Tekijänoikeus ja aineettomat |
oikeudet sekä oikeuksiensiirto- |
Sisältö
- Aineettomat oikeudet,
- aineettomien oikeuksien historiaa,
- tekijänoikeus ja sen lähioikeudet,
- tekijänoikeuden syntyminen ja siirtyminen,
- tietokoneohjelmat, lisenssit ja kopiointi,
- oikeuksiensiirtosopimus,
- vaitiolosopimus,
- avoimen lähdekoodin ohjelmistot,
- rangaistukset ja korvaukset,
- materiaalia verkossa sekä
- esimerkkejä tekijänoikeuksien tulkinnasta.
Aineettomat eli immateriaali-
oikeudet
(engl. intellectual property rights)
Yksinoikeuden kohteena ''henkinen omaisuus'', ts. ''aineeton esine''
verrattuna teoskappaleen omistusoikeuteen.
Yksinoikeuteen perustuvat teollisoikeudet
(engl. industrial property rights)
- Patenttioikeus,
- hyödyllisuusmallioikeus,
- mallioikeus,
- kasvinjalostajanoikeus,
- tavaramerkkioikeus,
- toiminimioikeus sekä
- integroitujen piirien suoja.
Teollisoikeuksiin luetaan lisäksi suoja sopimatonta menettelyä vastaan.
Tekijänoikeus lähioikeuksineen
- Tekijänoikeus (engl. copyright, 70v),
- kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitys (50v),
- äänilevy tai muu äänitallenne (50v),
- filmi tai muu liikkuvan kuvan tallenne (50v),
- radio- tai televisiolähetys (50v),
- luettelo, taulukko tms. tietojen yhdistelmä,
tai tietokanta (15v),
- valokuva (50v) sekä
- ulkomailta saatu sanomalehtitiedotus (12 tuntia).
Lähioikeuksissa ei teoskynnyksen vaatimusta ja suoja suppeampi.
Immateriaalioikeudet oikeuksien osalta jaetaan
- henkisen työn tuloksiin (tekijänoikeus ja sen
lähioikeudet, keksintö ja malli) sekä
- tunnusmerkkeihin (tunnusmerkki ja toiminimi).
Aineettomien oikeuksien eroja
Tekijänoikeus suojaa
- ilmaisutavan ja ''muodon'',
- tekijän persoonallisen luomistyön,
- teoksen kirjallista tai muuta asua,
- ei asiasisältöä, tietoa, ideaa, mielipidettä,
menetelmää tai algoritmia.
Muodolla tarkoitetaan persoonallista ilmaisutapaa, ei
yleensä ulkoasua tai taittoa, eikä tiedostomuotoa.
Patentti suojaa
- teollisesti käyttökelpoisen keksinnön,
- uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista,
- menetelmä, laite, tuote tai niiden käyttö,
- idean konkreettinen ratkaisu,
- ei ideoita, algoritmeja ja asiasisältöjä,
- ei ohjelmistoja Suomessa.
Eroja syntymisessä ja säilymisessä
- Tekijänoikeus henkilölle,
- lähioikeudet oikeushenkilölle ja
- teollisoikeudet oikeushenkilölle.
- Tekijänoikeus ja sen lähioikeudet syntyvät
automaattisesti, kun
- yksinoikeuteen perustuvat teollisoikeudet
hakemuksen, rekisteröinnin tai vakiintumisen
kautta.
- Tekijänoikeus säilyy ilman erillisiä toimenpiteitä, kun
- patentin säilyminen vaatii hakemusmaksujen lisäksi
vuosittaisia maksuja.
Oikeushenkilö voi olla henkilön lisäksi mm. yritys,
virasto tai yhteisö.
Tekijänoikeuksien historiaa
Eurooppalainen näkökulma
- Kauppasuhteiden synnyttämiä lakeja.
- Aineettomien ja kauppaoikeuksien kehitys alkoi
1400-luvulla Pohjois-Italian kaupunkivaltioissa.
- Venetsian patenttilaki 1471.
- Perustuivat aluksi hallitsijan antamaan
erioikeuteen (privilegioon).
- Ensimmäinen laki 1709 Englannissa.
- Kirjapainotaidon kehittyminen edisti.
- Teosten ja keksintöjen kasvu sekä teollistuminen vauhditti.
- Ranskan vallankumouksen jälkeiset tekijänoikeus-
ja patenttilait 1791-1793.
