Esimerkkejä tekijänoikeuksiin liittyvien tapausten tulkinnasta
Tarkastellaan kahdeksan esimerkkitapauksen kautta tekijänoikeuslakia
sekä mahdollista tulkintaa tai tulkinnassa huomioitavia asioita.
Huomioi, että valmiita tulkintoja ei ole esitetty kaikissa
kohdissa ja esitetytkin tulkinnat voivat olla virheellisiä tai
puutteellisia.
1. WWW-sivujen linkitykset
Missä tapauksissa on sallittua tai kiellettyä linkittää
WWW-sivu toiseen dokumenttiin
- normaalin linkin,
- ns. syvän linkin (linkki dokumentin sisälle),
- upotetun elementin (lähinnä kuva) ja
- kehykseen sijoittamisen
tapauksissa? Miten taloudellisten oikeuksien ohella tulee
linkittämisessä huomioida myös moraaliset oikeudet?
2. Dokumentin tai sen osan kopioiminen
Miten tulkitaan tilanteita, joissa henkilö kopioi
- dokumentin omaan käyttöönsä?
- dokumentin omaksi WWW-sivukseen verkkoon?
- osan dokumenttia omaksi WWW-sivukseen verkkoon?
- dokumenteista osia ja muodostaa niistä suoraan WWW-sivun verkkoon?
- dokumenteista osia ja muodostaa niistä muokaten sisältöä WWW-sivun
verkkoon?
Muuttuuko edellisten kohtien tulkinta jotenkin, jos tekstin sijaan
kopioidaan kuvia, musiikkia, multimediaa tai tietokoneohjelmia?
Esimerkkitapaus A: Salliiko laki WWW-sivulta löytyvän
seminaariesitelmän kopioinnin omiin nimiinsä oman sivunsa alle?
Esimerkkitapaus B: Voiko kuvaa, logoa, piirrosta, tuotemerkkiä tai
kaaviota käyttää osana omaa teosta? Miten poikkeavat taiteellisten
teosten oikeudet käytännöllisten tehtävien teoksista?
3. Luvattomalla tavalla toteutun teoksen tekijänoikeudet
Miten käy toteutetun dokumentin tai ohjelman tekijänoikeuksien, jos
- henkilö laatii dokumentin tai jonkin sen osan (esim. kuvat)
laittomalla ohjelmalla?
- henkilö laatii yritykselle dokumentin tai ohjelman luvattomasti
yliopiston koneella?
- henkilö käyttää ilman lupaa toisen ohjelmaa tai lähdekoodia
ohjelmansa osana?
Tapaukseen liittyviä kysymyksiä ovat mm.
- Kenelle syntyneiden teosten tekijänoikeudet kuuluvat?
- Salliiko teokset lisentti käytön tietyillä ehdoilla?
- Perustuuko rikoksen tulkinta tekijänoikeuteen vai johonkin toiseen
lakiin?
4. Opiskelijan ohjelmointi- ja opinnäytetöiden tekijänoikeudet
Opiskelija tekee ohjelmointityön tai opinnäytetyön laitokselle.
Syntyvätkö ko. ohjelman tai opinnäytteen tekijänoikeudet
- opiskelijalle,
- ohjaajalle,
- laitokselle,
- yliopistolle vai
- osalle em. osapuolista?
Onko oikeuksien syntymiseen tai siirtymiseen vaikutusta sillä, että
- tekijä ei saa mitään korvausta työstään?
- tekijä saa korvauksen työstään?
- kyseessä on kirjallinen työ tai ohjelma?
Tulkintaa vaikuttaa myös se, onko opiskelija vai ohjaaja tehnyt
''persoonallisen luomistyön''.
Lähes poikkeuksetta tekijänoikeudet syntyvät ainoastaan opiskelijalle,
ellei kyseessä ole pelkkä ideointi tai ''puhtaaksikirjoitus'' (ts.
ohjaajan esittämän ratkaisun suora siirtäminen ohjelmaksi). Ideoijan
ja sihteerin luomistyöhön ei yleensä tekijänoikeuslain näkökulmasta
sisälly persoonallista ilmaisua.
Tiedossani ei ole kyseistä aihepiiriä koskevaa oikeustapausta,
sillä oikeudessahan lopullisesti luodaan linjat lain tulkitsemiselle.
5. Opiskelijan ohjelmointitöiden käyttöoikeudet
Voiko laitos ja/tai yliopisto käyttää (käyttöoikeus, lisenssi)
opiskelijan opintoinaan toteuttamaa ohjelmaa tai levittää sitä
laitoksen tai yliopiston ulkopuolelle?
- Sopimuksen tapauksessa tulkinta pääosin yksiselitteinen.
- Jos opiskelija saa ohjelmointityöstään korvauksen,
tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalla (maksajalla).
- Tekstidokumenttien yhteydessä oikeudet eivät välttämättä
siirry työnantajalle korvauksesta huolimatta.
- Ohjelman jakamiseen ja levittämiseen sekä kaupalliseen
hyödyntämiseen yliopiston ulkopuolelle tarvitaan
opiskelijan lupa.
- Ohjelman jatkokehittämiseen tulee pyytää lupa opiskelijalta.
- Ohjelman käyttöön laitoksella on saatava lupa tekijältä.
- Toisaalta opintoihin liittyvän ohjelman yhteydessä voitaisiin
(virheellisesti) ajatella syntyvän ''hiljaisen'' sopimuksen.
