Jyväskylän Yliopisto

Taloustieteiden tiedekunta

Agora Center

 

 

 

 

INBCT 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Multimedia Messaging Service:n (MMS) hyödyntäminen yritysten ongelmanratkaisutilanteissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marraskuu 2002

Laatijat: Kaapo Heikkinen & Ari Järvinen

 

Ohjaaja: Professori Minna Mattila

1.    Tiivistelmä

 

 

 

Langaton viestintä nousi suosituksi keskusteluiden aiheeksi 90-luvun loppupuolella. Tänä päivänä lähes jokaisella on matkapuhelin ja internet-yhteydet ovat arkipäivää. Mobiili-tuotteet mahdollistavat erilaisen yhteydenpidon, informaation jakelun, etätyöskentelyn ja monia muita tehtäviä käyttäjien keskuudessa. Liike-elämässä mobiiliteknologian kehittyminen ja sen myötä yritysten mahdollisesti tehokkaamman toimintatavan odotetaan tulevan selkeimmin esille erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, ajankäytön tehostamisessa, maantieteellisten ongelmien ja helppokäyttöisyyden yhteydessä. Mobiiliteknologia kehittyy koko ajan ja sen odotetaan tarjoavan tulevaisuudessa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, joista yksi on kuvanlähettämisen mahdollistava Multimedia Messaging Service (MMS). Liike-elämässä langattomat viestintäratkaisut ovat suuressa roolissa ja näyttelevät suurta osaa yritysten tehokkaassa toiminnassa. Miten mobiiliteknologian uutuus-tuotteet koetaan yritysten keskuudessa? 

 

Tässä tutkimuksessa selvitetään MMS:n käyttömahdollisuuksia kahden eri toimialalla toimivan yrityksen liiketoiminnassa. Hyötyvätkö tutkimuksen case-yritykset MMS-viestinnästä liiketoiminnassaan ja voisiko MMS-viestintä tehostaa yritysten liiketoimintaa? MMS:n käyttömahdollisuuksien kartoittamisen lisäksi tutkimuksessa paneudutaan case-yritysten ongelmanratkaisuprosesseihin ja innovaatioita koskevaan päätöksentekoprosesseihin.

 

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena kahdessa eri toimialan yrityksessä Metso ja Kesnet. Empiirinen aineisto kerättiin kolmen eri aineistonkeruumenetelmän  ryhmähaastattelun, havainnoinnin ja kyselyn avulla. Empiirinen aineisto analysoitiin eri menetelmien avulla saatujen tietojen, SWOT-kaavioiden ja graafisten kuvioiden perusteella.

 

Tutkimuksen tulosten ja johtopäätösten perusteella MMS-viestintä voisi mahdollistaa yritysten liiketoiminnan tehostamisen. Suurimmat MMS:n käyttömahdollisuudet esiintyvät  lähinnä yritysten huolto- ja korjaustoimintojen yhteydessä ilmenevissä ongelmanratkaisutilanteissa. MMS:stä mahdollisesti saatavat hyödyt eroavat jonkin verran toisistaan eri toimialoilla toimivissa case-yrityksissä. Innovaatioita koskevat päätöksentekoprosessit pitenevät ja monimutkaistuvat niiden kustannusten suuruusluokan kasvaessa.

 

 

 

 

 

 

   

1. Johdanto................................................................................................ 1

     1.1 Tutkimuksen taustaa.......................................................................... 1

     1.2 Tutkimusongelmat.............................................................................. 3

     1.3 Tutkimuksen tavoitteet....................................................................... 3

     1.4 Aikaisempia tutkimuksia ja tutkimuksen hypoteeseja............................. 4

 

2. MMS taustaa.......................................................................................... 6

     2.1 Mobiilin kommunikoinnin kehitys Suomessa.......................................... 6

          2.1.1 ARP......................................................................................... 7

          2.1.2 NMT......................................................................................... 8

          2.1.3 GSM........................................................................................ 9

          2.1.4 GPRS..................................................................................... 10

          2.1.5 UMTS..................................................................................... 11

     2.2 Multimedia Messaging Service (MMS)............................................... 11

     2.3 MMS mahdollisuudet........................................................................ 12

 

3. Empiirinen tutkimus.............................................................................. 14

     3.1 Empiirisen työn toteuttaminen........................................................... 14

     3.2 Havainnointi..................................................................................... 15

     3.3 Haastattelut ja testaaminen.............................................................. 17

     3.4 Kysely............................................................................................ 18

 

4. Empiirisen tutkimuksen tulokset.......................................................... 19

     4.1 Tutkimuksen tulokset, case Prosessiteollisuuden toimittaja.................. 20

          4.1.1 Havainnointi Prosessiteollisuuden toimittaja.............................. 20

          4.1.2 Ryhmähaastattelut ja testaaminen, case Prosessiteollisuuden…. 20        

          4.1.3  Tulokset, case Prosessiteollisuuden toimittaja.......................... 30

     4.2 Tutkimuksen tulokset, case verkko-operaattori................................... 32

          4.2.1 Havainnointi, case verkko-operaattori....................................... 32

          4.2.2 Ryhmähaastattelut ja testaaminen, case verkko-operaattori........ 36

          4.2.3 Tulokset, case verkko-operaattori............................................. 45

 

5. Johtopäätökset.................................................................................... 48

     5.1 Tulosten vertailua case-yritysten välillä.............................................. 52

 

6. Summary in english.............................................................................. 60

 

1. Johdanto

 

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on markkinoinnin näkökulmasta tarkastella Multimedia Messaging Services (MMS) palveluiden mahdollisuuksia elinkeinoelämässä ja löytää keinoja MMS-palveluiden tehokkaaseen hyödyntämiseen yritysten toiminnassa. Kohdeorganisaatioina käytetään kahta eri toimialalla toimivaa keskisuomalaista yritystä.

 

Tutkimus on osa suurempaa InBCT-hanketta, jonka lähtökohtia ovat ydinosaamisen vahvistaminen, strategisen perustutkimuksen vahvistaminen, uutta teknologiaa soveltavat tutkimusprojektit, uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, PKT-sektorin uusien liiketoimintojen tukeminen sekä teknologia- ja markkinanäkemyksen syventäminen. InBCT hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä yhteistyössä alueella toimivien yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on uuden osaamisen synnyttäminen ja alueella jo olemassa olevan kehittäminen, sekä tämän osaamisen siirtäminen siellä toimiviin yrityksiin.

 

 

1.1 Tutkimuksen taustaa

 

Langaton viestintä nousi suosituksi keskusteluiden aiheeksi 90-luvun loppupuolella. Tänä päivänä lähes jokaisella on matkapuhelin ja internet-yhteydet ovat arkipäivää. Mobiili-tuotteet mahdollistavat erilaisen yhteydenpidon, informaation jakelun, etätyöskentelyn ja monia muita tehtäviä käyttäjien keskuudessa. Kuten kaikki tietävät yhteydenpitovälineenä matkapuhelin ja internet ovat suosittuja. Syitä on monia: ne ovat helppokäyttöisiä, toimivat tänä päivänä lähes missä vaan ja mahdollistavat tehokkaan tietojen siirtämisen liike-elämässä esimerkiksi toimistossa istuvan asiantuntijan ja kentällä olevan tiedon tarvitsijan välillä, liike-elämän ulkopuolella suurimmat hyödyt koituvat yhteydenpidosta niin perheeseen, kavereihin, sukulaisiin tai keneen tahansa jolla on samat langattomat viestintävälineet käytettävissä.

 

Suurelle yleisölle langattomat viestintäratkaisut tarjoavat jo nykyisin paljon erilaisia hyödyllisiä toimintoja, mutta mobiiliteknologiaa kehitetään koko ajan ja sen odotetaan tarjoavan tulevaisuudessa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, joista yksi on kuvanlähettämisen mahdollistava Multimedia Messaging Service (MMS). Liike-elämässä langattomat viestintäratkaisut ovat suuressa roolissa ja näyttelevät suurta osaa yritysten tehokkaassa toiminnassa. Jo yrityksillä nykyisin käytössä olevat langattomat viestintäratkaisut tehostavat yritysten toimintaa, mutta koko ajan kehittyvä mobiiliteknologia tarjoaa huimat mahdollisuudet tehostaa liiketoimintaa tulevaisuudessa entisestään. Liike-elämässä mobiiliteknologian kehittyminen ja sen myötä yritysten mahdollisen tehokkaamman toimintatavan odotetaan tulevan selkeimmin esille erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, ajankäytön tehostamisessa, maantieteellisten sijaintien ja helppokäyttöisyyden yhteydessä. 

 

Langattoman viestinnän uusi tulokas, MMS, mahdollistaa uudenlaisen viestinnän matkapuhelimen avulla. Multimediaviesteihin voi liittää kamerapuhelimella tai digitaalikameralla otettuja värikuvia, liikkuvaa kuvaa, tekstiä ja lyhyitä äänikatkelmia. MMS:n toteuttamiseen tarvitaan siihen sopiva matkapuhelin ja operaattorin tarjoamat sisältöpalvelut. MMS:n käyttäminen on siis arvatenkin aluksi melko kallista ja näin sen suosion odotetaankin ensin suuntautuvan yritysmarkkinoille. Teleoperaattoreiden asema on oletetusti suuri langattomien viestintäratkaisuiden toteuttamisessa ja niiden saavuttamassa suosiossa. Teleoperaattorit suunnittelevat, välittävät ja hinnoittelevat eri palvelut ja vastaavat niiden toimivuudesta sekä luotettavuudesta. Miten teleoperaattorit ja nämä uudet innovaatiot kuten MMS-palvelu voivat tehostaa yritysten toimintaa? Miten yritys voi hyödyntää MMS-viestejä ongelmanratkaisuprosesseissa?

 

Teknologisten innovaatioiden esitteleminen yrityksille onnistuneesti edellyttää yritysten tarpeiden, arvojen ja sisäisten toimintatapojen  tuntemista: mitä yritykset todella tarvitsevat, miten yritykset pystyisivät tehostamaan ongelmanratkaisuprosesseja MMS-viestien avulla, mistä ollaan valmiita maksamaan ja miten yrityksen sisäinen viestintä ja päätöstenteko toimii. Haluamme tutkimuksellamme edesauttaa monimutkaisen järjestelmän ymmärtämistä ja helpottaa asiat monipuolisesti huomioivaa päätöksentekoa. Markkinoivan yrityksen kannalta yllä mainittu tieto (asiakkaan tarpeiden, arvojen ja sisäisten toimintatapojen tunteminen)  on erittäin arvokasta, jotta pystytään tehokkaasti toimimaan omalla osa-alueella.    

 

 

1.2 Tutkimusongelmat

 

Tutkimusongelma ja ala-ongelmat:

 

-        Voisiko Multimedia Messaging Service (MMS) mahdollistaa

ongelmanratkaisuprosessin tehokkaamman toteuttamisen?                  Case  prosessiteollisuuden toimittaja ja case verkko-operaattori

-        Minkälaisissa ongelmanratkaisutilanteissa MMS-viestien hyödynnettävyys on todennäköistä?

-        Miten innovaatioita koskeva päätöksenteko case      yrityksissä etenee?

 

 

 1.3 Tutkimuksen tavoitteet

 

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa MMS-viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia yritysten ongelmanratkaisutilanteiden tehostamisessa, miten MMS-viestintää voidaan hyödyntää erilaisissa ongelmanratkaisuprosesseissa ja niiden eri vaiheissa sekä tuoda esille mahdolliset MMS:n käytön seurauksena koettavat business hyödyt. Tarkoitus ei siis ole selvittää MMS-palveluiden aiheuttamia ongelmatilanteita. Asetamme tutkimukselle tavoitteeksi luoda havainnollinen ja olennaiset tekijät huomioiva malli MMS:n käytön mahdollisuuksista. Tutkimuksessa pyritään myös ymmärtämään yritysten päätöksentekoprosesseja innovaatioiden leviämisen ja ostokäyttäytymisen osalta. Näiden tarkoitus on mallintaa yritysten sisäisiä päätöksentekoprosesseja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Pidämme näitä tietoja tutkimuksen tulosten kannalta erittäin hyödyllisinä.    

 

Tutkimustulosten on tarkoitus antaa konkreettisia viitteitä siitä, miten MMS-viestejä voidaan hyödyntää yritysten liiketoiminnassa sekä erilaisissa ongelmanratkaisuprosesseissa ja mallintaa yritysten päätöksentekoprosesseja.  Kahden eri case-tapauksen avulla pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti MMS-viestien tuomat hyödyt liiketoiminnan tehosteena. Tuloksia hyödynnetään MMS-toimintojen/ tuotekonseptien suunnittelussa ja kehittämisessä ja palveluiden tarjoajan ja asiakkaiden (haastatellut) yhteistyön tehostamisessa. Tutkimus kuuluu myös yhtenä osana laajempaan tutkimusprojektiin, jonka vapaassa käytössä tulokset ovat.

 

 

1.4 Aikaisempia tutkimuksia ja tutkimuksen hypoteeseja

 

Koska yksi tutkimuksen avaintekijöistä, MMS, on hyvin uusi asia ja monelle vielä käsitteenäkin melko tuntematon, oli aiempien tutkimusten löytäminen hyvin vaikeaa. MMS on hyvin uusi viestintäkeino, eikä sen hyödyntämisestä ole (julkisia) tutkimuksia vielä saatavilla. MMS-viestintää käsitteleviä artikkeleita löytyi kuitenkin runsaasti ja käytämme artikkeleissa esitettyjä arvioita ja katsauksia tutkimuksen johtopäätöksiä pohdittaessa.

 

Sen sijaan tutkimuksessa käytetyn teorian pohjalta löytyy useitakin tutkimuksia. Ongelmanratkaisua on tutkittu vuosikaudet ja siitä on paljon kattavaa perustietoa. Innovaatioihin ja ostokäyttäytymiseen liittyviä tutkimuksia on myös paljon tarjolla, mutta ongelmana on näiden aiheiden vähäinen tutkimus organisaatioissa, nimenomaan organisaation toiminnan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa käytettyjä aikaisempia tutkimuksia ovat Möllerin & Leinon (1983) tutkimus yrityksen ostopäätösprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, Rogersin (1983, 1995, 1996) innovaatioiden diffuusio ja Webster & Windin (1972) tutkimuksia organisaation ostokäyttäytymisestä.

 

Kuten yllä mainitsimme, MMS-viestinnästä tehtyjä tutkimuksia yritysten liiketoiminnassa ei ole käytettävissä, mutta asiantuntijoiden haastattelut monissa artikkeleissa antavat viitteitä siitä mitä MMS-viestinnän suhteen odotetaan. Liike-elämässä MMS-viestinnän odotetaan tuovan huimia lisäarvoja yrityksille mm. ajan säästämisen ja edelleen kustannussäästöjen kautta. MMS-viestien uskotaan nopeuttavan viestintää ja ongelmiin/ asioihin reagoidaan entistä nopeammin, seurauksena olisi nopeampi päätöksenteko ja prosessien eteneminen. MMS-viestit tuovat erikoisominaisuuksiensa kautta käyttäjille uusia laajennettuja mahdollisuuksia verrattuna kännykän aikaisemmin mahdollistamiin toimintoihin. MMS mahdollistaa esimerkiksi sähköpostin käytön, sähköisten karttojen ja käyntikorttien lähettämisen, minkä tahansa kuvan lähettämisen, tukee liikkuvien kuvien ja interaktiivisen videokuvan lähettämistä jne.   

 

 

 

 

 

 

 

 

2. MMS taustaa

 

Teknologian kehittyminen on ollut erittäin nopeaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. 1990-luvun alussa matkapuhelimet olivat painavia ja tilaa vieviä, ainoastaan puheominaisuudet omaavia NMT-puhelimia, tämän päivän taskukokoisen GSM-puhelimen viestintäominaisuudet ovat totaalisesti eri luokkaa. Tässä kappaleessa perehdytään lyhyesti mobiilin kommunikoinnin kehitykseen ja selvitetään mitä MMS on ja miten siihen ollaan päästy.