- Wienin maailmannäyttelyssä 1873 patenttikongressi.
- Yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus
(©-merkintä).
- WIPO 1967 (YK:n alainen).
- WIPO Copyright Treaty 1996.
Valtioiden laeissa näkyvissä kansantaloudellinen vs.
tekijäkeskeinen näkökulma.
Pariisin yleissopimus (konventio) 1883
- Kansallisen kohtelun periaate: muiden valtioiden
kansalaisille sama kohtelu.
- Vähimmäissuojan periaate: vähintään sopimustekstin
osoittama suoja toisen jäsenvaltion kansalaisille.
- Itsenäisyysperiaate: kukin valtio tutkii itsenäisesti suojan
tarpeen.
- Jatkuvan uudistuksen periaate: Sopimustekstiä tarkistetaan ajoittain.
- Suomi liittyi Pariisin sopimukseen 1921.
Bernin yleissopimus 1886
- Ei rekisteröintiä, eikä merkintöjä.
- Pohja kansainväliselle tekijänoikeussopimukselle.
- WIPO hallinnoi sopimusta.
- Tarkistettu parinkymmenen vuoden välein.
- Yhdysvallat ja Kiina mukaan 1980- ja 1990-luvuilla.
Suomi mukana kaikissa oleellisissa kansainvälisissä
tekijänoikeussopimuksissa.
Tekijänoikeuslaki
Tekijänoikeuden 1. luku
1§. Sillä, joka on luonut kirjallisen tai
taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen,
olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen
tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos,
elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos,
rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden
tuote, taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.
Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta
selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti
muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.
Määritellään oikeuden
- saaja, syntyminen ja kohde sekä
- teostyypit (erilainen tulkinta laissa).
2§. Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin,
yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta
valmistamalla siitä kappaleita ja
saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai
muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa
kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä
laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.
Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti
tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai
lainattavaksi, taikka sitä muutoin
levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti.
Julkisena esittämisenä pidetään myös ansiotoiminnassa suurehkolle
suljetulle piirille tapahtuvaa esittämistä.
Määritellään oikeuden
- taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet,
- teoskappaleen valmistamistavat sekä
- julkistamistavat (ei vaadita julkaisemista).
3§. Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai
osittain saatetaan yleisön saataviin, on
tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin
hyvä tapa vaatii.
Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista
arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä
myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin
loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.
Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti
luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan
rajoitettu teoksen käyttäminen.
Määritellään oikeuden
- hyödyntämismahdollisuudet muille,
- ehdot hyödyntämiselle sekä
- tekijän moraaliset oikeudet.
Hyvä tapa eroaa alakohtaisesti.
Tekijänoikeuden antama suoja
Taloudelliset oikeudet
- Valmistaa kappaleita.
- Saattaa yleisön saataviin (levitys yleisölle,
julkinen esitys ja julkinen näyttäminen).
- Oikeudet voidaan siirtää.
Moraaliset oikeudet
- Tekijä ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti (isyysoikeus).
- Ei saa muuttaa tai asettaa saataviin loukkaavalla tavalla
(respektioikeus).
- Lisäksi luoksepääsy- ja katumisoikeus sekä klassikkosuoja.
- Oikeuksia ei voida siirtää (paitsi perintö).
Suoja-aika
- Tekijänoikeudessa 70 vuotta viimeisen tekijän kuolemasta.
- Lähioikeuksissa teoksen syntymisestä.
Tekijä ja teoskynnys
Tekijänoikeuksien kattavuus
- Yksinoikeus määrätä teoksesta.
- Oikeudet koskevat kaikkia henkilöitä.
- Tulkinta perustuu lakeihin, ennakkopäätöksiin,
sopimuksiin ja käytänteisiin.
- On kansainvälistä (lähioikeudet pohjoismainen käytäntö).
- Oikeudet teokselle kokonaisuutena ja mahdollisesti osina.
- Common law -maat: Teos on peräisin tekijältään,
eikä ole kopioitu.
- Tulkinta kunkin valtion oikeusasteissa.
Tekijänoikeuksien syntyminen
- Oikeudet syntyvät automaattisesti (vrt. patenttihakemus).
- Vaatii persoonallisen luomistyön (teoskynnys).
- Ei vaatimuksia iän, rekisteröinnin tai
pidättämisen osalta.
