Tietotekniikan Kandidaatintutkielmien aiheita

Tietotekniikan Kandidaatintutkielmien aiheita on nähtävillä Korppi-järjestelmän Opinnäytteet-osiossa. Löydät vapaanaolevat aiheet opinnäytteiden hakusivun kautta valitsemalla sivulla oikean laitoksen ja opinnäytetyypin sekä vaiheeksi Vapaa aihe. Pro gradu -tutkielmien aiheista osa saattaa soveltua karsittuina Kandidaatintutkielmiksi. Aiheet nähdäksesi sinun tulee kirjautua Korppi-järjestelmään. Voit myös ehdottaa omaa aihettasi Kandidaatintutkielmaksi.

Jos mielessäsi on oma aihe tai et vielä tiedä sopivaa aihetta, ota yhteyttä Kandidaatintutkielmien jakoa koordinoivaan Timo Männikköön. Hän ohjaa tietystä aihe-ehdotuksesta kiinnostuneet sopivan ohjaajan luo. Tietotekniikan Kandidaatintutkielmia (aiemmin opintojakson nimikkeenä LuK-tutkielma) ohjaavat tietotekniikan laitoksella pääasiallisesti lehtorit ja yliassistentit.

Kandidaatintutkielmien laatimiseen löytyy yleinen ohje. Opinnäytetöiden kirjoittamiseen on saatavilla ohje HTML-muodossa ja parempilaatuisina tulostettavissa olevina PostScript- ja PDF-tiedostoina. Kirjoitusohjeessa kuvataan hyvän ja sujuvan tekstin rakennetta sekä annetaan vinkkejä yleisten kirjoitusvirheiden välttämiseksi. Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttöön liittyviä vinkkejä löytyy mm. Petri Heinosen ohjeista Lyhyt kirjoittamisopas teknisestä näkökulmasta sekä FAQ - Tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja makrot . Lisäksi tietotekniikan laitoksen pro gradu -tutkielmien ohjeiden WWW-sivun lopusta löytyvien linkkien kautta on saatavilla tutkielmien Word- ja LaTeX-pohjat.

Tätä sivua ei enää päivitetä, mutta sen sisältämistä virheistä toivotaan ilmoitettavan Jukka-Pekka Santaselle. Alla olevassa listassa on lueteltu ennen kesää 2003 ehdotettuja LuK-tutkielmien aiheita, joten ne saattavat olla vanhentuneita. Aiheiden yhteydessä on ilmoitettu suluissa aiheen kirjanneen henkilön nimi ja ehdotuspäivä. Jos jokin kyseisistä aiheista kiinnostaa, ota yhteyttä aihetta ehdottaneeseen (mainitaan aihekuvauksen lopussa) tai sen kirjanneeseen henkilöön sekä varmista aiheen ajantasaisuus.