 

 

2.1 Mobiilin kommunikoinnin kehitys Suomessa

 

Mobiilin kommunikoinnin alalla ovat viimeiset vuodet olleet uskomattoman nopean kehityksen aikaa. Vuonna 1988 maassa oli kolme matkaviestinverkkoa: käsivälitteinen ARP, NMT 450 ­verkko ja juuri käyttöön otettu NMT 900 -verkko. Asiakkaita näissä verkoissa oli tuolloin 138 000. Asiakkaina oli siis  2,8 prosenttia Suomen väestöstä. Nykyään digitaalinen GSM-verkko on hallitsevassa asemassa ja matkapuhelinpenetraatio nousi Suomessa jo vuoden 2000 aikana 70 prosenttiin. Vuonna 2005 Suomessa saavutetaan 80 prosentin matkapuhelinpenetraatio, arvioi Elektroniikan tukkukauppiaiden toimitusjohtaja Pentti Karhu. Se merkitsee tämänhetkisen väkiluvun perusteella noin 4,1 miljoonaa käytössä olevaa puhelinta.

 

 

 

 

 

 

KUVA 1 Matkaverkkojen kehitys suomessa

 

 

2.1.1 ARP

 

Posti- ja Telelaitos avasi autoradiopuhelinverkon (ARP) suomessa 1971 ja se saavutti maanlaajuisen peiton vuonna 1978. Sen vankka suosio pohjautuu sen historiaan ensimmäisenä yleisenä matkapuhelinverkkona Suomessa. Jo vuoden 1977 alussa ARP-verkolla oli noin 10800 käyttäjää (Kangasluoma, 1977).  Verkko oli ensin täysin käsivälitteinen, mutta sitä automatisoitiin ajan mittaan. ARP-verkon radiotekniikka perustui 150 MHz radiotekniikkaan, joka oli käytössä ympäri maailmaa erilaisina radiopuhelinverkkoina. 150 MHz taajuusalue soveltuu etenemisominaisuuksiltaan hyvin maastokäyttöön.

 

Radiotiellä käytettiin semiduplex-tekniikkaa, joka tarkoittaa sitä, että radiopuhelimilla on omat lähetys- ja vastaanottotaajuutensa, mutta lähettäminen ja vastaanottaminen eivät onnistu yhtäaikaisesti. ARP-puhelin kuunteli valitulla tukiaseman taajuudella ja suoritti oman lähetyksenä 5 MHz tätä taajuutta suuremmalla taajuudella (Kangasluoma, 1977). ARP-verkon puhelimet olivat aluksi yksinkertaisia simplex-radiopuhelimia, joiden yhteydenmuodostus ja kanavanvalinta hoidettiin täysin käsivälitteisesti. Ainoa automaattinen toiminto alkuaikojen ARP-puhelimissa oli selektiiviskutsujen vastaanottolaite, jota tarvittiin kuitenkin vain jos haluttiin että ARP-puhelimeen voitiin soittaa. ARP-puhelimeen lisättiin sen kehittyessä lisää ominaisuuksia kuten automaattinen kanavanvalinta (1975) ja DTMF-koodia käyttävä valintanäppäimistö (1980-luvulla). Valintanäppäimistö mahdollisti, että puhelua varten ei tarvinnut välttämättä ottaa erikseen yhteyttä puhelinvälittäjään (Kangasluoma, 1977). ARP-verkko tarjosi matkapuhelinpalvelua koko Suomen alueella. Se toimi varmasti syrjäisissäkin maasto-olosuhteissa.

 

ARP-verkko lakkautettiin NMT-verkon kanssa vuoden 2000 lopulla.

 

 

2.1.2 NMT

 

Yhteispohjoismaisen NMT (Nordic Mobile Telephone) radiopuhelinverkon kehitys aloitettiin 1970-luvulla ja verkko käynnistyi kaupalliseen käyttöön heti vuoden  1982 alussa. NMT-verkko aloitti toimintansa 450 MHz taajuusalueella toimivana NMT-450 verkkona, joka saavutti nopeasti suosiota. Kun NMT-450 verkon kapasiteetin nähtiin olevan loppumassa, kehitettiin siitä 900 MHz taajuusalueella toimiva suurempi kapasiteettinen NMT-900 verkko, joka otettiin käyttöön 1987. Tekniset erot NMT-450 ja NMT-900 järjestelmän välillä olivat hyvin pieniä. Suurin ero näiden järjestelmien välillä oli erilainen radio-osa (Suomi, 1990,15-16).

 

NMT-verkon suosio on selitettävissä sillä, että se oli ensimmäinen täysautomaattinen ja yhteispohjoismainen yleiseen käyttöön suunnattu matkapuhelinverkko. Suosiota kasvatti pohjoismaisten ihmisten suuri innostus matkaviestipalveluista. Matkapuhelinpalveluiden tehokas hoitaminen kaikissa pohjoismaissa, liikennöintimaksujen kohtuullisina pitäminen ja se että heti aluksi tarjottiin laaja peittoalue olivat menestyksen avaimia. Suuren suosion ansiosta peittoa voitiin kasvattaa alkuperäisiä suunnitelmia nopeammin ja laajemmaksi. Suomessa NMT-450 kattoi koko maan lukuun ottamatta muutamia pohjoisia erämaa-alueita

 

Aluksi NMT-puhelimet olivat useiden kilojen painoisia kiinteästi autoon asennettavia tai kantokahvasta kannettavia puhelinmalleja. Elektroniikan integroinnin kehittymisen ansiosta tuli mahdollista tehdä kannettavia käsipuhelimia ensin NMT-900 verkkoon ja myöhemmin NMT-450 verkkoon.

 

NMT-verkossa tarjottiin peruspalveluiden lisäksi useita lisäarvopalveluita. Näistä tärkeimmät olivat puhepostilaatikko, monipuoliset puhelunsiirtomahdollisuus, jonotuspalvelu, puhelinneuvottelu, välipuhelu ja ikinumero. Privatel-palvelu mahdollistaa yrityksen vaihteen suoran liittämisen matkapuhelinkeskukseen, jolloin matkapuhelimet toimivat yrityksen vaihteen alanumeroissa. Lisä-arvopalvelut tulivat ensiksi NMT-900 verkkoon, mutta myöhemmin myös NMT-450 verkkoon. (Pasanen,1991,1-8).

 

Suomessa NMT-900 verkko poistettiin käytöstä vuoden 2000 lopussa. 

 

 

2.1.3 GSM

 

Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa vuonna 1991 Radiolinjan verkossa. Radiolinja avasi GSM-verkkonsa ensimmäisenä maailmassa 1.7.1991. GSM (Global System for Mobile Communications) on yleiseurooppalainen matkapuhelinstandardi, joka mahdollistaa puheen ja datan siirron radioteitse matkapuhelinverkossa. GSM-standardi mahdollistaa saman matkapuhelimen toimimisen useassa maassa ja useiden GSM-operaattoreiden toimimisen samalla alueella yhtäaikaisesti. GSM-järjestelmä perustuu 1990-luvun digitaalitekniikkaan, minkä ansiosta kaikki liikenne siirtyy radiotiellä salatussa digitaalimuodossa. GSM toi matkaviestimet digitaaliselle aikakaudelle.

 

GSM verkon keskus koostuu digitaalisesta puhelinkeskuksesta, johon on  yhdistetty GSM-verkon hallintaan tarvittavat lisäkortit, ohjelmistot ja tietojärjestelmät. Tukiasema huolehtii GSM-verkon hallintatehtävistä, yhteyksistä yleiseen puhelinverkkoon, tarvittavista muutoksista ja laskutuksesta. Keskus tarvitsee toimiakseen yhteydet kotipaikka- ja vierailijarekisterijärjestelmiin. GSM-verkossa käytetty SIM-kortti on rakenteeltaan älykortti, johon on tallennettuna käyttäjän tunnistetiedot ja käyttäjän tallentamia puhelinnumeroita.

 

GSM toi mukanaan tukun uusia palveluita varsinaisen puheenvälityksen lisäksi. Puhelunsiirtomahdollisuuden lisäksi GSM toi mukanaan seuraavat palvelut: puhelinneuvottelu, hätäpuhelut, lyhytviestit, automaattinen luokan 3 fax sekä vuorottelu fax-lähetyksen ja puheen välillä. Muita määriteltyjä lisäpalveluita ovat: soittajan tunnistus ja sen esto, kytketyn linjan tunnistus ja tunnistuksen esto, monipuoliset soitonsiirtomahdollisuudet eri tilanteissa, soiton odotus, välipuhelu, monineuvottelu, suljettu käyttäjäryhmä, puhelun hinnan näyttö, lähtevien puheluiden estot ja tulevien puheluiden estot. Datapuheluita varten voi ottaa käyttöön omat puhelinnumerot data- ja äänipuheluille (Söderbacka, 1994,16).

 

Uusi ja ennennäkemätön palvelu oli lyhytviestit. Ne tarjoavat mahdollisuuden lähettää enintään 160 merkkiä pitkiä viestejä puhelimeen, joka osaa näiden vastaanoton. Lyhytsanomat välitetään erillisen lyhytsanomakeskuksen kautta. Jos lyhytsanoma ei mene perille ensimmäisellä kerralla, lyhytsanomakeskus jatkaa yrityksiä kunnes viesti menee perille tai se saa tiedon puhelimen poistumisesta lopullisesti verkosta.

 

Faksien lähettämiseksi GSM-verkossa tarvitaan puhelimen erityinen FAX-sovitin ja verkko-operaattorin matkapuhelinkeskuksesta pitää löytyä telekopion välittämisen hoitava verkkosovitin (Uusitupa 1995, 57-59).

 

 

2.1.4 GPRS

 

GPRS (General Packet Radio Service) on seuraava edistysaskel siirryttäessä nykyisistä GSM-ratkaisuista kohti laajakaistaisempia kolmannen sukupolven ratkaisuja. GPRS-verkko on pakettikytkentäinen ja se tarjoaa 115 kbit/s tiedonsiirtonopeuden. GPRS:n todellinen etu on ennen kaikkea jatkuva yhteys, joka mahdollistaa uusia sovellutuksia kuten sisällön ”työnnön” WAP-laitteisiin. Ensimmäiset GPRS-verkot asennetaan aikaisintaan vuoden 2000 loppupuolella.  GPRS:ää käytettäessä laskutus tulee todennäköisesti perustumaan ainakin osittain siirretyn tiedon määrään, sillä GPRS varaa vain tarpeellisen määrän verkkokapasiteettia tiedonsiirtoon.

 

GPRS:llä enemmän kaistaa vaativien palveluiden toteuttaminen onnistuu jo huomattavasti paremmin sen nopean tiedonsiirtokyvyn johdosta.

2.1.5 UMTS

 

UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on ns. kolmannen sukupolven mobiiliverkko, joista ensimmäiset piti ottaa käyttöön Euroopassa vuonna 2002. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja keskustelu UMTS:n tulevaisuudesta käy kiivaana. UMTS tarjoaa aluksi parhaimmillaan n. 384 kbit/s nopeuden urbaaneilla alueilla ensimmäisessä vaiheessaan. Myöhemmissä vaiheissa nopeutta saatetaan voida nostaa jopa 2 Mbit/s. UMTS:n avulla erilaisten monipuolisten multimediapalveluidenkin toteuttaminen langattomassa verkossa on mahdollista (Durlacher, 1999).

 

 

2.2 Multimedia Messaging Service (MMS)

 

MMS lyhenne tulee englannin kielen sanoista Multimedia Messaging Service. MMS mahdollistaa pääasiassa värikuvien ja lyhyiden äänikatkelmien luomisen, tulkitsemisen ja käsittelemisen matkapuhelimen avulla. Multimediaviesti on useasta eri viestinnän muodosta rakennettu esitys, joka lähetetään matkapuhelimesta toiseen tai matkapuhelimesta johonkin toiseen päätelaitteeseen, jossa on multimediaa tukeva teknologia tai vastaanottajana voi olla esimerkiksi mikä tahansa sähköpostiosoite. MMS on SMS:n (smart messaging service) eli tavallisen tekstiviestin kehittyneempi versio ja MMS-viestien voidaankin sanoa olevan yhdistelmä SMS-viestien ja sähköpostin ominaisuuksista. Viestit voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja lyhyitä animaatiopätkiä. MMS-viestin vastaanottaminen ja lähettäminen matkapuhelimella tapahtuu samalla tavalla kuin tavallisen tekstiviestin (SMS) vastaanottaminen tai lähettäminen. Viestin luominen tapahtuu ns. kamera-puhelimella eli puhelimella, joka on varustettu pienellä kameralla tai kuva otetaan digitaalikameralla, josta se voidaan syöttää puhelimeen. MMS-viestejä voidaan vastaanottaa ja lukea myös puhelimella, jossa ei ole omaa kameraa, mutta sillä ei voi luoda uutta MMS-viestiä. MMS-viestit toimivat kaikissa verkoissa, joissa on datasiirto eli myös GSM-verkossa. MMS-viestien kuvat esitetään pääasiassa JPEG muodossa (muita: JFIF, GIF87a, GIF89a ja WBMP). Muutkin kuvatiedostomuodot ovat mahdollisia, mutta JPEG on pakattuna pieni verrattuna esimerkiksi BITMAP tiedostoon. Kuvien tarkkuus voi nykyisillä laitteilla parhaimmillaan olla 640 * 480 pikseliä. Viestit käyttävät ns. SMIL-kieltä (Synchronized Multimedia Integration Language). SMIL on MMS:lle sama kuin HTML on Web-kantaisille tiedostoille.       

 

MMS toimintojen käyttäminen vaatii matkapuhelimen, joka tukee MMS-tekniikkaa. Vanhoilla matkapuhelimilla ei siis pysty lähettämään, eikä lukemaan MMS-viestejä. Palvelun hyödyistä ja iloista pääsee nauttimaan ainoastaan vaihtamalla matkapuhelimensa uuteen MMS-teknologiaa tukevaan malliin. MMS:stä povataan kuitenkin uutta menestystä mobiiliviestinnän markkinoille ja MMS-toiminnot tulevat varmasti sisältymään jokaiseen matkapuhelimeen tulevaisuudessa mm. Nokia on tiedottanut, että vuoden 2003 kuluessa MMS-toiminnot sisältyvät kaikkiin uusiin Nokian puhelimiin (Tietokone 2001, 11).

 

MMS:n on uskottu aluksi sijoittuvan business markkinoille yritysten käyttöön, jossa resurssit laitteiden hankkimiseen ja käyttämiseen on paljon suuremmat kuin yksityisillä kuluttajilla.   

 

 

2.3 MMS mahdollisuudet

 

Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan mukaan MMS-tekniikassa on kyse siirtymisestä kokonaan uudenlaiseen mobiiliviestinnän aikakauteen (Tietokone, 2001:11). Joidenkin laskelmien mukaan MMS-viestinnän yleistyminen voisi tuoda huimat lisätulot matkapuhelinoperaattoreille. Operaattoreiden GSM Association-yhdistyksen arvion mukaan maailmassa lähetetään vuonna 2002 n. 250 miljardia tekstiviestiä, joiden korvautuminen todennäköisesti kalliimmilla MMS-viesteillä merkitsisi valtavia lisätuloja. Tosin tuskinpa kaikki lähetetyt vanhat SMS–tekstiviestit korvautuisivat uusilla MMS–viesteillä, mutta tämä jää nähtäväksi.

 

Aiemmin mainitun mukaan liike-elämässä MMS-viestinnän odotetaan tuovan huimia lisäarvoja yrityksille mm. kustannussäästöjen kautta. MMS-viestien uskotaan nopeuttavan viestintää ja ongelmiin/ asioihin reagoidaan entistä nopeammin, seurauksena olisi nopeampi päätöksenteko ja prosessien eteneminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. Empiirinen tutkimus

 

Tässä kappaleessa puhutaan tutkimuksen toteuttamisesta käytännössä. Selvitämme miten tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty ja käymme läpi tiedonhankintatilanteiden tilanteiden kulun.

