TIE346    |     OPE    |     Opintoneuvonta    |     Opinnot    |     Kurssit    |     Tutkinto    |   FAQ

TIE346 Alustava kurssin ohjelma 2003

Aika & päivän aihe Materiaali Tehtävät
Viikko 3
ti 14.1. klo 14-16
Ag B213.1

Alkujärjestelyt ja yleistä kurssista
Oppimispäiväkirjoista Ohjelmassa mm.
  • Alkujärjestelyt
  • Aikataulu/ohjelma
  • Käytännön yleiset asiat
  • Seminaarityön aiheiden esittely
  • Oppimispäiväkirjojen laadinnasta
  • Keskusteluiden puheenjohtajien valinta
  • Optima-ympäristöön tutustuminen
  • Aloitustehtävät Optimassa
  • to 16.1. klo 14-16
    Ag Beeta

    Osa 1a. OPPIMINEN



    von Wright, Johan:
    Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seurauksia, luvut 3 ja 5, Opetushallitus, 1992.

    Tynjälä Päivi:
    Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita, ss. 9-22,
    Tammer-Paino Oy, Tampere 2000.

    Vakkuri Kai:
    Opi tehokkaammin, opi oppimaan, ss. 43-75
    BSV Kirja Helsinki, 1999.

    Lähdemme liikkeelle oppimisesta ja verkko-oppimisesta.

    Pohdittavaa:
  • Palauta mieleesi jokin hyvä oppimiskokemus - mieluiten yliopisto-opiskelujen ajalta. Millainen tuo kokemus oli ja mikä siitä teki niin hyvän oppimiskokemuksen?
  • Mitä kaikkea sana "oppiminen" tuo mieleesi? Listaa kaikki mitä tiedät, ajattelet ja uskot oppimisesta.

  • -> arkikäsityksiä oppimisesta
    Viikko 4
    ti 21.1. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 1: Kuinka hyvin/miltä osin toisessa aloitustehtävässä listaamasi arkikäsitykset oppimisesta vastaavat käsittelevässä materiaalissa esiintyviä yleisiä ihmis- ja oppimiskäsityksiä?
    to 23.1. klo 14-16
    Ag Beeta

    Osa 1b. VERKKO-OPPIMINEN



    Russell Thomas L. (ed.):
    The "No Significant Difference Phenomenon",
    http://teleeducation.nb.ca/ nosignificantdifference/, 28.9.2001.

    Russell Thomas L. (ed.):
    Significant Difference,
    http://teleeducation.nb.ca/ significantdifference/, 28.9.2001.

    Mäki-Komsi, Saija:
    Opettamisen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri - heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista ,
    Tampereen yliopisto, 1999.

    Palloff Rena M. & Pratt Keith:
    Building Learning Communities in Cyperspace, ss. 3-20, Jossey-Bass Publisers, San Francisco 1999.

    Oppiminen eri ympäristöissä
    Viikko 5
    ti 28.1. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 2: Kuinka oppiminen muuttuu siirryttäessä verkkoympäristöön, vai muuttuuko?
    to 30.1. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisistä oppimistehtävistä ja ...

    Osa 2. (VERKKO)PEDAGOGIIKKA
    Boud David & Feletti Grahame I. (toim.):
    Ongelmalähtöinen oppiminen - Uusi tapa oppia, ss. 31-61 ja 370-377, Hakapaino Oy, Helsinki 2000.

    Hakkarainen Kai, Lonka Kirsti & Lipponen Lasse:
    Tutkiva oppiminen - älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen , ss. 143-248, WSOY, Porvoo 2000

    Lehtinen, Erno:
    Tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet oppimiselle, kirjassa Verkkopedagogiikka (toim. E. Lehtinen), ss. 12-40, Edita, 1997.

    Verkon rooli opetuksessa,
    Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusmateriaalia, 17.9.2001 - 12.10.2001.

    Sisällöntuotanto, TieVie-verkkojakso

    Weiss Renée E., Knowlton Dave S. & Speck Bruce W. (ed.):
    Principles of Effective Teaching in the Online Classroom, luvut 1, 5 ja 8, New Directions for Teaching and Learning, Number 84, Winter 2000, Jossey-Bass Publishers, San Francisco 2000.

    Cyrs Thomas E. (ed.):
    Teaching and Learning at a distance: What It Takes to Effectively Design, Deliver and Evaluate Programs, ss. 13-48 ja 87-94, New Directions for Teaching and Learning, Number 71, Fall 1997, Jossey-Bass Publishers, San Francisco 1997.

    Lampikoski, Timo: Verkkotutor on monitaituri, OTE 5/00, ss. 34 - 37.

    Opetuksellinen ratkaisu, Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusmateriaalia, 17.9.2001 - 12.10.2001.