- Joissakin maissa rekisteröinti suositeltavaa
(mm. Yhdysvallat).
- Oikeudet syntyvät henkilölle (common law -maissa
myös oikeushenkilöille).
- Oikeuksien saajana voi olla myös ryhmä henkilöitä.
- Hyödyntämiseen saatava kaikkien tekijöiden lupa.
Tekijä
- Teoksen luoja sekä oikeuksien omistaja tai haltija.
- Oikeuksien omistaja voi olla oikeushenkilö.
- Tekijänä pidetään teoksessa nimettyä.
- Nimeä ei kuitenkaan tarvitse mainita.
- Nimen maininta tai ©-merkintä ei tuo
oikeutta, ellei persoonallista luomistyötä.
- Käännetyn teoksen oikeus alkuperäisellä tekijällä
ja kääntäjällä.
- Puhtaaksikirjoittaja ei ole tekijä.
- Teoksen toiseen muotoon siirtäminen ei yleensä
tuo tekijyyttä.
Teoskynnys
- Ylittyminen vaatii tekijän persoonallista luomistyötä
ja/tai ratkaisuja.
- Omaperäisyys ja itsenäisyys.
- Teoksen erillisyys (yksi vai useampi teos).
- Teoksen yksilöllisyys (kokoomateos).
- Jos teoskynnys ei ylity, niin lähioikeudet käytettävissä.
- Termiä ei mainita laissa.
- Tulkintaongelmia ratkaistaan mm. oikeusasteissa ja
tekijänoikeusneuvostossa.
Kyseessä ei ole teos, jos kuka tahansa olisi samoista
lähtökohdista toteuttanut samanlaisen.
Esimerkkejä teoskynnyksestä
- Kurssin harjoitustyö ja sen työseloste?
- Ei pallopelin säännöt tai ruokaohje.
- Nimipäiväluettelo ja kielen oppikirjan sanasto
teoksia.
- Valokuva väh. lähioikeuksien kautta.
- Kaavakuva ei välttämättä saa suojaa.
- Ei todennäköisesti mittausaineisto.
- Ei tosiasioiden kokoelma taulukkona ilman ''luovaa''
valikointia
Taulukko ja tietokanta saavat suojaa
- lähioikeuden kautta, jos vaatinut ''huomattavan'' työmäärän.
- Luettelosuojan ideana on suojata kokoamistyötä.
- Tekijänoikeus vaatii tekijän luovaa panosta mm. tietojen
omintakeiseen valikointiin ja jäsentämiseen liittyen.
Laissa eri teostyyppejä
- Tulkintaeroja kirjallisten, sävellys- ja taideteosten välillä.
- Tietokoneohjelmat katsotaan pääosin kirjallisiksi teoksiksi
(ei välttämättä multimedia ja WWW-sivut).
- Sama teos voi sisältää eri teoksia, jotka saavat oikeuksia
yhdessä ja erikseen eri teostyyppien mukaisesti.
Teostyyppi vaikuttaa teoskynnykseen
- Taiteellisen kuvan teoskynnys alhainen,
- havainnollistavan tai selittävän korkea.
- Piirakkakaavio ja painike tuskin ylittää.
- Anatomiaa esittävä kuva ei välttämättä.
Persoonallinen luomistyö ''helpompaa'' taiteellisissa kuin
kirjallisissa tai ''teknisissä'' teoksissa, koska tekijällä
on enemmän ''liikkumavaraa''.
Tekijänoikeuksien siirtyminen
- Oikeuksia voidaan siirtää oikeushenkilöille sopimuksilla.
- Työsuhteen tekijänoikeudet siirtyvät joillakin aloilla
ilman sopimusta työnantajalle tai teettäjälle.
- Siirtyminen mm. lain, työehtosopimuksen
tai työsopimuksen perusteella.
- Ajattelumalli (sopimusten puuttuessa):
työnantaja saa työntekijänsä luomaan teokseen normaalin
toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden.
- Lain mukaan ohjelmien ja tietokantojen tekijänoikeus
siirtyy työnantajalle, jos ohjelma tai tietokanta on
tehty täytettäessä työsuhteesta johtuvia tehtäviä.
- Siirtosopimukset ja lisenssijärjestelmät.
- Useat päällekkäiset sopimussuhteet (työ, toimeksianto)
hankaloittavat tulkintaa.