 

 

3.1 Empiirisen työn toteuttaminen

 

Tutkimuksen aineiston kerääminen tapahtui havainnoimalla eri yritysten workshop-tilanteita, suorittamalla ryhmähaastattelut ja kyselyt case-yrityksissä sekä antamalla haastateltaville mahdollisuus tutustua MMS-puhelimeen, eli kokeilla MMS-viestien eri ominaisuuksia sekä MMS-puhelimen toimintaa käytännössä. Ryhmähaastatteluiden avulla pyrimme keräämään kattavaa tietoa MMS:n uusista kehitys- ja käyttömahdollisuuksista case-yritysten ongelmanratkaisutilanteissa sekä kartoittamaan yleisesti case-yritysten päätöksentekoa innovaatioiden adoptoimisen yhteydessä. Lisäksi haastatteluiden yhteydessä suoritettiin pienimuotoinen kirjallinen kysely liittyen MMS:n tuotetekijöiden sekä toimittajilta vaadittavien ominaisuuksien tärkeysasteeseen kyseisissä yrityksissä.

 

Ryhmähaastattelu valittiin yhdeksi menetelmäksi, koska sen avulla uskoimme pystyvämme keräämään erittäin kattavan aineiston tutkittavasta aiheesta. Tutkimusongelman lähtökohdista tarkasteltuna ryhmähaastattelu oli pätevä menetelmä, koska haastattelun tarkoituksena ei ollut järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti esittää joukkoa erilaisia kysymyksiä, vaan haastattelut etenivät tiettyjen keskeisten teemojen ja ohjaavien kysymysten varassa. Näin saatiin aikaan keskustelua tutkimuksen eri teemoista mahdollisimman vapaasti ja tällä tavoin esiin nousi tutkimuksen kannalta oleellisia seikkoja. Lisäksi ryhmähaastattelu antoi mahdollisuuden tarkentavien kysymysten tekoon.

 

Ryhmähaastatteluihin valittiin 4-6 henkilöä samasta yrityksestä, mutta eri tehtävistä, jolloin saimme varmistettua mahdollisimman usean näkökulman tuomisen tutkimukseen. Ryhmähaastattelun avulla pystyimme rikastamaan keskustelua ja ryhmähaastatteluun osallistuneet henkilöt innoittivat toinen toisiaan puhumaan aiheista hyvinkin avoimesti. Erityisen tärkeää tämä oli juuri tässä tutkimuksessa, koska tutkimuksen tuloksissa kartoitetaan uusia käyttömahdollisuuksia ja ideoita.

 

Ryhmähaastattelussa tavoitteena oli siis suhteellisen vapaamuotoinen keskustelu, mutta kysymysrungon ohjaamana kuitenkin asiassa pysyttelevä. Haastattelun ohjaus oli erittäin tärkeää, jotta pysyttiin oikeassa aiheessa eikä keskustelu lähtenyt rönsyilemään pois tutkimuksen kannalta olennaisista asioista. Haastattelua ohjasimme teemahaastattelun tapaan tutkimuksen kannalta tärkeillä kysymyksillä ja pidimme tilanteessa syntyneen keskustelun oikeassa aiheessa.   

 

 

3.2 Havainnointi

 

Havainnoinnit suoritettiin molempien case-yritysten kohdalla ennen ryhmähaastatteluita. Havainnointien yksi tarkoitus olikin olla pohjatietoutta ja ohjeistusta antavana tekijänä ryhmähaastatteluiden ohjaavia kysymyksiä muodostettaessa. Havainnoinnit suoritettiin pääasiassa samalla tavalla osallistuvana havainnointina molemmissa case-yrityksissä. Havainnoinnin kohteena molempien case-yritysten kohdalla oli ulkopuolisten tahojen vetämät workshop-tilanteet. Workshop-tilaisuuksien suurimpana erona oli aiheiden eroavuus. verkko-operaattorin kohdalla workshopissa kartoitettiin verkko-operaattorin huolto- ja asennustyön kehittämisen kokonaiskonseptia. Prosessiteollisuuden toimittajan kohdalla workshopin pääaiheena oli ryhmätyöohjelmiston kokeileminen ja kehittäminen. Molempiin workshop-tilaisuuksiin liittyi kuitenkin läheisesti MMS. Havainnoinnit erosivat toisistaan myös niiden toteutuskertojen suhteen. Verkko-operaattorin kohdalla havainnointi tapahtui kahdessa workshopissa ja prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa yhdessä. Havainnointi suoritettiin siis niin sanottuna osallistuvana havainnointina. Osallistuvaan havainnointiin kuuluen molemmat tutkijat olivat fyysisesti paikalla workshop-tilanteissa. Vaikka havainnoinnit suoritettiinkin osallistuvana havainnointina, oli osallistumisen aste hyvin alhainen. Workshopien alussa ryhmään kuuluville kerrottiin tutkijoiden havainnoivasta roolista. Havainnoinnista johtuen emme myöskään ottaneet millään tavalla osaa workshopissa käytyyn keskusteluun, jos meiltä ei erikseen kysytty MMS:ään liittyviä kysymyksiä.

 

Havainnointi prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa suoritettiin syksyllä 2002 Jyväskylän yliopiston järjestämässä MADE-projektiin liittyvässä workshop-tilaisuudessa Jyväskylän yliopistolla. Workshopin aiheena oli uuden ryhmätyöohjelman kokeileminen ja kehittämisideoiden kartoittaminen. Paikalla tilaisuudessa oli 10 henkilöä eri työtehtävistä prosessiteollisuuden toimittajan organisaation sisällä. Osallistuneiden joukosta oli selvästi havaittavissa henkilöiden hierarkia erot organisaation toiminnassa. Mukana oli prosessiteollisuuden toimittajan johtohenkilökuntaa, keskijohtoa ja alempia toimihenkilöitä. Toisin sanoen mukana oli päättäjiä, käyttäjiä ja vaikuttajia. Tämän ryhmän vakuuttaminen innovaation käytännöllisyydestä ja toimivuudesta mitä todennäköisimmin voisi johtaa innovaation adoptoimiseen ja ostopäätöksentekoon.

 

Verkko-operaattorin tapauksessa havainnointi suoritettiin kahdessa yrityksen sisäisessä workshop-tilaisuudessa yhtiön tiloissa Jyväskylässä. Workshopit käsittelivät uuden yrityksen ajoneuvojen paikallistamisjärjestelmän kehittämistä ja projektin tavoitteiden hahmottamista osana verkko-operaattorin huolto- ja asennustöiden kehittämistä. Ensimmäiseen workshop-tilaisuuteen osallistui 7 henkilöä verkko-operaattorin eri osastoilta. Toiseen tilaisuuteen osallistui 8 verkko-operaattoriin työntekijää. Kyseessä olivat suurelta osin samat henkilöt. Tilaisuuksiin osallistui lähinnä asiantuntijatehtävissä olevia henkilöitä.

Kirjasimme tärkeäksi kokemamme tiedot paperille workshopien aikana. Havainnointien avulla saimme tutkimuksen kannalta arvokasta tietoa case-yritysten päätöksentekoprosesseista ja asenteesta MMS-viestintää kohtaan.

 

3.3 Haastattelut ja testaaminen

 

Ryhmähaastattelut sovittiin yksityiskohtaisesti case-yritysten kanssa. Haastattelut suoritettiin case-yritysten tiloissa, jotka oli ennalta varattu tilaisuutta varten. Haastatteluiden suorittaminen yritysten tiloissa helpotti haastateltavien saamista ja saapumista tilaisuuteen, koska heidän ei tarvinnut poistua työpaikaltaan. Tämä oli varmasti ratkaiseva tekijä haastatteluiden onnistumiselle, koska suurimmalla osalla haastateltavista oli hyvin kiireinen aikataulu.

 

Kummatkin haastattelut suoritettiin molempien tutkijoiden läsnäollessa. Haastattelutilanteista tehtiin muistiinpanoja havaituista asioista paperille. Tämän lisäksi kummatkin ryhmähaastattelut nauhoitettiin. Haastattelun nauhoittaminen oli erittäin hyvä ratkaisu, sillä nauhoitusten  avulla pystyimme mahdollisimman tarkasti litteroimaan haastattelut uudelleen. Litteroidusta materiaalista asioita oli helppo tarkistaa ja vahvistaa jälkikäteen. Haastattelutilanteesta pyrittiin tekemään mahdollisimman rento, motivoiva ja vapaamuotoinen, jotta haastateltavat tuntisivat olonsa mahdollisimman luonnolliseksi. Näin toivottiin saatavan mahdollisimman luotettavaa tutkimustietoa.

 

Ryhmähaastattelut käytiin kummatkin keskustelumuotoisena. Keskustelua ohjattiin tutkijoiden ennalta määrittelemän kysymysrungon (Liite 1) avulla.

 

Ennen varsinaista haastattelua (ja myös sen aikana) osallistujat saivat tutustua Nokia 7650 puhelimeen. Ryhmän käytössä oli kaksi samanlaista puhelinta. Näin haastateltavat saivat konkreettisesti kokea ja kokeilla jo markkinoilla olevan laitteen ominaisuuksia. Kummassakin tapauksessa testipuhelimien tuominen haastattelutilaisuuteen koettiin asiaa kovasti selventäväksi seikaksi. Ennen haastattelua kokemuksia MMS puhelimista ja niiden ominaisuuksista oli ryhmän keskuudessa hyvin vähän. Puhelimia tutkimalla ja kokeilemalla saatiin selvempi kuva MMS-viestien sekä markkinoilla olevien laitteiden ominaisuuksista.

 

 

3.4 Kysely

 

Kysely suoritettiin samoissa tilaisuuksissa ryhmähaastatteluiden kanssa. Vastaajina näihin kyselyihin oli haastatteluihin osallistuvat henkilöt. Suorittaessamme kyselyä osana tutkimuksen tiedonhankintaa, käytimme asteikkoihin eli skaaloihin perustuvaa kyselylomaketta (liite 2). Siinä erilaisia MMS:n tuotetekijöitä sekä toimittajan ominaisuuksia määritellään tärkeyden mukaan seuraavanlaisella asteikolla:

 

1.     Ei lainkaan tärkeä

2.     Ei erityisen tärkeä

3.     Kohtalaisen tärkeä

4.     Tärkeä

5.     Erittäin tärkeä

 

Kyselylomakkeet jaettiin vastaajille, ja heillä oli vapaasti aikaa täyttää lomake. Heillä oli myös mahdollisuus tarkentaviin kysymyksiin vastauksia kirjoittaessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4. Empiirisen tutkimuksen tulokset

 

Tässä kappaleessa esitellään tutkimuksen tulokset. Tulokset käsitellään kahdessa alakappaleessa, jotka tutkimuksen kaksi case-yritystä prosessiteollisuuden toimittaja ja verkko-operaattori muodostavat. Kummankin case-yrityksen tulokset käsitellään siis omina kokonaisuuksinaan.

 

Yrityksiä koskevat tulokset ryhmitellään kolmeen eri alakappaleeseen. Tulokset on eritelty tutkimusmenetelmän mukaan kahteen eri osaan, eli havainnoinnista saatuihin tuloksiin sekä haastatteluista ja kyselystä saatuihin tuloksiin. Ensimmäisen alakappaleen muodostavat havainnoinnista kerätyt tulokset ja toisen alakappaleen ryhmähaastattelusta ja kyselystä saadut tulokset. Kolmannessa kappaleessa on case-yrityksen tutkimustulokset yhdistetty ja esitetty SWOT- kaavion avulla.

 

Näissä kappaleissa vastaamme tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin: MMS-viestien tarjoamat mahdollisuudet yritysten ongelmanratkaisutilanteiden tehostamisessa, miten MMS-viestintää voidaan hyödyntää erilaisissa ongelmanratkaisuprosesseissa ja niiden eri vaiheissa, mitä ovat mahdolliset MMS:n käytön seurauksena koettavat business-hyödyt ja ymmärtää yritysten päätöksenteko-prosesseja innovaatioiden leviämisen sekä ostokäyttäytymisen osalta.

 

Apuna tulosten esittämisessä käytämme SWOT-analyysia ja erilaisia graafisia kuvioita ja kaavioita tulosten selkiyttämiseksi. SWOT-analyysin avulla taulukoimme MMS-viestinnän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (strenghts, weaknesses, opportunities, threats) case-yritysten toiminnassa. Kaavioiden avulla esitämme erilaisten MMS-tuotetekijöiden sekä toimittajien ominaisuuksien arvostusta case-yritysten sisällä.

 

4.1 Tutkimuksen tulokset, case prosessiteollisuuden toimittaja

 

Prosessiteollisuuden toimittajaa koskeva tutkimustieto saatiin kahdesta eri tilaisuudessa syksyllä 2002. Ensimmäisen kerran tietoa saatiin havainnoimalla prosessiteollisuuden toimittajan työntekijöitä erääseen yhteistyö projektiin liittyvässä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston tiloissa. Toisen kerran tietoa saatiin ryhmähaastattelemalla prosessiteollisuuden toimittajan työntekijöitä yrityksen tiloissa järjestetyssä ryhmähaastattelutilanteessa. Samassa tilanteessa tapahtui myös kyselyyn vastaaminen.

 

4.1.1 Havainnointi prosessiteollisuuden toimittaja

 

Prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa havainnointi suoritettiin syksyllä Jyväskylän yliopiston järjestämän projektin workshop-tilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui prosessiteollisuuden toimittajan organisaatiosta 10 eri työtehtävissä työskentelevää henkilöä. Mukana workshop-tilaisuudessa oli siis päättäjiä, käyttäjiä ja vaikuttajia. Kuten jo aiemmin mainittiin, tämän ryhmän vakuuttaminen innovaation käytännöllisyydestä ja toimivuudesta voisi helposti uskoa johtavan innovaation adoptoimiseen yritykseen.

 

Workshopissa kokeiltavassa ryhmätyöohjelmistossa oli selvästi kyse innovaatiosta, joka on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa (implementation). Käyttöönottovaiheeseen kuuluu sananmukaisesti innovaation ottaminen käyttöön, kokeileminen ja sen kehittäminen tiettyyn ympäristöön sopivaksi. Tuote on ollut kehityksen alla jo jonkin aikaa, ja nyt sitä päästiin kokeilemaan. MMS:n kannalta tärkeitä havaintoja oli lähinnä prosessiteollisuuden toimittajan puolen esittämät kysymykset erilaisten ryhmätyöohjelmiston ulkopuolisten sovellusten ja päätelaitteiden liittämisestä (yhteensopivuus) tähän uuteen ohjelmistoon. Vastaukset näihin kysymyksiin olivat selkeitä, ryhmäohjelmistoon pystytään liittämään monenlaisia päätelaitteita ja sovelluksia. Joidenkin tapausten kehittäminen oli jo käynnissä ja mm. MMS:n sanottiin olevan yksi näistä sovelluksista, joka liitetään tarvittaessa ryhmätyöohjelmiston ominaisuuksiin.

 

Workshopin aikana tuli useasti esille keskustelua prosessiteollisuuden toimittajan tällä hetkellä käytössä olevan ohjelmiston ominaisuuksista. Keskustelusta erotti selvästi, että vanhassa ohjelmistossa on tiettyjä puutteita, jotka tämän uuden ryhmätyöohjelmiston avulla pyritään täyttämään. Tästä voimme helposti vetää johtopäätöksen, että prosessiteollisuuden toimittajalla on ollut tarve uuden ohjelmiston kehittämiseksi. Vaikka uuden ohjelmiston tarve on ollut olemassa niin workshopin aikana selvisi käyttäjien luja luottamus/ kiintymys vanhaan ohjelmistoon. Uutta ohjelmistoa kokeiltaessa esille tuli erilaisia ongelmia, mitkä suurimmaksi osaksi johtuivat  käyttäjästä ei ohjelmasta, ja useasti ongelmien ilmaantuessa ohjelmaa verrattiin vanhaan ohjelmaan. Uuden innovaation omaksuminen saattaa olla hyvinkin paljon aikaa vaativa prosessi ja siksi uusi tuote tarvitsee sen markkinoijalta todellista asiakkaan tuntemista.     