Hiljainen (konkludenttinen tai implisiittinen) sopimus:
- Mitään nimenomaista kirjallista tai edes suullista sopimusta
ei ole tehty.
- Olosuhteista voidaan päätellä, että molemmat osapuolet
ymmärsivät tai heidän olisi tullut ymmärtää sitoutuvansa
johonkin.
- Yliopiston eri laitoksille toteutettujen harjoitustöiden
osalta voisi ehkä soveltaa kyseistä tulkintaa. Aiheen
valitessaan opiskelijanhan voitaisiin katsoa tehneen
''hiljaisen'' sopimuksen.
- Samalla tapaa voitaisiin tulkita yritykselle tehtävää
sovellusta, joten tulkinta todennäköisesti pettäisi
oikeudessa.
6. Opiskelijan opinnäytetöiden levitys
Voiko laitos ja/tai yliopisto levittää opinnäytettä tai opintojen
yhteydessä toteutettua kirjallista dokumenttia?
- Opinnäytteiden julkistamiseen ja levittämiseen laitoksen
tulee saada lupa opiskelijalta (vaikkei mainita
Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosäännössä sivulla
http://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opintosuoritusjohtosaanto/).
- Pro gradu -tutkielma on julkinen asiakirja, joten se
tulee toimittaa sitä pyytävälle (laki viranomaisten
toiminnan julkisuudesta menee tekijänoikeuden edelle,
opintosuoritusjohtosäännössä viittaus lakiin).
- Kurssin vaatimuksiin liittyen voisi olettaa syntyvän
''hiljaisen'' sopimuksen, mutta tällöin ainakin opiskelijalle
tulee tarjota mahdollisuus suorittaa kyseinen kurssi jollain
toisella tapaa tai korvata se jollain toisella opintojaksolla.
7. Sähköpostien ja uutisryhmien tekijänoikeudesta
Voiko henkilö rikkoa tekijänoikeutta lähettäessään saamansa
sähköpostin edelleen tai lähettämällä sen uutisryhmiin?
- Voi, jos sähköposti (''kirjallinen asu'') ylittää teoskynnyksen
(mm. runo, aforismi, opinnäyte, pakina). Tekijänoikeus siis ei
pääosin riipu mediasta, jolla teos on julkistettu.
- Idean tai asiasisällön voi vapaasti lähettää tekijänoikeuden
osalta (esim. kasku omin sanoin esitettynä). Asiasisällön
julkistamisen voi tosin kieltää jokin muu laki, kuten
yksityisyyden suojaa tai salassapitoa koskevat lait.
- Tekijän lupa kysyttävä teoskynnyksen ylittävien sähköpostien
osalta.
- Tulkinta voi myös riippua vastaanottajien määrästä (huomioi
postilistat) ja sähköpostin sisällöstä.
Yksityiseen käyttöön teosten kopiointihan on sallittua tietokoneohjelmia
ja rakennuksia lukuunottamatta.
Uutisryhmiin lähetettyjä tekstejä koskevat myös em. tulkinnat.
Tosin uutisryhmän artikkelia voi pitää julkistettuna (ts. teos
on luvallisesti saatettu yleisön saataviin), joten tekijä ei voi
vedota yksityisyyden suojaan.
8. Toteuttamiensa WWW-sivujen tuhoaminen tai muuttaminen
Tarkastellaanpa seuraavaa tapausta:
- Henkilö tekee yhdistykselle WWW-sivut.
- Henkilö suuttuu yhdistykseen ja tuhoaa sivut vedoten siihen,
että hänellä on sivuihin tekijänoikeus.
Pohdittavia kysymyksiä:
- Oliko henkilöllä oikeus tuhota sivut vai ei?
- Muuttaako tekijän saama korvaus (rahallinen tai jokin muu)
jotenkin tilannetta?
- Voidaanko kyseisessä tapauksessa soveltaa jotain toista lakia?
Mitkä asiat voivat vaikuttaa tapauksen tulkintaan tekijänoikeuksien kannalta?
- Onko WWW-sivujen laatimisesta tehty sopimus (kirjallinen tai suullinen)?
- Onko henkilö saanut rahallisen korvauksen työstään?
- Olivatko sivut tarjous yhdistykselle vai voidaanko julkistus
tulkita ns. hiljaiseksi sopimukseksi? Kuka sivut alunperin
julkisti?
- Toimittiko yhdistys tekijälle sivujen sisällön kopioitavaksi
WWW-sivuksi. WWW-sivujenhan voidaan katsoa olevan
paperidokumenttien ohella vain toinen teoskappale, johon
alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeudet.
Kuka tahansa toinen samoista lähtökohdista olisi voinut
tuottaa samanlaisen tuotteen.
Puhtaaksikirjoittaja ei siis saa tekijänoikeuksia.
- Voiko sivujen sisältöä pitää teoksena lainkaan?
- Voiko sivuja pitää vain kirjallisena dokumenttina vai myös
ohjelmana?
Ilman tarkempia tietoja on vaikea antaa tulkintaa tapauksesta.
Jos sopimusta ei ole tehty ja tekijä ei ole saanut korvausta,
todennäköinen tulkinta voisi olla se, että tekijällä oli oikeus
poistaa sivut
Sovellusprojektien tekijänoikeusluento, 2.3.2009,
Jukka-Pekka Santanen
(santanen@mit.jyu.fi),
Jyväskylän yliopisto,
tietotekniikan laitos.