Up: Seminaar
Previous: Sivu 10
Next: Sivu 12
11
- MMM määrä eri multimediaobjekteja sekä
- NNN määrä tekstisisältöä.
Tällä asettelulla päästään tilanteeseen, jossa jonkinlaista suuntaviivaa kehittimen valintaa
voidaan antaa.
Indeksikorttipohjaiset eli paradigmaan Card/Scripting kuuluvat ohjemistot omaavat hyvänä
puolenaan nopean opittavuuden. Mukana tulevat pohjat ja massiiviset määrät valmiita
multimediaobjekteja takaavat alkuunpääsemisen kivuttomuuden ja materiaalin riittävyyden.
Koska perusobjekteja ei tarvitse luoda itse, voidaan 'multimediasovelluksia' todella luoda
minuuteissa. Jos joskus on vielä käyttänyt esitysgrafiikkaohjelmistoja, kuten PowerPointia, on
siirtyminen tämäntyyppisiin ohjelmistoihin helppoa.
Huonoa indeksikortti-ideassa on sen eräänlainen staattisuus. Erityyppisten multimediaobjektien
tahdistaminen toisiinsa, kuten animaation tahdistaminen ääneen, on hankalaa. Lisäksi ongelmia
aiheuttaa esimerkiksi se, että vaikkapa äänenkäytössä tiedoston soiton aloitus ja lopetus
tapahtuvat ennen kuin seuraavaan tapahtumaan voidaan siirtyä.
Organisointiin perustuvat eli Cast/Score/Scripting-paradigmaan perustuvat
multimediakehittimet voitaisiin ajatella olevan eräänlaisia videomoniraitureita. Eri raidoille
voidaan nauhoittaa erityyppistä multimediaa ja tapahtumat tahdistetaan kohdalleen. Tähän
tahdistukseen perustuukin ohjelmistojen ylivertaisuus animaation teossa. Lisäksi kaikenlaisten
tarkkaa ajoitusta vaativien toimintojen toteuttaminen ja ohjaaminen on vaivatonta.
Ohjelmoitavuus lisäksi voimistaa kehittimien toimivuutta.
Tämäntyyppisten ohjelmien vahvuudet ovat myös niiden heikkouksia. Ohjelmistojen opittavuus ei
ole läheskään niin nopeaa ja helpoa kuin indeksikortteihin perustuvien kehittimien. Lisäksi
ohjelmoitavuus vaatii ohjelmoinnin ja ko. ohjelmointikielen tuntemusta ja siten saattaa vaatia ko.
kieleen erikoistuneen työntekijän. Tämä taasen lisää resurssien tarvetta.
Ikoneihin perustuvien ohjelmistojen vahvuus on niiden kurinalaisessa suunnittelussa. Kaikki