 

Havainnointi prosessiteollisuuden toimittajan workshop tilaisuudessa ei tuonut merkittäviä tuloksia tämän tutkimuksen tavoitteiden osalta. Havainnoinnin avulla ei voida tuoda esille luotettavaa tietoa MMS-viestinnän mahdollisuuksista prosessiteollisuuden toimittajan ongelmanratkaisutilanteiden tehostamisessa. Innovaatioiden päätöksen-tekoprosessin ymmärtämisestä voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä:

 

-        Workshoppiin osallistui työntekijöitä prosessiteollisuuden toimittajan organisaation eri hierarkia tasoilta, tämän havainnon avulla voimme muodostaa jonkinlaisen yleisen käsityksen prosessiteollisuuden toimittajan päätöksentekoprosessin kulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

-        Päätöksentekoprosessiin osallistuu henkilöitä eri tasoilta käyttäjistä päättäjiin. Käyttäjien mielipiteitä kuunnellaan tarkasti, päättäjät näyttävät tässä tapauksessa olevan muutosagentteja ja ajavat uuden ryhmätyöohjelmiston positiivista kuvaa prosessiteollisuuden toimittajan sisällä.

-        Ryhmätyöohjelmiston kohdalla innovaatioprosessi oli jo käyttöönottovaiheessa eli ensimmäiset jatkopäätökset kyseisen innovaation kohdalla oli jo tehty. Workshopissa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan olettaa, että prosessiteollisuuden toimittajan johtohenkilöillä on suuri vaikutus lopullisessa päätöksenteossa ainakin tämän uuden ryhmätyöohjelmiston kohdalla.   

 

4.1.2 Ryhmähaastattelut ja testaaminen, case prosessiteollisuuden toimittaja

 

Ryhmähaastattelu käytiin siis keskustelumuotoisena, jota ohjattiin tutkijoiden toimesta  ennalta määrittelemän  kysymysrungon (Liite 1) avulla. Haastattelutilanne nauhoitettiin asioiden tarkistamisen helpottamiseksi. Lisäksi haastateltaville annettiin haastattelun loppupuolella ohjeiden saattelemana arviointikyselylomake (liite 2), jonka avulla pyrittiin määrittelemään MMS:n eri tuotetekijöiden sekä toimittajalta vaadittavien ominaisuuksien tärkeysaste. Tässä kappaleessa esitämme prosessiteollisuuden toimittajan ryhmähaastattelusta kerätyt tulokset.

 

Ennen  haastattelua  ja sen aikana haastatteluun osallistuneet saivat tutustua Nokia 7650 puhelimeen. Ryhmän käytössä oli kaksi samanlaista puhelinta. Näin haastateltavat saivat kokeilla MMS:n ominaisuuksia käytännössä. Prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa testipuhelimien tuominen haastattelutilaisuuteen koettiin erittäin hyödylliseksi sekä viihdyttäväksi seikaksi.

 

Itse haastattelu aloitettiin kysymällä miten ja missä MMS-viestejä voitaisiin hyödyntää prosessiteollisuuden toimittajassa. Kohtalaisen hiljaisen alun jälkeen mielipiteitä alkoi kuulua ja keskustelu pääsi käyntiin. Erilaisia ajatuksia ilmeni runsaasti, seuraavassa eniten kannatusta saaneita ajatuksia:

 

-        Asioiden tarkistamine ja kuittaaminen

-        Virhetilanteiden kuvaus

-        Puhelimella hoidettava sähköposti

 

Asioiden tarkistamisella tarkoitettiin sitä, että pienien yksityiskohtien tarkastaminen onnistuisi hyvin pelkän kuvan lähettämisen avulla, aina ei tarvitsisi matkustaa pitkiä matkoja tutkimaan tiettyä kohdetta vain pienen asian tarkastamiseksi:  ”... ei aina tarvitsisi matkustaa maailman ääriin nähdäkseen vian, ja huomata että ei voi tehdä sille mitään.” Kuittaamisella tarkoitettiin esimerkiksi valmiin työn kuvaamista ja sen lähettämistä asiakkaan yhteyshenkilölle sähköpostiin tai esimiehelle. Näin saataisiin reaaliaikainen tieto työn valmistumisesta ja voitaisiin pitää yllä asiakassuhteita.

 

Virhetilanteiden kuvaus liittyi läheisesti edellämainittuun tarkastamiseen. Siinäkin virhetilanteen sattuessa ongelman aiheuttajasta voidaan ottaa kuva ja lähettää se analysoitavaksi asiaa paremmin tunteville henkilöille. Näin ongelmasta voidaan helposti ja nopeasti saada parempi käsitys, kuin pelkän puhelimessa tapahtuvan sanallisen kuvauksen perusteella. Pelkän kuvan ei kuitenkaan uskottu riittävän, sen tueksi uskottiin tarvittavan suullista tai kirjallista lisätietoa. Kaikissa ongelmatapauksissa MMS-viesteistä ei kuitenkaan uskottu olevan hyötyä, sillä joskus ongelmat ovat aivan liian monimutkaisia yhdellä kuvalla ratkaistavaksi. Tällaisia ongelmia olivat mm. esille tulleet paperin rakenteeseen liittyvät ongelmat.

 

Mahdollisuus lähettää kuvallinen viesti matkapuhelimesta suoraan sähköpostiin innosti kovasti haastateltavia. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että ajankäyttö tehostuisi ja ”asioiden hoidettavuus” paranisi huomattavasti jos asioista voidaan lähettää selventävä kuva välittömästi paikanpäältä. ”...saadaan näin kaikki asiantuntemus käyttöön vaikka asiantuntijat olisivat eripuolilla maailmaa.” Lisäksi helppokäyttöisen ja selkeän ”perus sähköpostin” saamista matkapuhelimeen pidettiin toimintaa tehostavana asiana.

 

Keskusteltaessa MMS-viestien ominaisuuksista, selvästi tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin kuvan lähetysmahdollisuutta. Sananlasku ”Yksi kuvaa vastaa tuhatta sanaa” kuului usean haastateltavan taholta. Se myöskin kuvaa vallinnutta ilmapiiriä ominaisuuksista keskusteltaessa. Lisäksi pidettiin hyvänä mahdollisuutta yhdistää kuvaan vielä ääni. Näin nähtiin jo toimiva työkalu raportointiin ja tehtävän kuittaamiseen. ”...valmiista työstä otettuun kuvaan liitetään lyhyt puhuttu kuvaus tehdystä työstä”. Haastateltavien keskuudessa ei sen sijaan nähty yhtä suurta hyötyä kuvan ja tekstin yhdistämisestä.

 

MMS-viestien uskottiin tehostavan ongelmanratkaisuprosesseja seuraavin keinoin: Kuvan ja äänen yhdistäminen nopeuttaisi erilaisia tarkastuksia ja ongelman selittämistä niille asiantuntijoille, jotka ovat muualla. Ajatuksena oli, että MMS:n avulla säästyisi aikaa, koska asiantuntijat näkisivät kuvan ongelmasta, vaikka ei olisikaan itse paikanpäällä. Huomioitiin myös mahdollisuus välittää kuva sähköisesti eteenpäin oikealle henkilölle jos ei itse ole oikea henkilö kyseistä ongelmaa ratkaisemaan. Lisäksi MMS:n  ominaisuuksia pidettiin hyvänä kunnossapidon apuvälineenä.

 

Haastattelun aikana kysyimme kyselylomakkeen (liite 2) avulla MMS:n eri tuotetekijöiden tärkeysastetta haastatettavilta. Tärkeysastetta määrittäessä käytimme viisijakoista asteikkoa, jonka asteet ovat seuraavat:

 

1.     Ei lainkaan tärkeä

2.     Ei erityisen tärkeä

3.     Kohtalaisen tärkeä

4.     Tärkeä

5.     Erittäin tärkeä

Kyselyn tulokset on esitetty graafisesti seuraavassa kuvassa. Ilmeisesti olimme onnistuneet valitsemaan tuotetekijät melko onnistuneesti, sillä yhtään rastia kohdan ” Ei lainkaan tärkeä” ei löytynyt minkään MMS:n tuotetekijän kohdalta.

 

KUVA 7 MMS:n tuotetekijöiden tärkeysaste – case prosessiteollisuuden toimittaja

 

Kuvassa on kuvattu paksulla viivalla vastauksien keskiarvo, keskiarvo on myös merkitty numerolla kyseiseen kohtaan. Ohuemmalla viivalla on kuvattu yksittäisten tuotetekijöiden saama korkein ja matalin tärkeysastetta kuvaava vastaus. Taulukosta nähdään onko tuotetekijän tärkeysaste ollut kaikille vastaajille suunnilleen samalla tasolla vai onko tärkeysasteissa nähtävissä suuria erovaisuuksia eri vastaajien välillä.

 

Tärkeimpinä tuotetekijöinä on pidetty ”tuotteen teknistä laatua” sekä ”tuotteen toiminnalle asetettavia vaatimuksia”. Kummankin kohdan keskiarvoa 4,6 voidaan pitää korkeana. Heikoimmin tuotetekijöistä arvostetaan ”tuotteen käytön helppoutta ja vaadittavaa koulutusta” sekä ”tuotteen vaatimaa huolto- ja korjaustoimintaa”. On huomattavaa, että näiden vähitenkin arvostettujen tuotetekijöiden keskiarvo 3,4.

 

Tasaisimmin arvostusta sai ”tuotteen tekninen laatu” (arvostus välillä 4-5) sekä ”tuotteen toiminnalle asetettavat vaatimukset” (4-5). Suurin hajonta voidaan löytää kohdasta ”tuotteen soveltuvuus jo olemassa olevaan laitteistoon”. Tämä tuotetekijä sai arvostusta ”erittäin tärkeästä” (5) ”ei erityisen tärkeään” (2). Sen keskiarvo oli 3,8 jolla se sijoittuu vasta kuudenneksi arvostetuimmaksi tuotetekijäksi.

 

Keskusteltaessa ongelmanratkaisuprosessin kulusta, ilmeni prosessiteollisuuden toimittajan monimuotoisen toiminnan seurauksena se seikka, että ongelmia on hyvin erilaisia, esimerkkejä tuli hyvin monesta erilaisesta ongelmasta. Yleinen ajatus ongelmanratkaisuprosessin tehostamiseksi kuitenkin oli kuvan lähettäminen ongelmakohteesta. Parhaassa tapauksessa se saattaisi kertoa mikä on ongelma ja tätä kautta oikeiden ihmisten lähettäminen olisi helpompaa. Lisäksi erilaisten ohjeitten lähettäminen voisi helpottua jos ohjeisiin voitaisiin liittää kuva tai kuvia. Kaikkeen kuvat ei tietenkään riitä, esille tuli esimerkiksi ongelma jonka ratkaisuun vaaditaan mikroskooppia enemmän kuin kameraa. Keskustelu johti siihen että yleistä ongelmanratkaisukaavaa ei ole vaan kaikki ongelmat ovat yksilöllisiä ja vaativat siis yksilöllisen ratkaisun.

 

Arvioitaessa MMS-viestien käytön seurauksia  esille tuli jo läpikäytyjen toimintaa tehostavien seurausten lisäksi seuraavia ajatuksia:

 

-        Informaatiotulva

-        Tietoturva-asiat

-        ”Nopeus voi viedä tarkkuutta”

 

Informaatiotulva oli haastateltavien keskuudessa yleinen pelko. Osa haastateltavista piti informaatiotulvaa jo nyt suurena ongelmana ja pelkäsi sen vielä kasvavan tulevaisuudessa.  Pelättiin, että pian kaikki vaan lähettävät toisilleen kuvia ja muuta tietoa kaikesta mahdollisesta, ja sen seurauksena oikean ja tarpeellisen tiedon löytäminen on työläämpää, vaikeampaa ja epävarmempaa.

 

Tietoturvaan liittyi luonnollisesti tietokonemaailmasta yleiset riskit; virukset, madot, hakkerit, tietojen meneminen väärään osoitteeseen ym. Lyhyesti sanottuna haluttiin varmistaa, että oikea viesti menee varmasti perille ja ainoastaan halutuille vastaanottajille. Sen lisäksi ilmeni pelko, että kamerapuhelimella on vakoiluun sopivia ominaisuuksia. Ajateltiin, että kamerapuhelimella vierailijat voivat huomaamatta kuvata prosessiteollisuuden toimittajan kannalta tärkeitä asioita vieraillessaan prosessiteollisuuden toimittajan tiloissa. Samaa ajattelisivat myös muut alalla toimivat yritykset. Sen seurauksena jouduttaisiin tilanteeseen, jossa ”puhelimet jätettäisiin narikkaan” yritysvierailuja tehdessä. Näin yksi tärkeä työkalu, puhelin, olisi pois käytöstä töitä tehdessä.

 

Kuvan lähettämisestä pelättiin myös aihetuvan sellaisia ongelmia, että ongelmasta raportoiva henkilö vain tyytyy ottamaan kuvan ongelmakohdasta, lähettämää sen eteenpäin ja näin uskoo ratkaisseen ongelmatilanteen. Jos asiaa tutkittaisiin ja pohdittaisiin hetki, mieluummin kuin pyydettäisiin välittömästi apua, ongelma saatettaisiin pystyä ratkaisemaan omin voimin. Kuvan lähettämisen mahdollisuutta pidettiin siis omaa tarkkuutta ja ongelmanratkaisukykyä madaltavana tekijänä. ”Nopeus voi viedä tarkkuutta”.

 

Haasteina tai käytön esteinä tuli esille samoja asioita kuin seurauksien yhteydessä. Asiakaskäyntien mahdollinen hankaloituminen tai estyminen. Hintakysymykset olivat yksi rajoittava tekijä. Mutta hinnan laskiessa ja laitteiden (kuva) ominaisuuksien parantuessa laitteiden käyttöönottoon uskottiin. Suureksi ongelmaksi koettiin myös oikean käyttäjäkunnan rajaaminen.

Keskusteltaessa innovaatioista sekä erilaisten uusien innovaatioiden omaksumisesta asenne oli melko varovainen. Prosessiteollisuuden toimittajaa ei nähty kulkemassa eturintamassa uusia innovaatioita vastaanottamassa. On huomattava, että keskustelussa tuli kuitenkin ilmi prosessiteollisuuden toimittajan vahva innovatiivisuus omien tuotteiden kohdalla. Ideat uusiin tuotteisiin ja mahdollisuuksiin tulevat usein työntekijöiltä, eli yksilöiden oman huomaamisen kautta. Poikkeuksen tekevät tietokoneohjelmat sekä muut it-alan tuotteet, joiden hankinnasta vastaavat ”tietokone ihmiset”. Eri työtehtävissä painottuu eri alueiden osaaminen. Tietoa uusista vaihtoehdoista saadaan seuraamalla, tutkimalla ja tutustumalla oman erikoisalansa julkaisuihin ja internet sivuihin. Lisäksi ”joskus huomataan maailmalla”  uusia mahdollisuuksia ja innovaatiota. On varsin luonnollista että innovaatioita koskeva päätöksenteko on hankinnan kokoluokasta ja taloudellisista suhdanteista riippuvaa. Pienehköt hankinnat päätetään yleensä yksilön tarpeen mukaan osasto- tai tiimikohtaisesti. Yleisesti nähtiin hankinnan kokoluokan kasvaessa päätöksenteosta vastaavan tahon nousevan organisaatiokaaviossa.