Aihe-ehdotuksia tietotekniikan LuK-tutkielmiksi ennen kesää 2003

• Käyttäjähallinto ja sen protokollia (Jukka-Pekka Santanen, 25.2.2003):
  • Protokollia mm. LDAP ja Shibboleth.
  • Lisätietoa mm. WWW-sivuilta http://www.openldap.org/, http://www.kingsmountain.com/ldapRoadmap.shtml ja http://middleware.internet2.edu/.
  • Tutkielmaan sisältyisi kyseisten protokollien kuvaus ja mahdollisesti vertailu.
• ODRL ja XrML, digitaalisten oikeuksien hallinta. (Jukka-Pekka Santanen, 25.2.2003):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivuilta http://www.w3.org/TR/odrl/, http://odrl.net/ ja http://www.xrml.org/.
  • Tutkielmaan sisältyisi kyseisten datamallien kuvaus ja mahdollisesti vertailu.
• Doxygen, lähdekoodin dokumentointijärjestelmä. (Jukka-Pekka Santanen, 25.2.2003):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.stack.nl/~dimitri/doxygen/.
• Reikäkortteihin ja -nauhoihin perustuvat laitteet ennen tietokoneiden aikakautta (Jukka-Pekka Santanen, 25.2.2003):
  • Tutkielma keskittyisi tietotekniikan historiaan.
  • Kuinka pitkä historia ko. tekniikoilla on?
  • Mitä erilaisia sovelluskohteita löytyy? Tarkasteltavia laitteita voisivat olla mm. automaattinen piano ja neulontakoneet.
  • Ketkä kehittivät kyseisiä tekniikoita ja laitteita? Heitä olivat ainakin Joseph Jacquard (neulontakoneiden ohjauskortit) ja Herman Hollerith (väestölaskennan tulosten mekaaninen käsittely).
  • Minkälaiset käytetyt ''massamuistilaitteet'' olivat ja miten laitteet toimivat?
  • Tutkielmassa voisi käsitellä myös muita ennen 1900-lukua käytössä olleita laitteiden ohjaustekniikoita ja ''massamuistilaitteita''.
• Semantic Webiin liittyvä aihe (Jukka-Pekka Santanen, 25.2.2003):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3c.org/2001/sw/.
  • Aiheen rajaus tekeillä olevan tutkielman perusteella.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• XPath (Jukka-Pekka Santanen, 29.3.2001):
  • Yleinen syntaksi?
  • Esimerkkejä.
  • XPath liittyy olennaisesti myös XSLT:hen ja XPpointerin, mutta on hieman syvällisempi osa niistä.
  • Lisätietoa mm. WWW-sivuilta http://www.w3.org/TR/xpath, http://www.dpawson.co.uk/xsl/xslfaq.html ja http://www.w3schools.com/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• TV ja WWW (Jukka-Pekka Santanen, 29.3.2001):
  • Miten TV soveltuu WWW:n selaamiseen?
  • Millaisia ratkaisuja on jo tehty TV:n ja WWW:n yhdistämiseksi?
  • Mitkä ovat pahimpia ongelmia?
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/Voice/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• Mobiililaitteiden toiminta WWW-selaimina (Jukka-Pekka Santanen, 29.3.2001):
  • Millaisia WWW:n selaamiseen kykeneviä kännyköitä ja PDA-laitteita on olemassa?
  • Mitä XHTML:n määrityksiä mobiililaitteiden selaimet ymmärtävät?
  • Tukevatko mobiililaitteiden selaimet CSS:ää?
  • Miten WWW-sivujen toteuttamisessa pitää huomioida mobiililaitteet?
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/2001/di/Mobile/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• XML ja XHTML 2 (Jukka-Pekka Santanen, 22.8.2000):
  • Mihin suuntaan HTML-kieli on muuttumassa?
  • Mitä uutta XHTML 2 tuo mukanaan verrattuna HTML 4 XHTML 1 -suosituksiin?
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• Relaatiotietokannan optimointi (Jukka-Pekka Santanen, 5.4.2002):
  • Relaatiotietokannan toiminnan tehostaminen denormalisoinnilla, indeksoinnilla, tietokannan fyysiseen tallennustapaan liittyvillä määrittelyillä ja muilla mahdollisilla keinoilla.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• MS Projectin käyttö ohjelmistoprojektin suunnittelussa ja hallinnassa (Jukka-Pekka Santanen, 5.4.2002).