    Pohdittavaa:
  • Mikä tekee opettajasta hyvän opettajan?

  • Hyvän opettajan tunnuspiirteitä?

  • Opetusteko vs. oppimisteko?

  • Hyvän opettajan opetustekoja?

  • Kuinka opetuksella voidaan edistää oppimista?

  • Millaisia opetustekoja opettajan tulisi tehdä, jotta opiskelijat oppisivat mahdollisimman hyvin?

  • Millaisia oppimistekoja opiskelijoilta vaaditaan hyvään oppimistulokseen?

  • Siirtyykö tieto?

  • Opettajan rooli verkko-opetuksessa?


  • Luennolla jaossa:
    1. Verkko-opetuksen nelikenttä
    2. Opetus-oppimistekoja
    3. Opettajan tunnekartta
    Viikko 6
    ti 4.2. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 3: Kuinka opettaminen erilaisissa oppimisympäristöissä vaikuttaa opetustekoihin?
    to 6.2. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisistä oppimistehtävistä ja ...

    Osa 3. TIETOTEKNIIKAN OPETTAMINEN
    Kurssin suunnittelun apuväline: Ydinainesanalyysi

    a. Tietotekniikka oppiaineena:

    Koivisto, J., Huovinen L. & Vainio L.:
    Opettajat oppimisympäristöjen rakentajina - tieto- ja viestintätekniikan näkökulma tulevaisuuteen (PDF), luvut 3.1.-3.2., Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 5., Opetushallitus, 1999.

    Suositeltavaa ylimääräistä lukemista:

    Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004

    Olli Luukkainen (toim.)
    Opettaja vuonna 2010 (PDF, 382 s.), Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. (Loppuraportti), Opetushallitus, 2000.

    Pohdittavaa:
  • Millaista on hyvä tietotekniikan opettaminen?
  • Mitä sisältöjä tietotekniikassa yleensä / käytännössä opetetaan?

  • Viikko 7
    ti 11.2. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 4: Mitä perusasioita tietotekniikassa tulisi / kannattaisi opettaa milläkin kouluasteella?
    to 13.2. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisistä oppimistehtävistä ja ...

    Osa 3. TIETOTEKNIIKAN OPETTAMINEN ... jatkuu

    b. Tietotekniikan opetukseen soveltuvia menetelmiä ja käyttökokemuksia: Eisenberg M.B. & Johnson D.:
    Computer skills for information problem-solving: learning and teaching technology in context, Eric DIGGEST, Clearinghouse on I&T, March 1996.

    Boyle T.:
    Constructivism: A suitable pedagogy for information and computing sciences? , LTSN-ICS 1st Annual Conference, August 2000, Edinburgh.

    Roberts T.S., Romm C.T. & Jones D.:
    Current practice in web-based delivery of IT courses, APWEB 2000, Xi'an, China, 27-29 Oct 2000.

    Rodger S.H.:
    An interactive lecture approach to teaching computer science (PDF), SIGCSE´'95 3/95 Nashville, TN USA.

    Herrman, N. & Popyack, J.:
    Creating an authentic learning experience in introductory programming courses, ACM SIGCSE Bulletin, Vol 27, No 1, pp 199-203 (Optimassa).

    Wills C.E., Finkel D., Gennert M.A. & Ward M.O.:
    Peer learning in an introductory computer science cource , ACM SIGCSE Bulletin , Selected papers of the twenty-fifth annual SIGCSE symposium on Computer science education, March 1994, Volume 26 Issue 1. (Optimassa)

    Evans Sabin R. & Sabin E.P.:
    Collaborative learning in an introductory computer science course , ACM SIGCSE Bulletin , Selected papers of the twenty-fifth annual SIGCSE symposium on Computer science education, March 1994, Volume 26 Issue 1. (Optimassa)

    McConnell J.J:
    Active learning and its use in computer science, ACM SIGCSE Bulletin , Proceedings of the conference on Integrating technology into computer science education, June 1996, Volume 28 Issue SI. (Optimassa)

    Baldwin D.:
    Discovery learning in computer science, ACM SIGCSE Bulletin , Proceedings of the twenty-seventh SIGCSE technical symposium on Computer science education, March 1996, Volume 28 Issue 1. (Optimassa)

    Jenkins T.:
    Teaching programming - a journey from teacher to motivator, (Tulostussuositus: PDF:nä tai vaakana), The 2nd Annual Conference of the LTSN Center for Information and Computer Science, August 2001.

    Davis H.C., Carr L., Cooke E. & White S.:
    Managing Diversity: Experiences Teaching Programming Principles, (Tulostussuositus: PDF:nä tai vaakana), The 2nd Annual Conference of the LTSN Center for Information and Computer Science, August 2001.