 

Innovaatioiden vastaanottoon prosessiteollisuuden toimittajan työntekijöiden joukossa koettiin vaikuttavan sen seikan, kuinka kyseessä oleva innovaatio vaikuttaa omaan työmäärään ja työn helppouteen. Kaikki työtä helpottava ja nopeuttava otetaan avosylin vastaan, mutta tilanne on toinen, jos uuden innovaation kokonaisuuteen vaikuttavaa panosta ei yksilötasolla voi nähdä. Eli jos työntekijä joutuu tekemään yhden lisäminuutin töitä, mutta se helpottaa 10 minuuttia muiden työntekijöiden taakkaa, saatetaan kokea oman työn vaikeutuneen. Tämä  ei ainakaan auta uuden innovaation vastaanottoa ja hyväksymistä. Yleensä uusien innovaatioiden hankintaan vaaditaan niin selvät taloudelliset ja muut perustelut, että edellä mainittuja (teoreettisia) tilanteita ei synny.

 

Haastatteluiden lopuksi pyysimme haastateltavia määrittämään toimittajilta vaadittavien ominaisuuksien tärkeysasteita kyselyn avulla. Toimittajalla tarkoitimme palvelun tuottajaa ja laitteiden toimittajaa.

 

Alla olevassa kuvassa on esitetty kyselyn tulokset graafisesti. Tärkeysasteikko määriteltiin samoin kuin MMS:n ominaisuuksia määriteltäessä, eli ”erittäin tärkeä” – ”ei lainkaan tärkeä”.

 

KUVA 8 Toimittajilta vaadittavat ominaisuudet – case prosessiteollisuuden toimittaja

 

Kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata,  tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin toimittajan ”laatua”. Siitä ei olla valmiita tinkimään ja sen keskiarvo onkin koko tutkimuksen korkein: ”Erittäin tärkeä” (5). Vähinten tärkeäksi toimittajan ominaisuudeksi määriteltiin ”toimituskapasiteetti” keskiarvolla 2,6. Se taas vastaavasti oli koko tutkimuksen matalin keskiarvo.  Suurimmillaan tärkeysasteen erot olivat ”korjauspalveluiden” kohdalla, vaihdellen ”ei lainkaan tärkeän” (1) ja  ”erittäin tärkeän” (5) välillä. Huomion arvoista on se, että ”korjauspalveluiden” saama yksi arvosana ”ei lainkaan tärkeä” (1) on koko tutkimuksen ainoa matalin arvosana. Pienimmillään erot olivat siis ”laadun” kohdalla (5). Toinen tasaisesti arvostettu kohta oli ”aiemmat kokemukset” (4-5). Muiden kohtien saamat pisteet vaihtelivat melkoisesti, eli niiden saama arvostus vaihteli kovasti vastaajien kesken.

 

4.1.3  Tulokset, case prosessiteollisuuden toimittaja

 

Kuten tuloksista voidaan havainta, prosessiteollisuuden toimittajan suhtautuminen MMS-palveluita kohtaan on vielä tällä hetkellä hyvin varovainen. Vaikka tuloksista voidaan esittää joitain ideoita MMS:n käytölle, yleisenä tuloksena voidaan sanoa, että prosessiteollisuuden toimittaja ei koe tällä hetkellä tarvitsevansa MMS-palveluita liiketoiminnassaan. Tässä kappaleessa esitetään tiivistettynä vastaukset tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin. Alla olevaan SWOT-kaavioon on koottu tutkimuksessa esille tulleiden tietojen perusteella MMS-viestinnän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa.

 

TAULUKKO 3  SWOT-kaavio MMS-viestinnän suhteen – case prosessiteollisuuden toimittaja

Vahvuudet (strenghts) +kuvan lähettämisen nopeus ja  helppous +kuvan, äänen ja tekstin yhdistäminen	Heikkoudet (weaknesses) -kuvan laatu -informaatiotulva -liikkuva kuvan laatu
Mahdollisuudet (opportunities) +asennustarkastusten raportointi +lisäinformaatio (neuvoja) +selkeyttää ongelmatilanteiden ymmärrettävyyttä +liikkuva kuva käytännöllinen	Uhat (threats) -tietosuoja -informaatiotulva -puhelinkustannusten nousu -helposti muuttuu standardiksi, vaikka ei tarvisi

 

Kuten yllä olevasta taulokosta voidaan nähdä, suurimmat mahdollisuudet MMS:n suhteen prosessiteollisuuden toimittaja näkee asennustarkastusten raportoinnissa (miten asennettu, mitä tapahtunut), ongelmatilanteiden ymmärrettävyyden parantamisessa (mitä tapahtunut, kuva auttaa ymmärtämään) ja lisäinformaation välineenä (neuvoa antavana palveluna). Prosessiteollisuuden toimittaja korosti myös liikkuvan kuvan mahdollisuutta, mutta sen tuottaminen tämän hetken MMS-teknologialla on erittäin heikkoa. Uhkakuvia muodostivat taas tietosuojaongelmat (tiedon varastaminen kameran avulla), informaatiotulva (suuret tiedostot tukkivat ennestään täysiä sähköposteja) ja puhelinkustannusten nousu turhan käytön ja standardoitumisen nojalla. Vahvuuksiin prosessiteollisuuden toimittajan edustajat pitivät kuvien nopeaa ja helppoa lähettämistä ja kuvan, tekstin sekä äänen yhdistelyä, kun taas heikkouksiin lukeutuu kuvan/ liikkuvan kuvan huono laatu.

 

MMS-viestinnän hyödyntämismahdollisuudet prosessiteollisuuden toimittajan liiketoiminnassa on käsitelty yllä. Joitakin tapauksia hyödyntämisen suhteen tuli esille, mutta pääasiassa MMS-viestinnästä nähtiin enemmän haitta- kuin hyötypuolia ja näin ollen sen avulla ei myöskään uskottu tämän hetkisessä tilanteessa saavuttavan tarvittavia business-hyötyjä ainakaan tällä hetkellä.

 

Prosessiteollisuuden toimittajan innovaatioita koskevat päätöksentekoprosessit noudattavat suurten organisaatioiden tapaan hyvin järjestelmällistä kaavaa. Prosessiteollisuuden toimittajan asenne uusia konsernin ulkopuolelta tulevia innovaatioita kohtaan on hyvin varovainen. Toisaalta prosessiteollisuuden toimittajan oma tuotekehitys toiminta ja sisäinen innovatiivisuus on huippu luokkaa.

 

 

4.2 Tutkimuksen tulokset, case verkko-operaattori

 

Verkko-operaattoriin liittyvä tutkimustieto saatiin kolmesta eri tilaisuudessa syksyn 2002 aikana. Kaksi ensimmäistä tiedonhankintatilaisuutta olivat verkko-operaattorin workshop-tilaisuuksia, joissa käsiteltiin verkko-operaattorin huolto- ja asennustöiden kehittämiseen liittyvää ajoneuvojen paikallistamisjärjestelmää. Näissä tietoa pyrittiin saamaan havainnoimalla. Kolmas tiedonhankintatilaisuus oli verkko-operaattorin tiloissa järjestetty ryhmähaastattelu, jossa myös esiteltiin MMS-puhelin tilaisuuteen osallistujille, eli testaus oli samassa tilaisuudessa. Lisäksi samassa tilaisuudessa suoritettiin kysely.

 

 

4.2.1 Havainnointi, case verkko-operaattori

 

Havainnointi verkko-operaattorin tapauksessa suoritettiin siis kahdessa workshop-tilaisuudessa verkko-operaattorin tiloissa. Workshopit käsittelivät uuden yrityksen ajoneuvojen paikkallistamisjärjestelmän kehittämistä ja projektin tavoitteiden hahmottamista osana verkko-operaattorin huolto- ja asennustöiden kehittämistä. Kumpaankin tilaisuuteen osallistui suurelta osin samat henkilöt. Tilaisuuksissa oli paikalla lähinnä asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä.

Verkko-operaattorin workshopit eivät keskittyneet MMS:n mahdollisuuksiin kehitteillä olevassa järjestelmässä, vaan ne vain sivusivat aihetta. Näin ollen on luonnollista, että ne eivät tuonneet esille MMS:n suhteen merkittäviä tuloksia tämän tutkimuksen tavoitteiden kannalta. Havainnoinnin avulla ei tässä tapauksessa onnistuttu saamaan täsmällistä tai tarkkaa tietoa MMS-viestinnän mahdollisuuksista verkko-operaattorin ongelmanratkaisutilanteiden tehostamisessa. Sen sijaan keskusteluissa tuli esille erilaisia ajatuksia ja ideoita MMS:n hyödynnettävyydestä  tehokkaana työvälineenä.

 

Workshopeissa käsiteltiin melko yksityiskohtaisesti ajoneuvojen paikallistamiseen tarvittavaa teknologiaa, paikannettavuudesta saavutettavia hyötyjä, ongelmakohtia ja muita asiaan liittyviä asioita. Koska esille tulleet seikat ovat luottamuksellisia, eivätkä ne tämän tutkimuksen ongelmanasettelun kannalta ole edes tärkeitä, niitä asioita ei käsitellä lukuunottamatta lyhyttä kuvausta MMS:n mahdollisuuksista huolto- ja asennustöiden kehittämisessä.

 

Suunnitteilla olevassa järjestelmässä MMS:n rooli oli vielä epäselvä, ja sillä onkin lopullisessa järjestelmässä ainostaan kokonaisuutta vahvistava ja tukeva osa. Järjestelmän rungon muodostaa muut teknologiset ratkaisut. MMS:n rooli kyseisessä projektissa olisi siis kokonaisjärjestelmää tukeva, eikä sen varaan oltu vielä suunniteltu varsinaisia tehtäviä tai vastuualueita. Toisaalta vaikutti siltä, että kiinnostusta MMS-viestintää kohtaan oli olemassa ja MMS:n olemassaoloa ei voi unohtaa järjestelmää kehitettäessä.

 

Tärkeitä havaintoja MMS:n kannalta olivat lähinnä verkko-operaattorin valmius uusien teknologioiden käyttöönottoon, sillä oletuksella että uutuuden todellinen hyöty voidaan osoittaa. Pelkän uutuusarvon takia uusia koneita, laitteita tai teknologioita ei tarvita. MMS:n suhteen kysymyksiä ja keskustelua herätti mm. laitteiden (kuvan) tarkkuus, yhteensopivuus jo olemassa olevien laitteiden kanssa sekä MMS:n mahdollinen käyttö raporttien ja kuittausten lähettämiseen sekä vastaanottoon. Muutamia ideoita MMS:n käyttömahdollisuuksista tuli myös esille, näitä olivat mm:

 

-        tukiasemien ilkivaltatapaukset, joissa kuva mahdollistaa nopean dokumentoinnin

-        tukiasemaverkkojen suunnittelu, jossa kuvan lähettäminen maisemasta suunnittelijalle varmistettaessa antennin oikeaa asennussuuntaa.

 

Ensimmäisen workshopin aikana käyty keskustelu MMS:stä jätti selvästi hieman negatiivisen kuvan sen käyttömahdollisuuksista verkko-operaattorin toiminnassa. Kuvan lähettämisen matkapuhelimen avulla ei uskottu kovinkaan vahvasti sopivan verkko-operaattorin tarpeisiin.

 

Toinen workshop kuitenkin muutti tilannetta MMS-ajattelun suhteen. Tähän vaikutti suuresti se, että mukana oli kaksi uutta henkilöä uusilta osastoilta, joilla oli hyvä käsitys MMS-viestinnästä ja sen mahdollisesta hyötykäytöstä heidän toimialueillaan. Ns. raskaalla puolella verkonrakennuksen yhteydessä MMS oli ollut esillä joissakin yhteyksissä ja sen käyttömahdollisuuksia oli mietitty esimerkiksi asennusvaiheessa, jolloin määrätyt peruskuvat asennuksen eri vaiheista saataisiin kätevästi ja nopeasti eteenpäin.

 

Tarkemmin MMS:n käyttömahdollisuuksista verkko-operaattorin toiminnoissa päästiin perille ryhmähaastattelun avulla, joka suoritettiin kaksi viikkoa viimeisen workshopin jälkeen.

 

Epätietoisuutta herätti suuresti kokemuksen puute. Kaikilla osallistujilla oli käsitys siitä mitä MMS on, mutta koska varsinaista käyttökokemusta ei osallistujilla ollut, ei todellista käytettävyyttä tai käyttömahdollisuuksia voinut tarkasti määritellä. Ongelmaksi koettiin myös yleisessä käytössä olevien laitteiden vähäinen määrä, koska multimediaviestien käyttöön tarvitaan laite myös viestin vastaanottajalle. Yleinen ajatus tuntuikin olevan että laitteiden yleistymistä ja teknistä kehitystä odotetaan rauhassa ennen varsinaista käyttöönottoa. Mutta korostettakoon vielä, että kiinnostusta asiaa kohtaan oli havaittavissa.

 

Yhtenä osana workshopissa pyrittiin hahmottelemaan kokonaiskonseptin avulla tulevaisuudessa tavoiteltavaa tilannetta vikatilanteiden sekä huolto- ja asennustilanteen tapahtumakulun osalta. Näiden prosessien eri vaiheiden ymmärtäminen on tämän tutkimuksen kannalta hyödyllistä tietoa, kun pohditaan missä ongelmanratkaisuprosessin vaiheissa MMS voisi tuoda lisähyötyjä. Vika-/ ongelmatilanteen osalta eri vaiheet etenisivät seuraavien vaiheiden mukaisesti:

 

-        Vikailmoitus ® verkko-operaattorin tietoon eri kanavia pitkin mm. asiakas ilmoittaa, jokin tietokone/ anturi havaitsee vian, asentaja jne. ® tieto tulee verkko-operaattorin työnohjaukseen.

-        Vikailmoituksen jälkeen vika kartoitetaan tarkemmin ja siihen liitetään lisätietoa

-        Työnohjaus etsii työlle sopivat tekijät. Teknologiaa hyväksi käyttäen etsitään sopivin vapaana oleva asennustiimi. Käytetään apuna ajoneuvojen paikannusohjelmaa, joka ilmoittaa sijaintitiedot. Paikannettujen ajoneuvojen osalta voidaan nähdä mm. kyydissä olevien henkilöiden osaamistietoja. 

-        Oikeiden henkilöiden löydyttyä toimeksiantoa lähdetään suorittamaan.

-        Kentällä olevat asentajat voivat tutkia teknisiä työohjeita, muita kohteeseen liittyviä dokumentteja tai varaston tilannetta suoraan kentällä.

-        Asentajat kirjaavat tietoa toimeksiannon etenemisestä ja mahdollisesti toimittavat tietoa reaaliaikaisesti eteenpäin. He kirjaavat lisäksi tekemänsä työtunnit sekä käyttämänsä materiaalit suoraan kentältä tietojärjestelmään toimeksiannon tultua suoritetuksi.

-        Huolto- ja asennustöiden edistymisestä raportointi asiakkaalle/ sopimuskumppanille tietyin väliajoin.

-        Raportit yrityksen sisäiseen raportointiin ® tukevat seurantaa ja kertovat esimerkiksi projektin kustannustehokkuudesta.

 

Havainnointien perusteella emme pysty tarkasti sanomaan missä yllä mainitun ongelmanratkaisuprosessin eri vaiheissa MMS toisi mahdollisesti lisähyötyjä, mutta palaamme tähän aiheeseen kappaleessa 5. tutkimuksen johtopäätökset. 

 

Teoriaosuudessa käsitelty Innovaatioprosessi organisaatiossa on Rogersin (1983) mukaan jaettu alullepano- ja toteutusvaiheisiin. Verkko-operaattorin kohdalla huolto- ja asennustöiden kehittämisprosessi oli alullepano vaiheessa. Alullepanovaihe koostuu asian ottamisesta käsittelyyn (agenda settings) ja innovaation sekä tavoitteiden sopeuttamisesta (matching).