• Document Object Model (DOM) (Jukka-Pekka Santanen, 12.12.2000):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/DOM/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• Human Computer Interaction (HCI) (Jukka-Pekka Santanen, 12.12.2000):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.ida.liu.se/~miker/hci/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• MathML - Mathematical Markup Language (Jukka-Pekka Santanen, 5.7.2000).
  • Mikä on MathML ja mihin sillä pyritään?
  • MathML:n syntaksia ja työkaluja.
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/Math/.
• Corba-ohjelmointi RAD-työkaluilla (Vesa Lappalainen, 15.3.2000).
• Metadata WWW-sivuilla (Jukka-Pekka Santanen, 12.1.2000):
  • Metadatan käyttäminen ja merkitys WWW-sivuilla erityisesti tiedonhaun kannalta.
  • Mitä ovat RDF ja Dublin Core?
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• Java ja tietokannat (Jukka-Pekka Santanen, 6.5.1999):
  • JDBC:n lisäksi löytyy muitakin Java-rajapintoja tietokantoihin.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• Takaisinpaluualgoritmit (Pentti Hämäläinen, 16.11.1998).
• C++ Builder sekä OWL- ja MFC-koodin hyväksikäyttö (Vesa Lappalainen, 9.11.1998).
• Komponenttiohjelmointi Javassa (Vesa Lappalainen, 9.11.1998).
• Epälineaaristen yhtälöryhmien ratkaiseminen ja sen yhteys optimointiin. Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Muistia säästävät optimointimenetelmät. Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• SQP-menetelmän periaatteet ja koodeihin perehtyminen. Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Diskreetti monitavoiteoptimointi (Electre, Promethee, AHP, MAUT jne. esittely ja vertaileminen). Mahdollisuus yhteistyöhön ja käytännön sovelluksiin. Edellytyksinä kurssit Optimointimenetelmät, Optimointi ja Ohjelmointi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998, laajennettavissa pro gradu -tutkielmaksi).
• NIMBUS epäsileään monitavoiteoptimointiin (teoria, menetelmä, ohjelmisto ja sovellukset). Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998, laajennettavissa pro gradu -tutkielmaksi).
• Stokastinen optimointi (mitä se on, käsitteitä, menetelmiä, sovelluskohteita ja -aloja). Edellytyksenä kurssit Todennäköisyyslaskenta, Optimointimenetelmät ja Optimointi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Sumea optimointi (mitä se on, käsitteitä, menetelmiä, sovelluskohteita ja -aloja). Edellytyksinä kurssit Optimointimenetelmät ja Optimointi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Käyrähaku epälineaarisessa optimoinnissa (curve search). Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Sisäpistemenetelmät epälineaarisessa ja monitavoiteoptimoinnissa (interior point methods, artikkelien tutkimista). Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Geneettiset algoritmit monitavoiteoptimoinnissa. Edellytyksenä Optimointi-kurssi ja mahdollisesti jokin geneettisten algoritmien kurssi (Jari Toivanen, 16.11.1998).
• Pareto-optimaalisuuden ja peliteorian tasapainokäsitteiden vertailua. Edellytyksenä Optimointi-kurssi (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Duaalisuus epälineaarisessa optimoinnissa (Kaisa Miettinen ja Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Kimppumenetelmien variaatiot epäsileässä optimoinnissa (Marko Mäkelä, 4.11.1998).
• Sekalukumallit (Marko Mäkelä ja Kaisa Miettinen, 4.11.1998).
• Toisen asteen kimppumenetelmät epäsileässä optimoinnissa (Marko Mäkelä, 4.11.1998, laajennettavissa pro gradu -tutkielmaksi).
• Pareittin yhdistelyongelma ja sen soveltuvuus optimointitehtävien ratkaisemiseen (Pentti Hämäläinen, 16.11.1998).
• Tiedon esittäminen tietämysjärjestelmissä (Jarmo Ernvall, 17.11.1998).
• Prosessien tahdistusmekanismit (Jarmo Ernvall, 17.11.1998).
• Neuraaliverkkorakenteet (Jarmo Ernvall, 17.11.1998).
• Tutustuminen johonkin tekoälyn sovellukseen (Jarmo Ernvall, 17.11.1998).
• Epätäsmällisen tiedon käsittely (Jarmo Ernvall, 17.11.1998).