    Chamillard A.T. & Karolick D.:
    Using learning style data in an introductory computer science course , ACM SIGCSE Bulletin , The proceedings of the thirtieth SIGCSE technical symposium on Computer science education, March 1999, Volume 31 Issue 1. (Optimassa)

    c. Tietotekniikan verkko-opetus

    Torvinen S.:
    Ohjelmoinnin perusteiden oppimisen ongelmia virtuaalisessa oppimisympäristössä, Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytiede, 2001. (Optimassa)

    Thomas P.:
    Electronic support for computing students at a distance, LTSN-ICS Italics, Electronic Journal, Vol. 1., Issue 1.

    Gold S.:
    A constructivist approach to online training for online teachers (PDF), Journal of Asynchronous Learning Networks. 5(1), 35-57
    HUOM!
    Materiaalia näyttää olevan paljon, mutta kaikki ulkomaalaiset lähteet ovat vain muutaman sivun mittaisia artikkeleita erilaisista opetuskokeiluista.

    Lähteitä on paljon, koska selkeää - sitä ainutta oikeaa - vastausta oppimistehtävään ei vielä kukaan ole määritellyt - ehkä te teette sen?
    Viikko 8
    ti 18.2. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 5: Millaisia opetusmenetelmiä ja oppimiskäsityksiä tietotekniikan (verkko)opetuksessa voisi ja/tai kannattaisi käyttää (hyödyntää)?
    to 20.2. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisistä oppimistehtävistä ja ...

    Osa 4. OPPIMATERIAALIT ... VERKOSSA
    a. XML:n pikakurssi:

    Johdatus XML-tekniikkaan
    Johdatus XML:n pariin
    Mikä on XML?
    Englanti-Suomi XML-sanasto
    DTD:n suunnittelu
    CSS:n suunnittelu
    CSS-esimerkkejä
    Virallinen XML-sivusto (W3C)

    Nykänen O. (2001) XML. Docendo
    Pohdittavaa:
    DTD-tiedosto
    tyylitiedosto
    XML-tiedosto
    Viikko 9
    ti 25.2. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    XML-ohjaus mikroluokassa
    Oppimistehtävä 6: Toteuta jokin oppimateriaali XML-muodossa. Tarkemmat ohjeet Optimassa.
    to 27.2. klo 14-16
    Ag Beeta

    Verkkokurssin tuottamisen periaatteet ja verkkokurssin/-materiaalin arviointi
       
    Viikko 10
    ti 4.3. klo 12-14
    TAI klo 14-16
    Ag B213.1

    Eräs esimerkki tietotekniikan opetusmateriaalista
    Taustaa: Visual C++ Tutor on prototyyppi sovellusohjelmoinnin itseopiskelun apuvälineeksi. Kehityksen lähtökohtina toimivat ongelmalähtöinen oppiminen ja koodin visualisointi html-tyyliin (view/source). Lisäksi aiheen käsittelyssä painotettiin ohjelmistosuunnittelua ja järjestelmän teknistä dokumentointia osana toteutusprojektia.

    Demoissa tehtäväksi: Arvioi miten hyvin työssä on onnistuttu.
    Eli tarkastele ainakin seuraavia näkökulmia:
  • Oppiiko C++:aa ja/tai MFC:tä ja/tai GUI-ohjelmointia jne... Vai ei? Miksi?
  • Miten dokumentit ja helpit auttavat/eivät auta järjestelmän käyttöä?
  • Onko jotain reunaehtoja ja/tai väliintulevia tekijöitä, jotka rajoittavat systeemin käyttöä?
  • Mitä tulisi muuttaa, kehittää, parantaa, ... ja miksi?
  • Aluksi liikkeelle systeemiä testaillen ja tutkaillen...
  • Oppimistehtävä 7: Etsi verkosta kaksi mielestäsi hyvin toteutettua oman alan verkkokurssia. Analysoi kurssien toteutusta toisaalta WWW-palveluna (arviointilomake 1) ja toisaalta digitaalisena oppimateriaalina (arviointilomake 2). Arviointilomakkeet löytyvät '4. Oppimateriaalit ... verkossa' -kansion 'Verkkokurssin toteutus' -alikansiosta.
    to 6.3. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisestä oppimistehtävästä ja ...

    Osa 5a. OPPIMISALUSTAT - rakenne ja komponentit
    Riikonen, Niina:
    Verkkopohjaisen oppimisympäristösovelluksen vaatimusmäärittely , luvut 3-4, Pro gradu-tutkielma, JY/Tietotekniikan laitos, 1999.
    (PDF Optimassa)

     
    Viikko 11
    ti 11.3. klo 12-14
    tai klo 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 8: Mistä osista (komponeneteista) koostuu oppimisympäristöalusta (-sovellus) ja miten tämä rakenne vastaa käsityksiä oppimisesta ja opettamisesta?
    to 13.3. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisestä oppimistehtävästä ja ...