 

Havainnointien perusteella verkko-operaattorin innovaatio- ja päätöksentekoprosessin kulusta ja niihin vaikuttavista tekijöistä on vaikea antaa perusteltuja vastauksia. Innovaatioprosessi on kuitenkin lähtenyt liikkeelle ja näin alullepanovaiheen perusteella voidaan olettaa, että innovaatioita koskeva kehittely, ideointi ja päättäminen tapahtuu hyvin maltillisesti ja perustellusti.    

 

4.2.2 Ryhmähaastattelut ja testaaminen, case verkko-operaattori

 

Ryhmähaastattelu käytiin keskustelumuotoisena, jota ohjattiin prosessiteollisuuden toimittajan ryhmähaastattelun tapaan tutkijoiden ennalta määrittelemän kysymysrungon (Liite 1) avulla. Tämäkin haastattelutilanne nauhoitettiin tiedon tarkistamisen helpottamiseksi. Myös verkko-operaattorin haastateltaville annettiin haastattelun loppupuolella kyselylomake (liite 2), jonka avulla pyrittiin määrittelemään MMS:n eri tuotetekijöiden sekä toimittajilta vaadittavien ominaisuuksien tärkeysaste verkko-operaattorin sisällä.

 

Samoin kuin prosessiteollisuuden toimittajan ryhmähaastattelussa, ennen varsinaista haastattelua ( ja myös sen aikana) osallistujat saivat vapaasti tutustua Nokia 7650 puhelimeen. Haastateltavien testattavana oli kaksi samanlaista puhelinta. Tämän ansiosta haastateltavat saivat  kokeilla jo markkinoilla olevan laitteen ominaisuuksia. Verkko-operaattorin tapauksessa testipuhelimien tuomista haastattelutilaisuuteen pidettiin hyvänä asiana ja kuvien otto kamerapuhelimilla oli suosittu toimenpide. Ennen haastattelua oli ryhmän keskuudessa vähän kokemuksia MMS puhelimista ja niiden ominaisuuksista. Tutkimalla ja testaamalla puhelimia saatiin selvempi kuva MMS-puhelinten sekä MMS-viestien tämänhetkisistä ominaisuuksista.

 

Ryhmähaastattelu käytiin keskustelumuotoisena, jota ohjattiin tutkijoiden ennalta määrittelemän kysymysrungon avulla (liite 1). Tässä kappaleessa esitämme verkko-operaattorin ryhmähaastattelusta kerätyt tulokset.

 

Ryhmähaastattelu lähti käyntiin kysymyksellä miten ja missä MMS-viestejä voisi hyödyntää yrityksessänne? Verkko-operaattorin kohdalla keskustelu pääsi vauhtiin hyvin nopeasti ja erilaisia ideoita MMS:n hyödyntämiseksi eri tilanteissa tuli runsaasti. Seuraavassa on esitelty näitä eri tilanteita:

 

-        vauriotilanteet

-        dokumentointi

-        lisäinformaation tarve

-        työtehtävien valvonta/ seuranta

 

Vauriotilanteilla tarkoitettiin nimensä mukaisesti tapauksia, jossa jokin Verkko-operaattorin laite on vaurioitunut. Tällöin MMS:n avulla tilanne voitaisiin kuvata ja lähettää eteenpäin nopeasti. Tilanteessa ajateltiin etenkin asentajia, jotka liikkuvat paikoissa joissa ei ole mahdollisuutta kantaa järeämpää kalustoa mukana, kuten kannettavaa tietokonetta ja digitaalikameraa. Vauriotilateisiin luetaan mukaan myös niin sanotut ilkivalta tapaukset, joissa esimerkiksi syrjäisimmillä seuduilla olevia linkkiasemia on runneltu jollakin tavalla. Näissä tapauksissa MMS-teknologian avulla lähetettäviä kuvia voidaan suoraan käyttää mahdollisiin korvaushakemuksiin.

 

Sana dokumentointi tuli esille useaan otteeseen keskustelun edetessä. MMS:n mahdollisuuksia parantaa reaaliaikaista dokumentointia pidettiin erityisen hyvänä. Asennustöiden aikana tapahtuva dokumentointi on tärkeää ja silloin MMS-teknologian avulla otettu kuva ja sen helppo ja nopea toimittaminen eteenpäin tiettyyn osoitteeseen nähtiin eduksi. Keskustelussa tuli esille ns. luurankokuva, joka otettaisiin maaperään kohdistuvan asennuksen yhteydessä, kun kaivaus on auki. Tieto tällaisesta tapauksesta kuvan muodossa olisi tärkeää.

 

Lisäinformaation tarve, tähän kategoriaan kuuluvat kaikki tilanteet missä MMS-teknologian avulla voidaan tuottaa lisäinformaatiota jostain asiasta, tehtävästä tai ongelmasta niiden selkeyttämiseksi. Lähtökohtana on se, että keskenään kommunikoivat henkilöt ovat fyysisesti eri paikoissa, tällöin kuva on erittäin hyvä ja saattaa helpottaa tapauksen ymmärtämistä huomattavasti.  ”kuva on enemmän kuin tuhat sanaa”. Lisäinformaation yhteydessä mainittiin mm. tilasuunnittelun tukeminen, vikatapauksen rajaaminen ja kulkuohjeet.

 

Työtehtävien valvonnan/ seurannan osalta kyse oli lähinnä alihankintana toteutettavan työn valvonnasta. Saattaa tulla ns. valvontaprobleema eli verkko-operaattorin omaa valvojaa/ suunnittelijaa ei ole kohteessa, tällaisessa tapauksessa työvaiheista säännöllisin väliajoin lähetettävien kuvien merkitys olisi suuri.

 

Verkko-operaattorin haastateltavat kokivat kuvan MMS-viestinnän tärkeimpänä ominaisuutena, mutta pitivät kuvaan liitettävän tekstin mahdollisuutta myös tärkeänä ja selventävänä tekijänä. ”kuva ja viesti selkeyttävät ja täydentävät toinen toisiaan” Äänen ei koettu ainakaan tässä vaiheessa tuovan suurta lisäarvoa.

Kysyimme haastateltavilta kyselylomakkeen (liite 2) avulla MMS:n eri tuotetekijöiden tärkeysastetta. Tärkeysastetta määrittäessä käytimme samaa viisijakoista asteikkoa,  jota käytettiin prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa. Siinä arvot määräytyivät seuraavasti:

 

1.     Ei lainkaan tärkeä

2.     Ei erityisen tärkeä

3.     Kohtalaisen tärkeä

4.     Tärkeä

5.     Erittäin tärkeä

 

Seuraavassa on esitetty kyselyn tulokset graafisessa muodossa. Samat tuotetekijät olivat ilmeisesti kummallekin yritykselle sopivia, koska arvostus tuntui olevan vähintään ”kohtalaisen tärkeää” kaikkien tuotetekijöiden kohdalla. Sen lisäksi on korostettava, ettei yhtään rastia kohdasta ” Ei lainkaan tärkeä” löytynyt minkään tuotetekijän kohdalta.

 

KUVA 9 MMS:n tuotetekijöiden tärkeysaste – case verkko-operaattori

 

Kuvassa on kuvattu vahvistetulla viivalla vastauksien keskiarvo, sekä ohuemmalla viivalla kunkin tuotetekijän saama korkein ja matalin tärkeysaste. Näin voidaan nähdä onko tuotetekijän tärkeys kaikille vastaajille suunnilleen samalla tasolla vai onko tärkeysasteessa suuria eroja eri vastaajien kesken. Tärkeimpänä tuotetekijänä on pidetty ”tuotteen tarkoituksen mukaisuutta tehtäväänsä”. Sen saama tärkeysasteen keskiarvo on 4,5. Vähiten tärkeäksi koettiin ”tuotteen koko”, sen keskiarvo oli 3,5. Mutta koon suhteen on huomattava, että sen saama arvosana on vaihdellut välillä 2-5, eli sen tärkeysaste on hyvin erilainen eri vastaajille. Huomion arvoista on myös se, että ”tuotteen toiminnalle asetettavat vaatimukset” on saannut kaikilta vastaajilta saman arvosanan, eli se on ollut samassa arvossa kaikille vastaajille. Se on koettu kaikkien vastaajien keskuudessa ”tärkeäksi”.

Eniten hajontaa voidaan löytää kohdista ”tuotteen koko” sekä ”tuotteen toimintanopeus ja toimintavarmuus”. Kumpikin kohta sai vastauksia ”erittäin tärkeästä” (5) ”ei erityisen tärkeään” (1). Tasaisesti arvostusta sai ”tuotteen tekninen laatu” (arvostus välillä 4-5), ”tuotteen tarkoituksen mukaisuus tehtäväänsä” (4-5), ”tuotteen vaatima huolto- ja korjaustoiminta” (3-4), ”tuotteen käytön helppous ja vaadittava koulutus” (4-5) sekä jo mainittu ”tuotteen toiminnalle asetettavat vaatimukset” (4).

 

Ongelmanratkaisuprosessien tehostamisessa MMS-viestinnän edut nähtiin dokumentoinnin reaaliaikaisuudessa ja virheiden minimoinnissa. MMS-teknologian avulla parantuvan dokumentoinnin reaaliaikaisuuden kautta päästään ajankäytön tehostamiseen ja sitä kautta edelleen kustannussäästöihin. MMS:n avulla otettu ja tiettyyn osoitteeseen lähetetty kuva vähentää virheiden määrää, kun kuvaa voidaan tulkita reaaliaikaisesti, vaikka tarvittava asiantuntija ei olisikaan kohteessa. Näin virheitä voitaisiin minimoida tehokkaasti.

 

Verkko-operaattorin toiminnassa kentällä tapahtuvan ongelman tai vaurion sattuessa vika havaitaan ensimmäiseksi jollain olemassa olevalla ”tuntosarvella”. Tämä tuntosarvi voi olla jokin tietokone tai anturi, joka huomaa esimerkiksi, että yhteys on poikki kohteessa x. Tieto tästä näkyy Seppälänkankaalla työnohjauksessa tietokonepäätteellä, jonka jälkeen koordinoidaan kokonaiskuva mistä on kyse ja siihen liitetään lisätietoa. Tämän jälkeen tietopaketti lähetetään ryhmälle, joka on jo matkalla vikapaikalle. Tällainen on yksi verkko-operaattorin ongelmanratkaisuprosessin perusmalli. Tiedon tuottaminen vaurion laadusta ja sen lähettäminen vikapaikalle menevälle ryhmälle, ennen kuin he ehtivät paikanpäälle tehostaa toimintaa huomattavasti. Miten MMS-viestintä voisi tehostaa toimintaa? Vauriokuvan, paikannuskuvan tai maastokuvan (infokuvia, joista selviäisi esimerkiksi neuvot ja paikat) saaminen kännykkään matkalla vikapaikalle voisi selkeyttää tilannetta huomattavasti. MMS-teknologia pitäisi tällöin olla käytössä vähintäänkin asennusryhmällä (oli asennusryhmä sitten aliurakoitsija tai oma yksikkö), myös toimistolla olevilla asiantuntijoilla/ suunnittelijoilla MMS-laitteen tarpeellisuus koettiin tärkeäksi.

 

Suurimmat huolet MMS-viestinnän käytön seurauksista verkko-operaattoriin toiminnassa olivat seuraavanlaisia: puhelinkulujen nousu, informaatiotulva ja tietoturvariskit. Puhelinkulujen nousulla viitattiin MMS-viestien suhteellisen korkeaan hintaan tällä hetkellä tosin usko hintojen laskuun oli olemassa. Informaatiotulvalla tarkoitettiin sähköpostien tukkeutumista. Esiin tuli kuvaviestien kohtalaisen suuri tiedostokoko ja sen seurauksena informaatiotulvan syntyminen MMS-viestinnän yleistyessä. Tietoturvariskit olivat kuitenkin tärkein huolen aihe, pystytäänkö MMS-viestien välityksellä kulkeva tieto salaamaan ulkopuolisilta.

 

Tietoturvariskien lisäksi suurimpina esteinä MMS:n käytön suhteen tällä hetkellä oli kuvan heikko laatu nimenomaan päätelaitteessa. Kuvan tarkkuudella on suuri merkitys esimerkiksi dokumentointia vaativissa tilanteissa ja muissa tarkkaa kuvallista informaatioita tarvittavassa tilanteessa. Kuvan taas ei välttämättä tarvitse olla niin tarkka paikantamisohjeita antavassa viestissä. Yhtenä esteenä pidettiin myös MMS:n uutuudesta johtuvaa vakiintumatonta asemaa liike-elämässä.

 

Yleisesti innovatiivisuutta ja erilaisia uusia innovaatioita käsittelevä keskustelu antoi positiivisen kuvan verkko-operaattorin asenteesta niitä kohtaan. Haastatteluun osallistuneet henkilöt pitivät verkko-operaattoria suhteellisen perinteisenä yrityksenä innovaatioita koskien. Uudet ideat ja mahdollisuudet tulevat usein esille yksilöiden kautta. Eri työtehtäviin erikoistuneet henkilöt ovat perillä oman alansa uusista mahdollisuuksista. Tieto näistä kerätään yleensä seuraamalla, tutustumalla ja tutkimalla alueen trendejä käyttäen hyväksi alan julkaisuja ja internetiä. Innovaatioita koskeva päätöksenteon eteneminen yrityksessä riippuu paljolti  innovaation kustannusten suuruusluokasta. Hankintaehdotukset/ ideat saattavat lähteä liikkeelle kahvipöydästä. Mittakaavaltaan pienimuotoiset hankinnat käsitellään yleensä tiimitasolla. Liiketoiminnan kannalta laajemmat hankkeet siirtyvät verkko-operaattorin tasolle (johtoryhmän mukaan tulo), jos hankinta koskee useaa tuoteryhmää tai menee ns. usean liiketoiminnan läpi. Suuria investointeja koskevat päätökset tulevat yleensä konsernin ylimmiltä tasoilta. Verkko-operaattorilla on ryhmiä, jotka ideoivat enemmän kuin toiset, mutta periaatteessa ideointi tapahtuu eri työtehtävien sisällä olevissa ryhmissä ”...jokaisella ryhmällä on ideoita omaan työhönsä liittyen”.

 

Jotkut uusia hankintoja koskevat päätökset tehdään vain tiettyihin projekteihin liittyen. Tällöin hankinnat saattavat olla hyvinkin kapeita ja lyhytaikaisia yksittäisiin projekteihin liittyviä käyttöönottoja, jotka voidaan projektin loppumisen jälkeen katsoa tarpeitaan palvelleeksi ja poistaa käytöstä. Haastateltavat korostavat tekniikan edelläkävijän roolia alalla se sanelee markkinoilla pysymisen ehdot. Tarvitaan enemmän ulkopuolelta tulevia innovaatioita ja projektikohtaisia innovaatioita. Yleisesti innovaatioiden hankkiminen vaatii siitä saatavien liiketoiminnallisten hyötyjen todentamista. On pystyttävä esittämään kannattava hyöty – haitta suhde. 

 

Tämänkin haastattelun lopuksi pyysimme haastateltavia määrittämään erilaisia toimittajilta vaadittavien ominaisuuksia tärkeyden mukaan. Alla olevassa kuviossa on esitetty tämän kyselyn tulokset graafisesti. Tärkeyttä mittaava asteikko määriteltiin samoin kuin edellisissäkin tapauksissa, eli asteikolla ”erittäin tärkeä” (5)– ”ei lainkaan tärkeä”(1).

KUVA 10 Toimittajilta vaadittavat ominaisuudet – case verkko-operaattori

 

Tarkastelemalla yllä olevaa taulukkoa, voidaan huomata ”laadun” olevan tärkein toimittajalta vaadittava ominaisuus myös verkko-operaattorille. Sen saama tärkeysasteen keskiarvo on 4,75. Seuraavaksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi vastaajat arvostivat ”tiedon kulkua” keskiarvolla 4,25. Kyselyn heikoimmat keskiarvot saivat  ”aiemmat kokemukset” (3,25) sekä ”koulutusapu” (3,5).