- Hiljaiset (eli konkludenttiset, implisiittiset)
sopimukset: ei sopimusta, mutta olosuhteiden
perusteella syntynyt sopimussuhde.
Tekijänoikeudet yliopistoissa
- Eivät siirry aina ilman sopimusta.
- Koskee erityisesti tutkimus- ja opetushenkilökuntaa
(laissa maininta).
- Ei koske mm. tutkimusapulaisia, toimistohenkilökuntaa
ja ATK-tukea (tulkinta?).
- Opiskelu ei ole työsuhde. Opiskelijalla
aina tekijänoikeus opinnäytteisiinsä.
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta kuitenkin
velvoittaa yliopiston toimittamaan opinnäytteen
sitä pyytävälle (sovelletaan lähinnä vain tutkielmiin).
- Em. laki ei anna yliopistolle oikeutta valmistaa
kappaleita ja asettaa saataviin.
- Tarvitaan oikeuksiensiirtosopimus, kuten kirjaston
tutkielmapankin tapauksessa.
Muiden oikeudet teokseen
Teosten hyödyntäminen
- Perustuu tekijänoikeuden rajoituksiin.
- Koskee julkistettuja teoksia.
- Saa valmistaa yksityiseen käyttöön, paitsi
rakennuksista ja tietokoneohjelmista.
- Sitaattien eli lainausten ottaminen.
- Oikeus levittää teoksen kappaleita (ei kopioita)
rajoitetusti.
- Vapaa esittämisoikeus yleishyödyllisissä tilaisuuksissa
(mm. kirkolliset).
- Omistajan valta muuttaa rakennusta ja käyttöesinettä.
- Kopioita voi valmistaa mm. opetustoiminnassa, arkistoissa,
kirjastoissa ja museoissa rajoitettuun tarkoitukseen.
- Vapaa hyväksikäyttöoikeus mahdollistaa käytön hankkimatta
erillistä suostumusta tekijältä (rajoitusten puitteissa).
- Joitakin teoksia on suljettu lain ulkopuolella, kuten
Suomen laki sekä viranomaisten päätökset ja lausunnot.
Yksityinen käyttö
- Saa ottaa tai valmistuttaa pari kopiota.
- Omaan tai jonkun muun henkilökohtaiseen käyttöön.
- Ei tarvitse omistaa teosta.
- Onko laittomasti valmistetun kappaleen kopiointi sallittua?
- Opiskelu yksityistä käyttöä, opetus ei.
- Perhe- ja kaveripiiri yksityistä käyttöä.
- Järjestötoiminta ei.
- Työ ja ansiotoiminta ei.
- Tietokoneohjelmaa ja rakennusta ei saa kopioida.
Rakennusten osalta tosin teoskynnys on asettunut hyvin korkealle.
Siteeraaminen
- Sallittua hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen
edellyttämässä laajuudessa.
- Lähde eli teos ja tekijä mainittava.
- Siteeraamisen pituudelle ei ole asetettu ylärajaa.
- Asiallinen yhteys teokseen (ei vääristelevä).
- Ei kopiointia tai suoria otteita, eli ei ''oman tekstin
korvaamista kopiolla''.
- Vetoaa tekijän näkemykseen sen arvostelemiseksi,
tukemiseksi, perustelemiseksi, havainnollistamiseksi
tai vertailemiseksi.
- Myös muut kuin tekstisitaatit mahdollisia. Vähän
ennakkotapauksia Suomessa.
- Näyttökaappaukset mm. mahdollisia.
- Laissa myös ns. kuvasitaatti.
Tietokoneohjelmien tekijänoikeus
Tekijänoikeuden merkitseminen
- Copyright © 2004, 2005 Jukka-Pekka Santanen.
- Merkintä ei tuo oikeutta, jos ei teos.
- Merkintää ei tarvita, mutta se kannattaa.
- Tekijä voi hyötyä, kun hänet on ilmaistu.
- Riitatapauksissa rikkomus voidaan tulkita joissakin
maissa tahalliseksi.
- Jotkin kehitysmaat eivät kuulu Bernin sopimukseen.
- Merkintä lähdekooditiedostojen alussa ja
päävalikossa (ohjelmasta).
Suojan tavoitteita ja periaatteita
- Tietokoneohjelmien tekijänoikeussuoja oikeuskäytäntönä uusi.