Tekeillä olevia tietotekniikan LuK-tutkielmia

• UNL - Universal Networking Language (Jukka-Pekka Santanen, 8.6.2000):
  • Kyseisen tietokonevälikielen avulla pyritään helpottamaan ja yksikäsitteistämään käännöksiä eri kielillä toteutettujen dokumenttien välillä.
  • UNL:n käyttökohteena on lähinnä asiateksti eli runoja ja romaaneja ei pyritä kääntämään.
  • Nykyiselläänkin käytetään yleensä jotain olemassaolevaa kieltä välikielenä. Suurena ongelmana on lauseiden ja kappaleiden eri merkitysten tulkinta (vrt. sanonnat).
  • UNL-järjestelmässä voidaan esimerkiksi WWW-sivulle haluttu dokumentti konvertoida UNL-muotoon, josta se voidaan kääntää periaatteessa mille tahansa kielelle.
  • UNL-käännöksen onnistuminen voidaan tarkistaa kääntämällä UNL-dokumentti takaisin alkuperäiselle kielelle, jonka dokumentin laatija voi tarkistaa ja täsmentää esitysmuotoa.
  • Lisätietoa asiasta löytyy verkosta ja Tieteen kuvalehden numerosta 6/2000.
• Scalable Vector Graphics (SVG) (Jukka-Pekka Santanen, 12.12.2000):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/Graphics/SVG/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• Cascading Style Sheets (CSS) ja XSL (Jukka-Pekka Santanen, 12.1.2000):
  • HTML- ja XML-dokumenttien ulkonäköominaisuuksien määritteleminen käyttäen tyylilomakkeita.
  • Tyylilomakkeiden toimivuus ja ongelmat tällä hetkellä käytössä olevissa selaimissa.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• Javan ja C++:n luokkakirjastojen vertailua (Jukka-Pekka Santanen, 6.5.1999):
  • Esimerkiksi miten ne vastaavat toisiaan ja miten ne poikkeavat.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• WWW-sivujen käytettävyys (Jukka-Pekka Santanen, 12.1.2000):
  • Mitä pitää ottaa huomioon WWW-sivuja laadittaessa, jotta niistä saadaan mahdollisimman käyttäjäystävälliset?
  • Mitä vaaditaan, jotta sivut ovat myös sokeiden tai muiden erityisryhmien käytettävissä?
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• Kuvatiedostomuodot ja kuvanpakkaus (Jukka-Pekka Santanen, 3.11.1998).

Toteutettuja tietotekniikan LuK-tutkielmia (verkossa)

• Nessus, tietoturvan tarkastusohjelmisto. (Jukka-Pekka Santanen, 25.2.2003):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.nessus.org/.
  • Lisätietoa aiheesta Lari Kannistolta (kalahe@mit.jyu.fi, puh. 014-2603056, huone AgC419.4).
• XML-skeemat (Jukka-Pekka Santanen, 29.3.2001):
  • Mitä ovat XML-skeemat?
  • Mihin niitä käytetään?
  • Mitä hyötyä niistä on?
  • Missä niitä on jo käytetty?
  • Miten niitä määritellään?
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/XML/Schema.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• Moniperintä vastaan rajapinnat (multiple inheritance vs. interface, C++ <-> Delphi, Java; Vesa Lappalainen, 9.11.1998).
• Ääniselaimet (Jukka-Pekka Santanen, 29.3.2001):
  • Millaisia ääniselaimia on olemassa?
  • Mitä xhtml:n määrityksiä ääniselaimet tukevat ja miten?
  • CSS ja ääniselaimet?
  • Miten www-sivujen toteuttamisessa pitää huomioida ääniselaimet?
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/Voice/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• Synchronized Multimedia Integration Language (SMIL) (Jukka-Pekka Santanen, 12.12.2000):
  • Lisätietoa mm. WWW-sivulta http://www.w3.org/AudioVideo/.
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 014-2602746, huone AgC431.2).
• Java Media Framework (JMF) (Jukka-Pekka Santanen, 6.5.1999):
  • Miten WWW-sivuille voidaan sijoittaa audiota ja videota Javaa hyödyntäen.
  • Lisätietoa aiheesta Samuli Pekkolalta (samuli@cc.jyu.fi, puh. 603245) ryhmätyöteknologioista.
• Java ja servletit (Jukka-Pekka Santanen, 6.5.1999):
  • Lisätietoa aiheesta Tommi Lahtoselta (tjlahton@mit.jyu.fi, puh. 602746).
• Komponenttiohjelmointi Delphissä ja C++ Builderissä (Vesa Lappalainen, 9.11.1998).