Tietotekniikan Erikoistöiden aiheita

Tietotekniikan Erikoistöiden aiheita on nähtävillä Korppi-järjestelmän Opinnäytteet-osiossa. Löydät vapaanaolevat aiheet opinnäytteiden hakusivun kautta valitsemalla sivulla oikean laitoksen ja opinnäytetyypin sekä vaiheeksi Vapaa aihe. Aiheet nähdäksesi sinun tulee kirjautua Korppi-järjestelmään. Voit myös ehdottaa omaa aihettasi Erikoistyöksesi.

Tietotekniikan (laudaturin) Erikoistyöt käsittävät yleensä tarkkaanrajatun ohjelmiston toteuttamisen. Erikoistyöt on tarkoitettu lähinnä tietotekniikan pääaineopiskelijoille. Erikoistyö tehdään yleensä joko pro gradu -tutkielman aihepiiristä tai se voi olla erillinen laudaturin ohjelmointityö. Pro gradu -tutkielman yhteydessä toteutetussa Erikoistyössä runsaasti ohjelmointia sisältävää tutkielmaa ''kevennetään'' siirtämällä ohjelmankehitystyötä osittain Erikoistyön osalle.

Erikoistöitä ohjaavat professorit, lehtorit ja yliassistentit, joiden kanssa aiheesta (oma tai annettu) on aina sovittava ennakkoon. Erikoistyöhön liittyvän dokumentoinnin vaatimukset ovat tapaus- ja ohjaajakohtaiset. Dokumenttien kirjoittamiseen löytyy kuitenkin ohje WWW-sivulta.

Tätä sivua ei enää päivitetä, mutta sen sisältämistä virheistä toivotaan ilmoitettavan Jukka-Pekka Santaselle. Alla olevassa listassa on lueteltu ennen kesää 2000 ehdotettuja Erikoistöiden aiheita, joten ne saattavat olla vanhentuneita. Aiheiden yhteydessä on ilmoitettu suluissa aiheen kirjanneen henkilön nimi ja ehdotuspäivä. Jos jokin kyseisistä aiheista kiinnostaa, ota yhteyttä aihetta ehdottaneeseen (mainitaan aihekuvauksen lopussa) tai sen kirjanneeseen henkilöön sekä varmista aiheen ajantasaisuus.

Aihe-ehdotuksia tietotekniikan erikoistöiksi

• Ongelman ratkaisemisemista opettava ohjelma (Vesa Lappalainen, 30.5.2000)
  • Ohjelmoinnissa tai matematiikassa ammattilainen hahmottaa ongelman nopeasti äärilliseksi määräksi vaihtoehtoja, joita pitkin lähdetään etenemään. Oppilas luulee aluksi olevansa äärettömän joukon edessä.
  • Ongelma ratkaistaan etenemällä puun tai verkon kautta kohti lopullista ohjelmaa.
  • Käyttäjän annetaan mennä myös vääristä valinnoista seuraavan alipuun haaraa hieman pidemmälle. Ohjelma kertoisi umpikujaan saavuttaessa, miksi valinta oli väärä. Käyttäjä voisi palata polkua takaisin tekemään johonkin kohtaan uuden valinnan.
  • Esitetyllä tekniikalla oppilas voisi ehkä oppia aikanaan itse muodostamaan kussakin vaiheessa äärellisen määrän järkeviä vaihtoehtoja ja sitten pääsisi etenemään todellisessakin tilanteessa.
  • Apumateriaalina puuta tehdessä voisi esimerkiksi käyttää jonkin kurssin tenttivastauksia. Niiden perusteella voisi löytää mahdollisia ajattelumalleja, joita oppilaalle voi tulla kyseistä ongelmaa ratkaistaessa.
  • Esitetyllä metodilla voisi yrittää jäljitellä oikeaa todistusta tai ohjelmantekotilannetta siten, että sen oikeellisuuskin voidaan tarkistaa. Muutenhan esim. ohjelmasta voidaan tarkistaa koneellisesti vain syntaksi, mutta ei kovinkaan helposti esim. ylläpidettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.
• Corba-ohjelmointi RAD-työkaluilla (Vesa Lappalainen, 15.3.2000).
• Suurten pelipuuhakujen visualisointi (Tuomas Lukka, 29.9.1999).
  • Tavoitteena on selkeä, vuorovaikutteinen esitys, josta ohjelman virheet voidaan havaita.
• Modulaarisen parserin kehitys C:lle (Tuomas Lukka, 29.9.1999).
  • Parseri, johon voidaan lisätä syntaksilaajennuksia toisistaan riippumatta.
• Perl-alikieli ja sen konvertointi C-koodiksi (Tuomas Lukka, 29.9.1999).
  • Määritellään Perliä muistuttava kieli, jolle tehdään kääntäjä (konvertteri) C-koodiksi.
• Transmeta-tyylisen optimoinnin toteuttaminen ohjelmallisesti (Tuomas Lukka, 29.9.1999).
  • JIT-kääntäjä, joka tekee oletuksia ja kääntää koodiblokin uudestaan, jos odotukset eivät toteutuneetkaan.
• Kolmioverkon generointi/adaptiivinen tihentäminen (Raino Mäkinen, 5.1.1999):
  • Toteutus Fortran90-kielellä.
• Matlab optimoinnin visualisoinnissa (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998). Edellytyksenä optimointi-kurssi.