 

Useaa toimittajalta vaadittavaa ominaisuutta arvostettiin hyvin tasaisesti. Näitä olivat toimittajan ”toimituskapasiteettia” (pisteet välillä 3-4), ”laatua” (4-5), ”hintaa” (3-4), ”aiempia kokemuksia” (3-4), ”mainetta” (3-4), ”seurantaa” (3-4), ”tiedon kulkua” (4-5) sekä koulutusapua” (3-4). Epätasaista arvostusta löytyi huomattavasti vähemmän. Tärkeysasteessa suurimmat erot yksilöiden vastausten välillä löytyi ”teknisestä kapasiteetista” vastusten vaihdellessa välillä ”ei erityisen tärkeä” (2) - ”erittäin tärkeä ” (5).

 

 

 

4.2.3 Tulokset, case verkko-operaattori

 

Kuten edellä olevista tutkimustuloksista voidaan havainta, verkko-operaattoriin suhtautuminen MMS-palveluihin on tällä hetkellä tarkkaileva, mutta kiinnostusta asiaa kohtaan on selvästi olemassa. Tässä kappaleessa esitetään tiivistettynä vastaukset tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin. Alla olevaan SWOT-kaavioon on koottu tutkimuksessa esille tulleiden tietojen perusteella MMS-viestinnän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat verkko-operaattoriin tapauksessa.

 

TAULUKKO 4 SWOT-kaavio MMS-viestinnän suhteen - case verkko-operaattori

Vahvuudet (strenghts) +kuva enemmän kuin tuhat  sanaa +nopea yhteydenpito +kommunikointi eri päätelaitteiden välillä +dokumentoinnin reaaliaikaisuus +kuvan ja tekstin yhdistäminen	Heikkoudet (weaknesses) -puhelinkulut (viesti) -palvelun vakiintumaton asema -lähetettävän tiedoston koko -kuvan laatu päätelaitteessa
Mahdollisuudet (opportunities) +vauriotilanteet +dokumentoinnin selkeyttäminen ja reaaliaikaisuus +lisäinformaatio +työtehtävien valvonta/ seuranta +kustannussäästöt +ajankäytön tehostuminen +toiminnan tehostuminen	Uhat (threats) -informaatiotulva -tietoturvariskit -turhasta käytöstä aiheutuva kustannusten nousu

 

 

Kuten yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä, verkko-operaattori kokee suurimmat mahdollisuudet MMS-palvelun käytölle vauriotilanteiden selvittämisessä, dokumentoinnin selkeyttämisessä, lisäinformaation viestittämisessä (neuvot, kulkuohjeet) ja työtehtävien valvonnassa. MMS-palveluiden käytön seuraukset kyseisissä tilanteissa voivat mahdollistaa kustannussäästöjen syntymisen, ajankäytön tehostumisen sekä koko liiketoiminnan tehostumisen. Toisaalta MMS-palveluiden käytön pahimpina uhkakuvina verkko-operaattorin haastatellut pitivät informaatiotulvaa (sähköpostien tukkeutumista), tietoturvariskejä ja puhelinkustannusten nousua turhan käytön seurauksena. Vahvuuksiin voidaan lukea kuvan helppo ja nopea välittäminen paikasta toiseen eri päätelaitteiden välillä, kun taas  palveluiden vakiintumaton asema on ehkäpä suurin heikkous MMS:n suhteen.

           

MMS-päätelaitteen kohdalla verkko-operaattori näki vahvuuksina etenkin kamerapuhelimessa olevan kameran, koska se on MMS-viestin luomisen sydän. Kuvan ja tekstin yhdistäminen päätelaitteen avulla koettiin myös selväksi vahvuudeksi. Päätelaitteen heikkoja kohtia taas oli kameralla otetun kuvan heikko laatu päätelaitteen näytöllä ja kuvan ottamiseen vaadittava runsas valaistus. Mahdollisuuksia ja uhkia MMS-laitteiden kohdalla ei juurikaan tullut esiin.

 

Verkko-operaattori uskoo hyötyvänsä MMS-viestinnän tarjoamista mahdollisuuksista ongelmanratkaisuprosesseissaan tulevaisuudessa. Vika-/ ongelmantilanteen eri työvaiheista MMS osoittautui hyödylliseksi vikatilanteen teknisen informaation lähettämisessä kentällä oleville asentajille, kentällä olevien asentajien dokumentoidessa eri työvaiheita, kentällä olevien asentajien työnvalvonnassa/ -seurannassa ja työn toteuttamisen jälkeen työn kuittaamisessa.

 

Tutkimuksen tulokset antoivat paljon viitteitä verkko-operaattorin innovaatioita koskevista päätöksentekoprosesseista. Yhtä selvää kaavaa innovaatioiden hankkimisessa ei noudateta vaan innovaatiot käsitellään tapauskohtaisesti. Yleistyksiä ovat: ideat voivat saada alkunsa kahvipöydästä (työntekijät perillä omasta alastaan ja siihen liittyvistä trendeistä) tai innovaatio voi tulla konsernitasolta. Konsernitasolta tuleviin innovaatioihin ei yleensä voida vaikuttaa, päätöksenteko vaihtelee hankinnan mittakaavasta riippuen verkko-operaattorin omalta tiimitasolta aina konsernin tasolle asti.

5. Johtopäätökset

 

Johtopäätöksissä vastaamme tutkimukselle asetettuun tutkimusongelmaan, sen ala-ongelmiin, pohdimme teorian varjossa tutkimustuloksista saatuja tietoja ja teemme näiden avulla johtopäätöksiä. Johtopäätöksissä vertaillaan myös case-yrityksistä kerättyjä tuloksia keskenään.

 

Tutkimusongelman muodosti seuraava kysymys: Voisiko Multimedia Messaging Service (MMS) mahdollistaa ongelmanratkaisuprosessin tehokkaamman toteuttamisen? Yksinkertainen vastaus tähän on KYLLÄ, se tosin ei pidä paikkaansa kaikissa ongelmanratkaisuprosesseissa ja mahdollisen hyödyn taso vaihtelee paljon tutkimuksessa mukana olleiden kahden eri toimialan ja yrityksen välillä. Ongelmanratkaisuprosessi on hyvin moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävissä oleva kokonaisuus, tästä johtuen haastatellut yrityksetkään eivät pystyneet sanelemaan tiettyä kaavaa ongelmanratkaisuprosesseistaan vaan ne vaihtelevat paljon tilanteen mukaan. Polya (1973) kuvaa ongelman-ratkaisuprosessia seuraavalla kaaviolla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KUVA 13 Ongelmanratkaisuprosessin vaiheet (Polya 1973, III)
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan MMS-viestinnän avulla saatavat hyödyt ongelmanratkaisuprosessissa osuisivat Polyan ongelmanratkaisuprosessi-mallin ongelman ymmärtämisen ja ratkaisusuunnitelman laatimisen kohdalle. Ongelman ymmärtämiseen kuuluva ongelman löytyminen nopeutuisi MMS-palveluiden käytön seurauksena ja ongelmanasettelun ymmärtäminen selkeytyisi. Ratkaisusuunnitelman laatimisen kohdalla taas ongelman täsmennys ja ongelmananalysointi dokumentoinnin seurauksena tehostuisi. Verkko-operaattorin kohdalla pystyttiin myös hahmottelemaan yleinen versio vika-/ ongelmatilanteiden eri vaiheista. Tämä hahmotelma on esitetty tutkimuksen tuloksissa. Hahmotelman perusteella MMS-viestinnän voidaan katsoa tehostavan verkko-operaattorin ongelmanratkaisuprosessia seuraavien eri vaiheiden kohdalla: vikailmoituksen kartoittaminen ja tarkemman tiedon lähettäminen eteenpäin, teknisten työohjeiden ja dokumenttien selailu asentajien keskuudessa sekä eri työvaiheiden dokumentointi ja niiden reaaliaikainen toimittaminen eteenpäin. 

 

Tutkimukselle asetetut ala-ongelmat olivat seuraavat: Minkälaisissa ongelmanratkaisutilanteissa MMS-viestien hyödynnettävyys on todennäköistä? Sekä miten innovaatioita koskeva päätöksenteko case-yrityksissä etenee? Tutkimustuloksissa on käyty tarkasti läpi erilaiset ongelmatilanteet joissa MMS:n uskottiin hyödyttävän/ tehostavan case-yritysten liiketoimintaa. Näitä tilanteita olivat seuraavat: asioiden tarkistaminen, virhetilanteiden kuvaus, vauriotilanteet, dokumentointi, lisäinformaation tarve ja työtehtävien valvonta/ seuranta. Kaikille näille ongelmanratkaisutilanteille on yhteistä se, että kuvan ottaminen ja sen välittäminen eteenpäin nopeuttaisi, selkeyttäisi sekä minimoisi virheitä ja täten tehostaisi ongelmanratkaisua ja liiketoimintaa. Molempien case-yritysten liiketoiminta koostuu monista erilaisista toiminnoista ja osastoista. MMS:n katsottiin tuovan lisähyötyä vain joidenkin osastojen toimintaan. Prosessiteollisuuden toimittajan kohdalla potentiaalisena käyttäjäehdokkaana pidettiin lähinnä huolto- ja kunnossapidon edellyttämiä toimintoja. Verkko-operaattorin kohdalla potentiaalinen käyttäjäryhmä oli raskaanpuolen eli verkonrakennuksen parissa. MMS:n mahdollisesti tuomaan hyötyyn uskottiin erilailla case-yrityksissä. Tähän vaikuttavat suuresti eri toimialoilla vaikuttavat erilaiset tarpeet. Verkko-operaattori piti hyvinkin todennäköisenä, että MMS:n avulla he pystyvät tehostamaan liiketoimintaansa joillakin osa-alueilla, kun taas prosessiteollisuuden toimittajan näkemys MMS:stä heidän liiketoimintaansa tehostavana tekijänä oli paljon negatiivisempi.

 

Innovaatioita koskevan päätöksenteon etenemisestä voidaan vetää joitakin yleisiä johtopäätöksiä.

 

Prosessiteollisuuden toimittajan kohdalla kyse on vahvasti innovatiivisesta organisaatiosta, jossa innovoidaan organisaation sisällä. Vahva omien tuotteiden kehittäminen on yksi prosessiteollisuuden toimittajan liiketoiminnan kantavia voimia. Ulkopuolelta tulevien innovaatioiden seulonta on erityisen tarkkaa ja asenne tällaisia innovaatioita kohtaan on melko varovainen. Prosessiteollisuuden toimittajan innovaatioita koskevat päätöksentekoprosessit noudattavat suurten organisaatioiden tapaan hyvin järjestelmällistä ja monimutkaista kaavaa. Tietoa/ idea innovaatiosta saattaa tulla keneltä vain, mutta ennen kuin innovaatio on  ns. toteutusvaiheessa on se käynyt läpi arvostelu- ja päätöksentekovaiheet  hierarkian eri tasoilla. Innovaation kustannusten suuruusluokka määrää pitkälti sen kuinka korkealla hierarkiassa lopullinen päätös tehdään. Prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa suhteellinen etu (relative advantage) tuntui näyttelevän erittäin suurta roolia. Tällä tarkoitamme sitä, että jos uutuuden tunnetaan helpottavan ja nopeuttavan omaa työmärää entisestään otetaan se avosylin vastaan, vaikka uutuuden käyttöönotto saattaakin tuottaa lisätöitä jollekin toiselle.

 

Verkko-operaattori piti itseään suhteellisen perinteisenä yrityksenä innovaatioita koskevien kysymysten suhteen. Verkko-operaattorin asenne uusia innovaatioita kohtaan oli positiivinen ja he pitivät sitä yhtenä avaintekijänä markkina-asemansa säilyttämiseksi. Perinteisellä yrityksellä he tarkoittivat sitä, että uudet ideat ja mahdollisuudet lähtevät usein liikkeelle yksilöistä ja käyvät sitten läpi arviointi- ja päätöksentekoprosessin organisaation sisällä. Innovaation päätöksenteko-prosessin laajuus määräytyy innovaation kustannusten suuruusluokan mukaan. Päätöksentekoon osallistuu aina useita eri henkilöitä/ tiimejä organisaation eri osa-alueilta

.

Molempien case-yritysten kohdalla ensimmäinen tieto uusista innovaatioista,  saatiin suurimmaksi osaksi yksilöiden/ työntekijöiden kautta. Yleisesti ottaen työntekijät seuraavat omanalansa trendejä eri markkinointikanavien kautta. Tutkimukseen osallistuneiden case-yritysten työntekijät olivat tässäkin tapauksessa suurimmaksi osaksi tietoisia MMS:n olemassa olosta, mutta he eivät olleet ajatelleet sen käyttämistä/ mahdollisia hyötyjä omassa työssään, ennen kuin nyt. Organisaatioiden ostokäyttäytyminen kulkee käsikädessä yhdessä päätöksentekoprosessin kanssa. Kun Innovaatiota koskeva päätöksentekoprosessi on edennyt toteuttamisvaiheeseen on se samalla ostopäätöksenteon vaihe. MMS:n uutuudesta johtuen tässä tutkimuksessa puhutaan uudesta ostotilanteesta eli tuotteen hankkiminen tapahtuisi ensimmäistä kertaa. Uudesta ostotilanteesta puhuttaessa tuotteesta/ palvelusta saatavan tiedon määrän merkitys on erittäin suuri. MMS:n suhteen verkko-operaattori oli melko hyvin perillä sen ominaisuuksista ja aihetta oli mietitty jossakin mielessä, kuitenkaan missään ostopäätöksenteko vaiheessa ei todellakaan oltu vaan ns. alullepanovaiheessa. Prosessiteollisuuden toimittajan kohdalla me tutkijoiden ominaisuudessa toimme aiheen esille ensimmäistä kertaa ja esitimme kysymyksen voisiko MMS:ää mahdollisesti hyödyntää heidän liiketoiminnassaan. Prosessiteollisuuden toimittajan asenne MMS-viestintää kohtaan oli huomattavasti varovaisempi kuin verkko-operaattorin, johtuen selvästi tiedon puutteesta. Tiedon puute nostaa innovaatiota kohtaan koettua epävarmuutta. Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut markkinoida MMS-viestintää case-yrityksille johtaen ehkä ostopäätöksiin, vaan kartoittaa case-yritysten mahdolliset tarpeet MMS:n käytölle.

 

MMS-viestinnästä ja sen käytön seurauksista ei ole olemassa kattavia tutkimuksia, johtuen MMS-teknologian uutuudesta markkinoilla. Monissa lehtiartikkeleissa ja uutta teknologiaa koskevissa uutisissa on kuitenkin sivuttu aihetta ja asiantuntijat ovat antaneet arvioita MMS:n tuomista hyödyistä/ mahdollisuuksista ja markkinakehityksestä. Näiden arvioiden mukaan MMS-viestinnän on uskottu nopeuttavan viestintää ja parantavan nimenomaan yritysten kykyä reagoida eri asioihin/ ongelmiin, jolloin seurauksena yritysten toiminnassa saattaisi olla nopeampi ja tehokkaampi päätöksenteko ja prosessien eteneminen. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat hieman lisä vahvistusta näihin arvioihin, vaikka tutkimuksessa ei testattukaan  käytössä olevia järjestelmiä. Sen sijaan tutkimuksen tulokset ja tämän päivän markkinat osoittavat arviot MMS-palveluiden yleistymisestä yritysmarkkinoilla ennen kuluttajamarkkinoita vääriksi. Tutkimuksen tulosten mukaan case-yritysten asenne MMS-viestintää kohtaan oli yleisesti ottaen varovainen ja yksi syy tähän on nimenomaan epävarmuus MMS-palveluiden yleistymisestä. Tämän hetkiset MMS-toiminnot palvelevat ehkä paremmin yksityiskuluttajien kuin yritysten tarpeita.