- Suojan ei saisi ulottua ideoihin, menetelmiin ja
algoritmeihin.
- Tekijän tulee saada kehityspanoksensa pois.
- Ei tulisi estää alan kehittymistä.
Suojan ''väärinkäytöksiä''
- Tekijänoikeuksia ja patentteja käytetään kilpailukeinoina
ja markkinoiden valtaamiseen.
- Oikeusasteet eivät tunne sovellusalaa.
- Esimerkiksi Yhdysvalloissa alempien oikeusasteiden päätökset
epämääräisiä.
- Yhdysvalloissa ja EU:ssa heikkoja patenttiratkaisuja.
Sopimusmahdollisuuksia
- Pakkolisenssijärjestelmät mahdollistavat
oikeuksien hyödyntämisen korvauksen suorittamalla
ilman tekijän lupaa.
- Sopimuslisenssijärjestelmä tekijää edustavien
järjestöjen kautta (Teosto, Kuvasto, Gramex ja Kopiosto).
- Alan käytänteet ja hiljaiset sopimukset.
- Kustannussopimus kustantajan kanssa.
- Oikeuksiensiirtosopimus.
- Suullinen sopimus riittää, mutta hankala todistaa.
- Kirjallinen sopimus suositeltava.
- Eri aloilla valmiita vakiosopimuspohjia.
Ohjelmistolisenssi
Eritasoisia oikeuksia
- Käyttöoikeus antaa oikeuden käyttää teoskappaletta
(vrt. ohjelmistolisessi).
- Omistusoikeus antaa oikeuden myydä teoskappaleen
(vrt. kirja tai CD-levy).
- Tekijänoikeus antaa oikeuden hyödyntää teosta
(vrt. pro gradu -tutkielma).
Lisenssin kautta tekijänoikeuden haltija antaa käyttäjälle
teoksen yksinoikeuteen sisältyviä oikeuksia.
Ohjelmistojen lisenssisopimukset
- Eivät yleensä anna omistus-, jakelu-, esittämis-,
muuntelu- tai edelleenluovutusoikeutta.
- Vertaa mm. vapaan lähdekoodin lisenssit.
- Lisenssisopimuksissa suuria eroja.
- Poikkeavat oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.
- Lisenssiehdot hankalasti ymmärrettäviä.
- Sopimustekstit suoria käännöksiä.
- Sopimusehdot voivat olla osittain lainvastaisia.
- Tulkinnassa ongelmia.
Lisenssisopimuksen ideana sitoa teosta käyttävä sopimukseen,
jonka ehdot ovat tekijänoikeuksia huomattavasti tiukemmat.
Oppilaitoslisenssit
- Hankittu monesti kurssien tarpeisiin.
- Eivät monesti salli kaupallista käyttöä.
- Onko tuloksena kaupallinen tuote?
- Saako tekijä korvauksen työstä?
- Yksityiseen vai laajempaan käyttöön?
- Rajoitteet huomattava opinnäytteiden yhteydessä.
Ohjaajat eivät yleensä tunne lisenssisopimuksien sisältöä
tai edes tekijänoikeuslakia. Tekijän kannattaa tutustua
itse niihin.
Ohjelmien kopiointi kiellettyä, paitsi
- Lisenssi sallii tietyin ehdoin.
- Ohjelman käyttöä varten (kopio muistiin).
- Varmuuskopiointia varten (laki vahvempi kuin
lisenssisopimusten ehdot).
- Kotona voi käyttää työtehtäviin samaa ohjelmaa
kuin työpaikalla, jos se ei ole samaan aikaan
käytössä työpaikalla.
Ilmaisissa ohjelmissakin käyttöehtoja
- Kokeilun ajallinen pituus tai käyttökerrat.
- Toimintoja karsittu tai käyttöä rajattu.
- Käyttö mm. kaupallisesti tai alueellisesti.
- Ajettavan ohjelman käyttö.
- Käyttö osana suurempaa ohjelmistoa.
- Muuntelu ja edelleenluovutus.
- Muokattujen lähdekoodien luovuttaminen.
- Lähdekoodin tai sen osien käyttö osana jotakin
toista ohjelmistoa.
- Maksu tai ilmoitus.
Muita ohjelmien oikeuksia
- Lisenssin edelleenmyynti ei välttämättä sallittua.
- Oikeus tehdä käytön vaatimia muutoksia.
