Up: Seminaar
Previous: Sivu 2
Next: Sivu 4
3
sisällön tuottamista multimediakehittimet eivät nopeuta, sillä videot, kuvat, äänet yms. ovat
samalla tavalla käyttökelpoisia niin Authoring -ohjelmistoissa kuin ohjelmointikielissäkin. Joka
tapauksessa lyhyempi tuotantoaika tarkoittaa säästöjä niin rahassa kuin vaivassa.
Ohjelmakoodin uudelleenkäytettävyys on hyvä edellyttäen tietenkin, että jatkossa käytetään
samaa tai ainakin samankaltaista kehitinympäristöä. Tämä johtuu siitä, että monasti jo
toimivaksi rakennettua sovelluspohjaa voidaan uudistaa ja muuttaa uuteen muotoon pelkästään
multimediaobjekteja vaihtamalla. Tällöin muutettavan koodin määrä saattaa jäädä hyvinkin
pieneksi.
Koska useat multimediakehittimet on tarkoitettu eritoten animaatioiden ja muiden visuaalisten
tehosteiden luomiseen, on näyttävän tuotteen valmistaminen selvästi helpompaa niillä kuin
vastaavan tuloksen saaminen perinteisellä ohjelmointitekniikalla (vrt. esim.C++ ja Visual C++).
Milloin multimediakehittimeen päätyminen ei ole järkevä ratkaisu? Jos rakennettava sovellus
sisältää paljon vaikkapa monimutkaisia ohjaustoimintoja, tietokantojen hallintaa ja
laskutoimituksia on tuotantotyökaluna multimediakehitin liian hankala ja hidas.
Perinteinen ohjelmointikieli kannattaa valita, jos tarvittava sovellus on ohjelmoituna levytilallisesti
selvästi pienikokoisempi kuin sama toteutus multimediakehittimellä. Koska kehittimen
periaatteena on toimia kokoavana ja yhdistävänä elementtinä, on sillä tuotetussa sovelluksessa
mukana paljon tietoa eri tyyppisten multimediakomponenttien ohjauksesta. Tämä merkitsee
sitä, että mukaan tulee pakostakin myös halutuille toiminnoille turhaa informaatiota.