|
TYYLI
-valitse aiheeseen sopiva linja, pysy siinä
-liian monta eri tyyliä ja kikkailua saattavat ärsyttää
käyttäjää ja ovat osoitus tekijän tyylitajuttomuudesta
-esim. monia erilaisia tekstityylejä ja liikaa monivärisyyttä
kannattaa välttää
|
|
SOMMITTELU
-kaikki ruudulla olevat elementit (pohja, kuvat, värit, tekstityypit
jne.) muodostavat kokonaisuuden, kokonaisilmeen
-jokainen elementti vaikuttaa toiseen - myös mahdollinen tyhjä
tila
-väri, muoto, koko ja niiden kontrastit tuovat jäsentelyä
rajatulle alueelle ja niiden avulla silmän liikettä voi ohjata
haluuttuun suuntaan
-loogisuus, tarkoituksenmukaisuus
|
|
KUVA
-rajaus, kuvakulma tarkoituksenmukaiseksi ja mielenkiintoiseksi
-rajaaminen antaa mahdollisuuden korostaa tiettyjä asioita, ja toisaalta
jättää pois jotakin
-kuvan suunnalla on merkitystä, samoin siinä tapahtuvalla liikkeellä
|
|
VÄRI
-visuaalisessa suunnittelussa tärkeänä osana ovat värit
ja niiden käyttö
-käyttö riippuu hyvin paljon käyttöliittymän
tarkoituksesta ja kohderyhmästä
-värien käytön päämääränä
tulisi olla käyttötehokkuuden ja käyttöliittymän
miellyttävyyden lisääminen.
-loogisella värienkäytöllä saadaan luotua yhtenäinen
sovellus
-värien avulla luodaan näytön rakenne ja helpotetaan näytöllä
olevien elementtien erottumista toisistaan.
-kuitenkin varottava liiallista ja moninaista värien käyttöä
-liiallisella värien käytöllä saadaan aikaan sekava
käyttöliittymä, jota voi olla
vastenmielistä ja raskasta käyttää
|
|
VÄRIEN ERILAISET MERKITYKSET
JA SYMBOLIIKKA
Värien vaikutukset:
Punainen: varoitus, sota, rakkaus, intohimo, voima
Keltainen: lämpö, aurinko, ilo - kielteinen merkitys halpa (esim.
keltainen lehdistö)
Vihreä: rauhoittava, luonto, metsän voima, poliittiset merkitykset
Sininen: kevyt, etäinen, taivas, vesi, jää, melko neutraali
Musta: suru, juhla, tyylikkyys, arvokkuus, laatu. Sopii kaikkien värien
kanssa.
Valkoinen: puhtaus, neitseellisyys ja raikkaus
-väri kertoo aina jotakin, siksi väreillä helppo vaikuttaa
-korostaminen väreillä - harkitusti
-värin määrittelyssä tärkeintä on ottaa
huomioon sen vierellä olevat värit ja taustavärit
|
VÄRIKONTRASTIT JA HARMONIAT
-väreillä on suuri vuorovaikutussuhde toisiinsa nähden
VÄRIKONTRASTI syntyy
kun värin vaikutus voimistuu tai heikkenee kahden tai useamman värin
vertailutilanteessa. Erilaisia kontrasteja ovat:
Sävykontrasti
Puhtaiden ja kylläisten päävärien heijastaminen toisiinsa.
Esimerkiksi lasten maalauksissa on usein kirkkaiden värien sävykontrasteja.
Valöörikontrasti
Värin tummuus- ja vaaleusasteen vaihtelusta syntyvät kontrastit.
Tumma sininen-vaalea sininen jne.
Kylmä/lämmin-kontrasti
Meillä on taipumus nähdä jotkut värit kylminä,
jotkut lämpiminä. Kaikista väreistä löytyy kuitenkin
sekä kylmiä että lämpimiä sävyjä. Esim.
on olemassa lämpimiä ja kylmiä punaisia sävyjä.
Komplementtikontrasti
Syntyy pääväristä ja sille vastakkaisesta väliväristä.
Näitä ovat punainen-vihreä, sininen-oranssi, keltainen-violetti.
Jos esim. yhtä kirkas punainen ja vihreä asetetaan keskenään
vierekkäin, syntyy kineettisiä ilmiöitä, eli silmässä
alkaa välkkyä.