- Oikeus selvittää ohjelman ideoita ja periaatteita
(engl. reverse engineering).
- Esimerkiksi yhteensopivuus ohjelmien välillä.
- Esimerkiksi tiedostoformaatin selvittäminen
ohjelman perusteella.
Varokaa piraattiohjelmia!
Tutustukaa lisenssiehtoihin!
Laittomalla ohjelmalla luodun teoksen tekijänoikeudet
syntyvät normaalisti tekijälle, kuten myös luvattoman
laitteiden käytön yhteydessä.
Laiton käyttö voi kuitenkin johtaa seuraamuksiin muiden
sopimusten tai lakien perusteella.
Avointen lähdekoodien lisenssit
Kannattaako aina pitää tiukasti kiinni
tekijänoikeuksistaan, vai saisiko paremman
hyödyn jakamalla ohjelmaa esimerkiksi vapaan lähdekoodin
alla?
Lisenssimuotoja
- Public Domain: tekijä luopunut oikeuksistaan tai
oikeudet vanhentuneet.
- Freeware: sovellus vapaasti käytettävissä, mutta
tekijä ei ole luopunut oikeuksistaan.
- Shareware: sovellus käytettävissä lisenssiehtojen
mukaisesti ja tekijä ei ole luopunut oikeuksistaan.
- Beerware ja Cardware.
- GPL, LGPL, AFL, Apache,...
- Ehdollinen lupa ohjelmiston käyttäjälle.
- Jos ehdot eivät miellytä, ei käyttölupaa.
Lisenssin nimi ei monestikaan kerro ehtojen sisältöä, joten
sopimusehdot saattavat poiketa yo. tulkinnoista.
Oikeuksien rikkominen
Oikeuksia on rikottu
- Esittää rikkoneelle vaatimukset toimenpiteiden ja
hyvitysten osalta.
- Kääntyä rikkoneen palveluntarjoajan ja organisaation
puoleen.
- Vahingonkorvauskanne ns. siviilijuttuna.
- Rikosilmoitus.
Rikkomuksessa huomioitavia asioita
- Sopimusoikeudessa epäselviä kohtia tulkitaan
sopimuksen laatineen vahingoksi.
- Tietoinen tai tahallinen teko.
- Tuottamuksellisessa teossa ollut perusteltu aihe epäillä
teoskappaleen laillisuutta.
- Ankaran vastuun periaate koskee myös vilpittömässä
mielessä toiminutta.
Tekijänoikeusrikkomus tai -rikos
- Tekijänoikeusrikkomuksesta sakko.
- Tekijänoikeusrikoksesta sakkoa tai vankeutta
enintään kaksi vuotta.
- Tekijälle ''kohtuullinen hyvitys'', joka yleensä
määräytyy lisenssin hinnasta.
- Tekijälle maksettava korvaus esimerkiksi ansion
menetyksen perusteella.
- Teoskappaleen ja sen valmistukseen käytetyn
apuvälineen hävittäminen.
- Rikoksessa käytetyt välineet ja rikoksella
saavutettu hyöty valtiolle menetettäväksi.
Oikeuksiensiirtosopimus
Tarvittavien oikeuksien määrittely
- Periaatteena riittävät oikeudet tarpeisiin nähden.
- Käyttö-, omistus- ja/tai tekijänoikeus.
- Valmistaa kappaleita (millä eri tavoilla?).
- Käyttää, näyttää ja esittää teosta.
- Levittää teoksen kappaleita.
- Em. oikeudet voidaan kattaa termillä
''kaikki oikeudet''.
- Kaikki oikeudet eivät sisällä muuntelu- ja
edelleenluovutusoikeuksia.
- Yksinoikeus vai rinnakkainen oikeus.
Muita mahdollisia sovittavia asioita
- Oikeuksien rajaus esimerkiksi käyttökohteen
mukaan, kuten opetus-, tutkimus- ja
esittelytarkoituksiin.
- Takuu, ylläpito, päivytys ja kehittäminen.
- Korvaukset mm. viivästymiseen ja vahinkoihin
liittyen.
Lisäksi huomioitava
- Kenellä työ- ja virkasuhteessa luodun aineiston
oikeudet?
- Kenellä opiskelusuhteessa luodun aineiston
oikeudet?
- Yhteisteoksen tai yhteenliitetyn teoksen
(tekijöiden panokset erotettavissa)
käyttö edellyttää lupaa kaikilta.