    Osa 5b. OPPIMISALUSTAT - yleisimmin käytössä olevia oppimisalustoja
    Ketomäki E. ym.:
    Virtual Learning Environments, Evaluation of e-Learning Solutions and Development og Criteria for Selecting a Solution Academic Users' Perspective, 28.8.2001, Helsinki School of Economics and Business Administration ITP 2001 Electronic Business Track. (PDF)

    Britain, S. & Liber, O.:
    A Framework for Pedagogical Evaluation of Virtual Learning Environments , 12.1.2001. (HUOM! Jos tulostat tämän, niin tulosta vaakasuoralle arkille.)

    Korpi M., Niemi P., Ovaskainen T., Siekkinen P. & Junttila V.:
    Virtuaalinen oppimisympäristö koulutusta järjestävän organisaation työvälineenä ,
    Jy/TITU, TITU:n julkaisuja 7/2000.

    Korte H., Hartikainen, V-M., Kauranen, J., Paakkanen T., Pesonen K., & Yritys, K.: Oppimisympäristöjen esittely, arviointi ja vertailu: A&O, Blackboard CourseInfo 4.0, Lotus LearningSpace Forum, TopClass 3.01, WebCT 2.0 ja Virtual-U, 2000.

    TITU:n oppimisympäristösivusto

    WebCT
    TopClass
    LearningSpace
    Web Course in a Box
    Blackboard
    R5 Generation
    Optima
    Humap Tool
    Edulink
    FLE3
    Viikko 12
    ti 18.3. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 9: Valitse jokin yleisimmin käytössä olevista oppimisympäristöalustoista ja tarkastele sen toimintaa verraten sitä yleiseen rakennemalliin eli löytyykö alustalta Riikosen gradussa mainutut komponentit, ja mitä niistä.

    Tarkemmat ohjeet Optimassa.
    to 20.3. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisestä oppimistehtävästä ja ...

    Osa 6. VIRTUAALISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KÄYTETTÄVYYS
    Javanainen, Eija:
    Verkkopohjaisen oppimisympäristön käytettävyys työntekijöiden kokemana,
    Pro gradu -tutkielma, JY/Tietotekniikan laitos, 2001.
    (PDF Optimassa)
     
    Viikko 13
    ti 25.3. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 10: Mitkä tekijät vaikuttavat oppimisympäristöjen käytettävyyteen?

    Miettikää myös mm. mitä pidätte itse tärkeänä ja mitä käytettävyys mielestänne on, kun puhutaan oppimisympäristöistä.
    to 27.3. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisestä oppimistehtävästä ja ...

    Osa 7. TIETOTURVA
    Laitinen Janne:
    Tietoturva Java-pohjaisissa internet-sovelluksissa,
    Pro gradu -tutkielma, JY/Tietotekniikan laitos, 2001.
    (PDF Optimassa)

     
    Viikko 14
    ti 1.4. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 11: Mitä asioita tietoturvan kannalta virtuaalisissa oppimisympäristöissä tulisi ottaa huomioon?
    to 3.4. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisestä oppimistehtävästä ja ...

    Osa 8. VIRTUAALISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN YLLÄPITO
    Heinonen Petri:
    Oppimisympäristöjen ylläpito,
    Pro gradu -tutkielma, JY/Tietotekniikan laitos, 2001
    (PDF Optimassa)

     
    Viikko 15
    ti 8.4. klo 12-14
    tai 14-16
    Ag B213.1

    Keskustelu Optimassa
    Oppimistehtävä 12: Mitä tehtäviä virtuaalisten oppimisympäristöjen ylläpitoon kuuluu? Onko eri alustojen välillä eroja?
    to 10.4. klo 14-16
    Ag Beeta

    Yhteenveto edellisestä oppimistehtävästä ja ...

    KERTAUSTA
      Kertausta kurssin aiheista
    opponoinneista sopiminen
    Nyyttikestit =)
    Viikko 16
    ti 15.4. klo 12-16

    Ohjausta tarvittaessa
     
    to 24.4. klo 8.15-16
    Ag C234.1

    Osa 9. LOPPUSEMINAARI
    Tarkempi esitysaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Seminaariesitelmän kesto noin 20 min/esitys + opponointi. Seminaaritöiden esittely - lopullinen versio työstä on palautettava Optimaan viimeistään 16.4.

    Seminaaritöiden ohjausta sähköpostitse, keskusteluna tai puhelimitse - varaa aika!



    Tietotekniikan laitos