 

 

5.1 Tulosten vertailua case-yritysten välillä

 

Vertailtaessa tutkimustuloksia kahden tutkimuksemme case-yrityksen välillä, ei suuria yllätyksiä tai eroavaisuuksia  tuloksissa ole havaittavissa. Suurimmat erot olivat suhtautumisessa MMS-teknologiaa ja muuta teknistä uudistumista kohtaan. Verkko-operaattorin suhtautuminen MMS-viestintää kohtaan oli selvästi utelias ja tilannetta melko tarkasti seuraava, kun taas prosessiteollisuuden toimittajan suhtautuminen oli mielestämme huomattavasti varovaisempaa. Varovaisuudesta huolimatta prosessiteollisuuden toimittajan suhtautuminen MMS-viestintää kohtaan oli positiivista. Ongelmaksi tutkimuksen kannalta ilmeni MMS-viestinnän uutuudesta johtuva yleinen tuntemattomuus sekä tietämättömyys MMS:n mahdollistamista palvelumuodoista.

 

Syitä erilaiseen suhtautumiseen teknologista kehitystä kohtaan on varmasti useita. Suuresti suhtautumiseen vaikuttaa se, että prosessiteollisuuden toimittajan liiketoiminta raskaan teollisuuden parissa (paperikoneet, kivenmurskaamot ym.) ei varsinaisesti keskity informaatioteknisten laitteiden ympärille, kun taas verkko-operaattorin liiketoiminnan ydin operaattorina toimimisena ja verkkojen rakentajana on osata ja hallita uusimmat runkoverkko- ja datapalvelut. Tämä varmasti vaikuttaa teknisen kehityksen seuraamiseen ja sen käyttöönottoon.

KUVA 11 MMS:n tuotetekijöiden tärkeysaste case yrityksissä

 

Edellä olevaan graafiseen kuvaajaan on koottu kummankin tutkimukseen osallistuneen yrityksen kyselyvastausten tulokset. Tarkasteltaessa kuvaa 11 voimme helposti havaita, että kahden tutkimukseen osallistuvan yrityksen MMS:n tuotetekijöihin kohdistama arvotus on profiililtaan samanlaista. Tutkimustietoa tarkemmin tarkasteltaessa voidaan kuitenkin havaita joitakin eroja tutkittavien yritysten suhtautumisten välillä. Kuvassa olevien kuvaajien numeraaliset arvot on ilmoitettu alla olevassa taulukossa 5.

 

TAULUKKO 5 MMS:n tuotetekijöiden tärkeysaste case yrityksissä

	Tekninen laatu	Hinta	Koko	Toiminnalle asetettavat vaatimukset	Soveltuvuus jo olemassa olevaan laitteistoon	Tarkoituksen-mukaisuus Tehtävään	vaatima huolto- ja korjaus-toiminta	Toimitusnopeus ja toimitus-varmuus	Käytön helppous ja vaadittava koulutus
Prosessi-teollisuuden toimittaja	4.6	4	4.4	4.6	3.8	4.6	3.4	3.6	3.4
Verkko-operaattori	4.25	3.75	3.25	4	4.25	4.5	3.5	4	4.25
Keskiarvo	4.43	3.88	3.83	4.30	4.03	4.55	3.45	3.80	3.83
Erotus	0.35	0.25	1.15	0.60	0.45	0.10	0.10	0.40	0.85

 

Taulukko 5 vahvistaa graafisessa muodossa esitetyn sanoman: MMS:n suhteen

 

tuotetekijöitä arvostetaan melko samalla tavalla, eli tulokset ovat hyvin samankaltaisia. Mutta erojakin tuloksista toki löytyy. Suurimmillaan erot ovat määriteltäessä ”tuotteen koon” tärkeysastetta. Prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa tärkeysaste on määritelty tasolle 4,4 kun verkko-operaattorin kyselyn keskiarvo ”tuotteen koon” suhteen päätyy arvoon 3,25. Se onkin ainoa tuotetekijä, jossa keskiarvojen erotus on yli yhden pistevälin. Syitä tulosten suureen eriarvoisuuteen voidaan johtaa siitä, että verkko-operaattorin tapauksessa asentajilla on yleensä käytössä auto, jonka avulla varusteet ja varaosat saadaan helposti kulkemaan mukana. Asentajilla on käytössä mm. kannettavat tietokoneet. Näin yhden lisälaitteen liikuttaminen paikasta toiseen ei ole oleellisesti laitteen koosta kiinni, koska se on aina yhtä lähellä kuin parkkeerattu auto. Prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa taas liikutaan paljon jalkaisin (teollisuushallit, muut sisätilat). Silloin ei ole mielekästä kantaa suuria ja painavia laitteita mukanaan kaikkialle. Voidaan siis olettaa, että koko ei ole kriittinen tekijä verkko-operaattorille siitä syystä, että asentajat ovat jo tottuneet kantamaan monia tilaa vieviä työkaluja (esim. kannettavat tietokoneet) mukanaan.

 

Muiden tuotetekijöiden tärkeysastetta määriteltäessä eroja yritysten välillä onkin jo vaikeampi löytää. Kun erotus ”tuotteen koon” arvostuksen keskiarvoissa on 1,15 pistettä, on seuraavaksi suurin erotus kohdassa ”tuotteen käytön helppoudessa ja vaadittavassa koulutuksessa” huomattavasti pienempi, eli 0,85 pistettä.  Miksi tämänkin tuotetekijän kohdalla ero on kuitenkin näin oleellinen? Syitä voidaan löytää yritysten suhtautumisesta tekniseen kehitykseen. Kun verkko-operaattori on jatkuvasti valppaana seuraamassa teknistä kehitystä, on uuden tekniikan sisäänottotahti varmasti tiheämpää kuin prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa. Koska uutta tekniikkaa tulee suhteellisen usein käyttöön, on sen helppo käyttöönotto sekä tarvittavan koulutuksen merkitys huomattavan korkea. Prosessiteollisuuden toimittajan varovaisempi suhtautuminen uuteen teknologiaan sekä ydinliiketoiminnan luonne vaikuttavat varmasti osaltaan siihen, että uuden tekniikan haltuunotto on harvinaisempi prosessi, kuin verkko-operaattorin tapauksessa. Siksi uuteen tekniikkaan voidaan rauhassa paneutua ja sen käyttöä voidaan rauhassa harjoitella. Lisäksi voidaan olettaa, että verkko-operaattorin käyttöönottamat teknologiset sovellukset ovat varmasti monella tapaa monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin prosessiteollisuuden toimittajan tapauksessa johtuen ydinliiketoiminnan luonteesta.

 

Lähes samaan tuotetekijöiden tärkeysasteen keskiarvoon kummassakin case-yrityksessä päästään ”tuotteen tarkoituksenmukaisuus tehtäväänsä” sekä   ”tuotteen vaatima huolto- ja korjaustoiminta” kohdalla. Näissä tuotetekijöissä erot ovat marginaaliset 0,1 pistettä kummassakin. Se, että ”tuotteen tarkoituksenmukaisuus tehtäväänsä” on kummallekin tutkimuksen yrityksistä hyvin tärkeää, ei ole missään mielessä yllättävää. Tämän tuotetekijän keskiarvojen keskiarvokin on koko tutkimuksen korkein, 4,55. Se kertoo, että yritykset pitävät MMS-palveluita tärkeinä työkaluina, eikä mielenkiintoisena leikkikaluna.  Tuotetekijän ”tuotteen vaatima huolto- ja korjaustoiminta” arvostus oli taas kummankin yrityksen keskiarvojen yhdistämisen jälkeen vähiten arvostettu ( 3,45) tuotetekijä. Tämä kertoo vahvasti siitä, että yritykset eivät halua ostaa tuotteita, jotka voidaan helposti korjata ja huoltaa, vaan tuotteita jotka toimivat. Kaikki aika jonka tuote on huollossa, se on pois hyötykäytöstä. Myös ”tuotteen hinnan” tärkeysaste oli kummassakin kyselyyn vastanneessa ryhmässä lähes samalla tasolla, erotus oli vain 0,25 pistettä. Tämän voidaan olettaa johtuvan siitä, että hinnan merkitys on kummallekin yritykselle vakiintunut, ja sen maksaminen on osa tehokkaamman  työkalun saamista käyttöön. Hinta pitää silti myös taloudelliselta kannalta pystyä perustelemaan ja käyttöön otettavavalta tekniikalta odotetaan, että sen mukana tulevat hyödyt ovat maksettua hintaa suuremmat.

 

Vertailtaessa tutkimustuloksia toimittajalta vaadittavien ominaisuuksien suhteen ollaan samantapaisen tilanteen edessä kuin MMS:n tuotetekijöistä puhuttaessa. Radikaaleja eroavaisuuksia case-yritysten tuloksia vertailtaessa ei ole. Tähän voidaan löytää syitä mm. toimintaympäristöstä. Vaikka yritysten toimialat ja markkinat maantieteellisesti ovat erilaisia, on niille yhteistä toimiminen samanlaisessa kulttuurissa. Nykyisen kireän kilpailun aikana ei ole varaa huonoon työn laatuun, ja se näkyy myös odotuksissa toimittajia kohtaan. Kuvassa 12 on kuvattuna  tutkimuksen toimittajien ominaisuuksia koskevat tulokset kummankin haastatellun ryhmän osalta. Kuvasta voidaan nopeasti havaita, että kummankin yrityksen tapauksessa vastausten profiili on hyvin samanlainen. Taulukosta 6 löytyvät tutkimustulokset numeraalisessa muodossa. 

KUVA 12 Toimittajailta vaadittavien ominaisuuksien vertailu

 

Kuvasta 12 voidaan nähdä, että ylivoimaisesti tärkeimpänä toimittajan ominaisuutena pidetään ”laatua”. Tätä voidaan pitää selvänä merkkinä siitä, että huonolaatuisilla tuotteilla ei nykyisessä kilpailuympäristössä voi kilpailla. Laadun merkitystä ei siis missään tapauksessa voi väheksyä. Tutkimuksessa laadulla MMS-palveluiden tuottajan kohdalla tarkoitettiin MMS-viestin varmaa, nopeaa ja tietoturvallista perillemenoa. Kaikki edellämainitut ehdot on täytettävä, jotta saavutetaan korkea laadun taso.

 

TAULUKKO 6 Toimittajilta vaadittavien ominaisuuksien vertailu

	Toimitus-kapasiteetti	Laatu	Hinta	Korjaus-palvelut	Tekninen Kapasiteetti	Aiemmat kokemukset	Maine	Seuranta	Neuvonta ja tuki	Palvelu-alttius	Tiedon kulku	Koulutus-apu
Prosessi-teollisuuden toimittaja	2.6	5	4	3.2	4.2	4.4	4	3.6	3.6	4.4	4	3
Verkko-operaattori	3.75	4.75	3.75	4	4	3.25	3.75	3.75	3.75	4	4.25	3.5
Keskiarvo	3.18	4.88	3.88	3.60	4.10	3.83	3.88	3.68	3.68	4.20	4.13	3.25
Erotus	1.15	0.25	0.25	0.80	0.20	1.15	0.25	0.15	0.15	0.40	0.25	0.50

 

 

Edellä oleva taulukko vahvistaa laadun merkityksen. Sen saama arvostus (4,88) on aivan omassa luokassaan, seuraavaksi arvostetuin ominaisuus, palvelualttius jää arvostuksessa huomattavan kauas (4,20). Ominaisuuksien arvostuksen suhteen tulokset yritysten välillä kulkevat hyvin pitkälle lähes samoja keskiarvoja noudattaen. Yllättävää samanlaatuisuutta tuloksista löytyy seitsemän ominaisuuden keskiarvojen erotuksen ollessa 0,25 pistettä tai pienempi. Nämä ominaisuudet ovat: ”laatu” (0,25), ”hinta” (0,25), ”maine” (0,25), ”tiedonkulku” (0,25), ”tekninen kapasiteetti” (0,2), ”seuranta” (0,15)  sekä ”neuvonta ja tuki” (0,15). Erot keskiarvojen välillä on marginaalisia siis yli puolella esitetyistä ominaisuuksista. Koska näin usea ominaisuus sai tässä tutkimuksessa lähes saman arvostuksen, voidaan päätellä, että yritysten sisällä vallitsee suurilta osin  samankaltaiset odotukset toimittajien suhteen toimialasta riippumatta.

 

Joitakin eroavaisuuksia yritysten välillä toimittajien ominaisuuksien tärkeysastetta määriteltäessä voidaan löytää. Suurimmillaan erot ovat määriteltäessä tärkeysastetta toimittajan ominaisuuksille ”toimituskapasiteetti” sekä ”aiemmat kokemukset”. Toimituskapasiteetista puhuttaessa suuren eron voidaan katsoa johtuvan hyvin erilaisen ydinliiketoiminnan luonteesta. Siinä missä prosessiteollisuuden toimittaja tarvitsee hyvin yksilöityjä tuotteita pienissä määrin, tarvitsee verkko-operaattori suurempia määriä paljon käytettäviä tuotteita.

 

”Aiempien kokemusten” tärkeyttä määriteltäessä ero yritysten välillä on kohtalaisen suuri (1,15). Selviä syitä siihen ei tutkimuksen aikana ilmennyt mutta yksi syy tähän voisi olla prosessiteollisuuden toimittajan liiketoiminnan projektien pitkäkestoisuus sekä kustannusten suuruus. Verkko-operaattori taas  toimii lyhytaikaisempien sekä kustannuksiltaan kevyempien projektien parissa. Prosessiteollisuuden toimittaja toivoo tutulla projektipartnerilla välttävänsä suuria yllätyksiä esimerkiksi maksujen suhteen. Verkko-operaattorille uusi tuntematon yhteistyö kumppani ei ehkä ole yhtä suuri taloudellinen riski kuin prosessiteollisuuden toimittajalle.

 

Myös korjauspalveluissa erotus on melko huomattava (0,8 pistettä). Tähän vaikuttaa varmasti verkko-operaattorin itse suorittama korjaustoiminta. Verkko-operaattori tarjoaa runkoverkko-, puhe- ja datapalveluita, joten sillä on kokemusta ja osaamista oman huoltotyön suorittamiseen. Prosessiteollisuuden toimittajan erilaisessa liiketoimintaympäristössä on usein tehokkaampaa turvautua ulkoiseen huolto- ja korjauspalveluihin.

 

 

6. Summary in English

 

Wireless multimedia become to be popular matter of discussion at the end of the 90’s. Nowadays almost everybody has a mobile phone and Internet connections are ordinary in everyday life. Mobile products give an excellent opportunity for different kind of connections, information deliveries, distance working (opportunity to work at home), and uncountable other assignments among the users. In business life mobile technology development and through out the development companies more effective and powerful action is expected to stand out clearly among in different kind of situations: problem solving, time managing, geographical location problems and easy usage.

 

Mobile technology is constantly developing and it is expected to offer totally new capacities in future, one of them is the opportunity to send picture with MMS. In business life the wireless multimedia has large role and plays powerful capacity in companies actions. How are the mobile technology’s new products experienced among different companies?

 

In this research MMS’ usage opportunities are being tested within two companies’ business actions. Could the case companies get any benefits out from MMS in their businesses and could MMS-media improve companies’ business opportunities? The research is also searching more deeply the usage of the MMS-media with help of two case study companies, and their problem solving process and innovation dealing managing process.

 

The qualitative research was carried out as a case study between two different companies: Supplier for process industry and mobile network operator. Empiric material was collected and measured with three different (material collecting) methods: group interview, observation, and written questionnaire. The material was analyzed with help of SWOT- form and graphical diagrams.

 

According to the research results MMS-media could give companies possibility to benefit business acts. The largest usage opportunities are mostly in problem solving and especially in the field of prepares and service. MMS-media possible benefits differ slightly between the two different case companies. Innovation decision process will get longer and more complicated when the costs grow higher.

 

Key Terms: Multimedia Messaging Service (MMS), more effective business, problem solving process, innovations, organizational buying behavior.