Up: Seminaar
Previous: Sisällysluettelo
Next: Sivu 2
1
1. Johdanto
Tämän seminaarityön tarkoituksena on hieman valaista multimediakehittimien tämänhetkistä
tilannetta ja tarjolla olevia kehitysparadigmoja eli eräänlaisia kehittimien lähestymistapoja.
Tarkoituksena on hieman kertoa siitä, millaisiin seikkoihin multimediakehittäjän olisi hyvä
kiinnittää huomiota ohjelmistoa valittaessa ja nostaa esiin kysymys, milloin multimediakehitin on
tuotettavaan sovellukseen oikea tuotantotyökalu.
Multimediakehittimien alkuaikojen ohjelmistojen suoranaisen tulvan jälkeen on tilanne
markkinoilla viime vuosina rauhoittunut. Tämä on hieman helpottanut kehittimen valintaa, koska
kovasta kilpailusta selviytyneet ohjelmistot ovat keskittyneet oman linjansa kehittämiseen. Tämä
näkyy tietyntyylisiin sovelluksiin suuntautumisena.
Aluksi pitänee hieman selvittää multimediaan liittyvää käsitteistöä. Tulen tekstissä useasti
viittaamaan multimediaobjekteihin, joilla tarkoitan mitä tahansa mediatyypiä olevia
komponentteja. Multimediaobjekti voi olla mm. digitoitu videonpätkä, animaatio, kuva,
äänitiedosto tai teksti, joka voidaan liittää rakennettavaan sovellukseen. Objekti voi olla myös
toisella ohjelmistolla luotu oma sovellus, jolloin raja eri kehittimien välillä hämärtyy.
Ohjelmistolla tulen tarkoittamaan itse multimediakehitintä. Kehittimillä rakennettavista tuotteista
käytän nimitystä sovellus, joka on siis itsenäisesti toimiva kokonaisuus.
Luvussa 2 kerron hieman mikä multimediakehitin on ja mitä kehitin pääpiirteissään pitää
sisällään. Kolmannessa luvussa keskitytään pohtimaan kehittimen etuja ja heikkouksia
verrattuna perinteiseen ohjelmointikieleen. Luku 4 kertoo erityyppisistä multimediakehittimistä
sekä minkälaisiin ohjelmointitehtäviin päätyyppejä edustavat kehittimet parhaiten soveltuvat.
Takaisin sisällysluetteloon