Tekeillä olevia tietotekniikan erikoistöitä

• Ohjelmistopaketin muuntaminen VAX/VMS:stä (Fortran, DCL) PC- tai Unix-ympäristöön (Jukka-Pekka Santanen, 20.9.2000).
  • Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion syklotronin asetusarvot lasketaan nykyisin Matti Rintanikkolan kirjoittamalla ja kokoamalla ohjelmistolla, joka toimii VAX/VMS sekä Alpha/OpenVMS-ympäristössä.
  • Pääosa ohjelmista on kirjoitettu Fortran-kielellä. Osa koodista on toteutettu VMS:n DCL-ohjauskielellä.
  • Koko ohjelmisto on tarkoitus siirtää joko PC- tai UNIX-ympäristöön, sillä fysiikan laitos poistaa VMS-koneet niiden rikkouduttua.
  • Olemassa olevan ohjelmiston Fortran-kielistä osaa ei ole tarkoitus kääntää jollekin muulle kielelle, vaan kyse on lähinnä Fortran-koodin osittainen muuntaminen UNIX-koneessa tai PC:ssä olevalle Fortran-kääntäjälle sopivaksi. Koodissa on käytetty joitakin Fortranin VAX/VMS-laajennuksia, jotka eivät sellaisenaan toimi standardissa Fortranissa.
  • Ohjelmiston muuntaminen PC- tai UNIX-ympäristöön vastaa laajuudeltaan vähintään erikoistyötä. Myös pro gradu -tutkielma on mahdollinen.
  • Työn voi aloittaa heti.
  • Työstä maksetaan normaali harjoittelijan palkka.
  • Lisätietoa aiheesta fysiikan laitokselta Pauli Heikkiseltä (Pauli.Heikkinen@phys.jyu.fi, puh. 2602414).

Toteutettuja tietotekniikan erikoistöitä

• Lingsoft Oy:n suomenkielen kielimodulin integroiminen Fulcrum SearchServer -hakumoottoriin (Jukka-Pekka Santanen, 1.2.1999):
  • Työssä toteutetaan C-kielellä (Visual C++ 5.0) valmiin esimerkin pohjalta dll-tiedosto Windows NT-ympäristöön.
  • Työstä maksetaan palkka. Mahdollisuus myös pidempiaikaiseen harjoitteluun tai kesätyöhön Tieto Technology Oy:llä.
  • Lisätietoja aiheesta Sami Poikoselta (Sami.Poikonen@tieto.com, puh. 014-623232 tai 040-5696337 sekä osoite Matarankatu 2, PL 408, 40101 Jyväskylä) Tieto Technology Oy:ltä.