Simultaanikontrasti
Mikä tahansa väri sävyttyy näköhavainnossa vierekkäisen
värin vastakkaisvärillä. Jos esim. harmaa väri asetetaan
eri värisille taustoille, se näyttää aina eri sävyiseltä.
Näin ollen harmaa väri punaisella pohjalla näyttää
vihertävältä jne.
Kylläisyyskontrasti
Puhdasta väriä voidaan taittaa lisäämällä
siihen valkoista tai mustaa. Näin saadaan murrettuja värejä.
Suurin kontrasti on täysin puhtaan värin ja voimakkaasti taitetun
värin välillä.
Koon kontrasti
Kirkas väri on voimakkaampi kuin tumma, eli esim. violettia tarvitaan
kolme kertaa suurempi määrä kuin keltaista, jotta värien
vaikutus olisi yhtä suuri. Väreillä tiedottamisessa pinta-alan
kontrastilla on suuri merkitys. Värialueen koko siis vaikuttaa huomioarvoon.
|
|
VÄRIHARMONIA tarkoittaa
värien yhteensopivuutta. Harmonioita on neljää eri tyyppiä:
Lähiväriharmonia
Lähivärisessä harmoniassa värit valitaan väriympyrästä
suhteellisen rajoitetulta alueelta. Esimerkiksi punainen ja oranssi tai
oranssinkeltainen ja keltainen ovat keskenään lähivärisessä
harmoniassa.
Vastaväriharmonia
Vastaväriharmonia syntyy yhdisteltäessä värejä,
jotka väriympyrässä sijaitsevat toisiaan vastapäätä,
ts. täydennysvärejä. Esimerkiksi keltainen - sininen ja
punainen - vihreä. Niiden teho perustuu vastakkaisvaikutukseen.
Yksiväriharmonia
Yksiväriharmonialla tarkoitetaan yhdestä ainoasta väristä
saatavaa vivahdussarjaa, joka syntyy siten, että perusväriin
lisätään vaihtelevia määriä mustaa tai valkoista.
Valööriharmonia
Valööriharmonia tarkoittaa sävyttömillä väreillä
aikaansaatavaa harmoniaa. Käytetään siis harmaan asteita
mustasta valkoiseen.
|
MIKÄ VÄRI NÄYTTÄÄ
NÄYTÖLLÄ HYVÄLTÄ, EI OTA SILMIIN?
Kirkkaat värit voivat ärsyttää käyttäjää,
joten niitä kannattaa käyttää vain erityisesti huomion
herättäjänä eli korostettaessa jotakin asiaa ruudulla.
Käyttöliittymän taustaväriksi kannattaa valita neutraali
tai haalea väri, jolloin teksti ja kuvat korostuvat paremmin
Esim. näitä väriyhdistelmiä
kannattaa välttää:
| Taustaväri |
Teksti yms. |
| Punainen |
Sininen, Vihreä |
| Vihreä |
Punainen |
| Valkoinen |
Keltainen |
| Musta |
Ruskea |
|
|
TYPOGRAFIA
-voimakas visuaalinen elementti
-parhaimmassa tapauksessa typografia ja kuva tukevat toisiaan ja ovat
vuorovaikutuksessa
-ruudulla päätteetön
teksti toimii parhaiten
Kirjasinlajeja:
-Antiikva; päätteellinen
esim. Times New Roman, sopii pitkiin leipäteksteihin, helppo lukea
-Groteski; päätteetön esim. Arial, sopii otsikoihin ja
lyhyisiin tiedotteisiin
-Egyptienne; päätteellinen
esim. Courier New, vaikea lukea; nykyisin suosittu “tyylikeino”
-suositeltavaa käyttää yleisimpiä fontteja, koska
käyttäjän asetukset vaikuttavat niihin
-kuitenkin mahdollista määritellä esim. lihavointi, gemena,
versaali, kursiivi
-gemena = pienet kirjaimet
-VERSAALI = ISOT KIRJAIMET
-lihavointi, kursiivi
|
|
SOVELLUKSEN ANTAMA PALAUTE
KÄYTTÄJÄN KANNALTA TÄRKEÄÄ
-nappula painuu alas, ääni kuuluu tms. - tällöin vuorovaikutusta
syntyy eikä käyttäjän tarvitse arvuutella mitä
hän on tehnyt
-jos kyseessä opetusohjelma, käyttäjän pitää
nähdä tulos / virheen laatu, jotta oppimista voi tapahtua
|