- Oikeuksien luovuttajalla oltava luovutettavat
oikeudet tekijänä tai sopimusten
kautta (maininta sopimuksessa).
Esimerkkinä Tutkielmapankki
Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyy
verkkojulkaisusopimus tutkielmien julkistamiseen verkossa.
Tekijä
- Antaa luvan teoksen saattamiseen tietoverkkojen
välityksellä yleisön saataville.
- Antaa luvan muuntaa ja kopioida teosta
pitkäaikaissäilytyksen mahdollistamiseksi.
- Vastaa teoksen sisällöstä ja oikeuksistaan siihen.
Kirjasto
- Rekisteröi teoksen luetteloon.
- Takaa teoskappaleen saatavuuden verkosta.
Oppilaitoksella on velvollisuus antaa pyynnöstä nähtäväksi
tai kopio opinnäytteistä (laki viranomaisten toiminnan
julkisuudesta). Oppilaitoksella ei ole kuitenkaan oikeutta
sijoittaa opinnäytettä saataville ilman tekijän lupaa.
Vaitiolosopimukset
Toimintaohjeita
- Sovitaan vaitiolosta, salassapidosta tai
luottamuksellisuudesta.
- Lue tarkasti ja ajatuksella läpi.
- Pyydä tarvittaessa kuvaamaan epäselvien kohtien
merkitystä ja tarkoitusta.
- Epäselviä kohtia tulkitaan laatijan vahingoksi.
- Sopimus saattaa olla osin tai kokonaan pätemätön.
Mistä yleensä sovitaan?
- Toimitettujen ohjelmien, materiaalien, tietojen
ja laitteiden salassapidosta.
- Tiettyyn projektiin tai tehtävään liittyen.
- Voimassaoloaika yleensä 2-5 vuotta.
Mistä ei tulisi sopia?
- Oikeuksien siirrosta (erillinen oikeuksiensiirtosopimus
tai työsopimus)
- Kilpailukiellosta tai työhön siirtymiskiellosta
(vain johtaville henkilöille).
Muita huomioitavia asioita
- Henkilökohtainen sopimus (ei yleensä
ryhmä tai organisaatio).
- Rajoituksia liittyen mm. julkiseen tietoon ja muuta
kautta tietoon tulemisesta.
- Sallivatko aiemmat sopimukset ja työ?
- Onko mahdollisia eturistiriitoja tiedossa?
Sopimuksista yleisesti
Sopimusten ongelmat
- Epäselvä tai -tarkka sisältö tai muoto.
- Olennaiset asiat unohtuneet.
- Täytäntöönpano vaikeaa.
- Ulkopuoliset eivät ymmärrä (lakimiehet?).
- Yleinen periaate: sopimuksen epäselviä kohtia
tulkitaan laatijan vahingoksi.
Sopimuksen sisältö
- Osapuolet,
- tarkoitus,
- määrittelyt,
- sopimuksen kohde,
- siirrettävät oikeudet,
- hinnat ja maksut,
- toimitusehdot ja sopimussakot,
- vastuut ja vahingonkorvaukset,
- erimielisyyksien ratkaisutavat ja -paikka,
- osapuolten allekirjoitukset päiväyksineen.
Voi olla järkevä kirjata kullekin sivulle nimikirjaimensa.
Lisätietoa verkosta
- Esimerkkejä tekijänoikeuksiin liittyvien tapausten tulkinnasta
http://www.mit.jyu.fi/
palvelut/sovellusprojektit/luennot/
tekijanoikeusesimerkkeja.html.
- Korpela Jukka, ''Tekijänoikeus: vastauksia usein
esitettyihin kysymyksiin'',
www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html.
- Tekijänoikeuslaki,
www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekl.html.
- Pitkänen Olli, ''Harjoitustöiden
tekijänoikeudesta''
www.cs.hut.fi/ opp/tekihtml.htm.
- Open Source Initiative, vapaan lähdekoodin
lisenssejä,
www.opensource.org/licenses/.
Tekijänoikeuksia ja aineettomia oikeuksia käsittelevää
materiaalia löytyy URL-osoitteen
www.mit.jyu.fi/santanen/ohjeita.html#oikeudet
kautta.
File translated from
TEX
by
TTH,
version 3.02.
On 8 Nov 2005, 16:54.