1.1  Ohjelmistotekniikan aiheet määrittyvät

• monesti taustalla olevan käytännön ongelman tai tarpeen kautta.
• Aihe hankitaan pääosin tutkielman tekijän työnantajalta,
• tietotekniikan laitokselta, yliopiston laitoksilta tai
• opiskelijalta itseltään.

1.2  Aiheen kartoittaminen sisältää

• mahdollisten käytännön ongelmien tai tarpeiden tiedustelun,
• alustavan tutustumisen esillenousseisiin aihealueisiin,
• aiheiden täsmentämisen niitä esittäneiden kanssa,
• luottamuksellisten tietojen kartoittamisen,
• aiheen tarkentamisen suuntautumisvaihtoehdon edustajan kanssa,
• aiheen valinnan sekä alustavan määrittelyn ja rajauksen.

Suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa tulee sopia

• aiheesta ennen tutkielman aloittamista sekä
• ohjaajista viimeistään tässä vaiheessa.

2  Tavoitteet ja tutkimusasetelma

2.1  Tavoitteiden ja tutkimusasetelman määrittely sisältää

• tilaajan tavoitteet laajemmin (miksi?, sijoittuminen kokonaisuuteen),
• tutkielman rajatummat tavoitteet tarpeiden tai ongelmien pohjalta (mitä?, ''vaatimukset''),
• tutkimusasetelmaan sisältyvät tavoitteiden saavuttamisen keinot ja lähestymistavat (miten?, ''suunnittelu'') sekä
• tavoitteiden rajaus (mitä ei käsitellä?, ''rajoitteet''),
• mielellään alustava sisältöhahmotelma sekä
• edellisten seikkojen kirjaaminen tutkimussuunnitelmaksi.

2.2  Tutkimusasetelman keinoihin sisältyy

• ohjelmistokehitys,
• lähdemateriaaliin perustuva kirjallisuuskatsaus,
• prosessien kartoitus ja analysointi,
• kyselyiden ja haastattelujen suorittaminen sekä/tai,
• ohjelmistojen analysointia ja/tai vertailua mm. 

  • arkkitehtuurin, luokkarakenteen, tietorakenteiden,
  • toimintojen, resurssien käytön, algoritmien,
  • syötteiden, datan, tulosteiden,
  • käyttäjien, käytettävyyden tai
  • muiden ohjelmistoihin liittyvien ominaisuuksien osalta.

3  Luvut ja lähteet tavoitteiden ja keinojen mukaisesti

Tavoitteet ja tutkimusasetelma on huomioitava tutkielman sisällössä, sillä

• tavoitteet ja tutkimusasetelma tukevat tutkielman laatimista sekä
• tuloksia ja niiden analysointia verrataan tavoitteisiin ja keinoihin.
• Tavoitteet ja tutkimusasetelma voivat muuttua työn edetessä, kun
• taustalla olevat käytännön tarpeet ja ongelmat eivät yleensä muutu.

Käsittele tutkielmassa ainoastaan asiakokonaisuuksia, jotka

• tukevat tavoitteiden saavuttamista tutkimusasetelman mukaisesti.
• Tavoitteiden ulkopuolisia asiakokonaisuuksia kannattaa käsitellä lähinnä vain taustojen ja kokonaisuuteen sitomisen osalta.
• Karsi tutkielmasta ''ylimääräiset rönsyt'',
• tai ole valmis muuttamaan tavoitteita tai tutkimusasetelmaa.

4  Esimerkki tavoitteiden ja keinojen hallinnasta

Tutkielman tavoitteiden, tutkimusasetelman (keinot), luvuissa käsitellyn asian ja lähteiden hallintaa auttaa esimerkiksi niiden taulukointi. Kullekin tavoitteelle tulee löytyä vähintään yksi keino sekä kutakin keinoa tulee käsitellä vähintään yhdessä (ala)luvussa.

Tutkielmaan alkuun kannattaa yleensä sijoittaa keinoja kuvaavat ns. teorialuvut sekä loppuun tulosten koostamista ja analysointia kuvaavat käytännön tai empiiriset luvut. Teorialuvuissa tulisi viitata pääosin lähteisiin ja muihin lukuihin sekä käytännön luvuissa edeltäviin lukuihin.