Demo 1 - Muistinlisääminen
Seuraavissa demotehtävissä on
tarkoituksena lisätä muistia demoluokassa olevaan
koneeseen. Harjoittele muistin lisäämistä ensin
koneen vieressä olevaan irralliseen emolevyyn. Vasta
tämän jälkeen voit lisätä muistia
varsinaiseen koneeseen. Ole huolellinen käsitellessäsi
muistikampoja ja vältä koskettamasta muistikamman
pinnalla olevia muistipiirejä!
Koneen luota löytyvät tarvikkeet:
- Muutama pussillinen muistikampoja
- Ristipäinen ruuvimeisseli
- Emolevyn ohjekirja
Ohjeet koneen aukaisemiseksi
- Irrota koneessa kiinniolevat johdot virtajohtoa
lukuunottamatta. Virtajohto tai verkkojohto täytyy pitää seinässä kiinni jotta
kone maadottuisi.
- Pura staattinen sähkövarauksesi koskettamalla koneen koteloa
ennen kuin kosket koneen sisäosiin
- Avaa koneen keskusyksikön takana olevat ruuvit, jotka
pitävät koteloa kiinni.
- Irroita koneen kotelo. Voit joutua
käyttämään roimasti voimaa jos kotelo on
tiukassa.
- Laske kone pöydälle siten, että emolevy on
koneessa alimpana.
- Yritä tunnistaa koneesta seuraavat osat:
- Kiintolevy
- Prosessori
- Muistipaikat
- Virtalähde
- Levykeasema
- CD-ROM-asema
- Näytönohjain
- IO-kortti (demokone on niin wanha, että siihen on tarvinnut
erillisellä kortilla lisätä väyliä, jotka uudemmissa koneissa löytyvät suoraan emolevyltä)
- BIOS
- Siirrä kiintolevy kehikkoineen hieman syrjään niin
pääset kunnolla käsiksi muistikampoihin.
- Uusien muistikampojen lisääminen voi olla hankalaa,
koska liittimet ovat niin lähellä toisiaan. Tilannetta
voit helpottaa löysäämällä jo
ennestään olevia muistikampoja jolloin ne kallistuvat
hieman ja saat paremmin työskentelytilaa.
- Kun olet onnistuneesti saanut asennettua tarpeellisen
määrän uusia muistikampoja niin älä
kuitenkaan kokeile koneen käynnistämistä koska
demokäytössä olevat muistikammat eivät toimi
:-)
- Lopetettuasi työskentelyn poista asentamasi muistikammat
ja ruuvaa koneen kotelo kiinni ja kiinnitä piuhat paikoilleen
odottamaan seuraavaa ryhmää.
Muistin lisääminen
- Tarkista mahtuuko koneen muistipaikkoihin vielä
muistia.
- Tarkista emolevyn ohjekirjasta minkätyyppisiä
SIMMejä tai DIMMejä tarvitset. Simmejä löytyy
30-pinnisiä (8- tai 9-bittisiä) ja 72-pinnisiä (32-
tai 36-bittisiä). Dimmit ovat 168-pinnisiä (64- tai
72-bittisiä). Tarvittavien SIMMien leveyden voit tarkistaa
manuaalista tai tutkimalla koneesi emolevyllä olevia
SIMM-kammoille tarkoitettuja paikkoja.
- Tarkista kuinka nopeita koneessasi jo olevat piirit ovat ja
varmista että saat kaupasta ainakin yhtä nopeita esim. 60
ns. Tarvittava nopeus selviää taas manuaalista tai
tutkimalla jo sinulla ennestään olevia muisteja.
Piireissä on yleensä viimeisenä numerona niiden
nopeutta kuvaava luku. Esim 6 tarkoittaisi 60ns.
Uudemmissa
DIMMeissä, joissa käytetään
SDRAM-tyyppisiä piirejä, on syytä tarkistaa
myös kuinka suurta kellotaajuutta kyseinen piiri
sietää. Esim. merkintä PC-100 tarkoittaisi
100MHz:n väylätaajuuden kestäviä piirejä.
SDRAM-piirien kellotaajuuden ja nopeuden vastaavuudet
ns | MHz |
12 ns | 66 MHz |
10 ns | 100 MHz |
8 ns | 120 MHz |
7 ns | 133 MHz |
- Tarkista kelpaako koneeseesi vain yksipuoleiset vai myös
kaksipuoleiset simmit. Yksipuoleinen = piirejä vain toisella
puolella. Kaksipuoleinen = piirejä molemmilla puolilla. Jos
simmipaikat ovat hyvin tiiviisti emolevyllä, kaksipuoleisia
simmejä ei todennäköisesti voi
käyttää.
- Tarkista manuaalista haluaako emolevysi pariteetillista vai
pariteetitonta muistia. Pariteetillisissa piireissä on yksi
ylimääräinen bitti esim. 9-bittinen tai 36-bittinen
simmi. Jos emolevysi käyttää pariteetitonta muistia
niin voit huoletta käyttää myös pariteetillisia
piirejä. Ylimääräinen bitti jää vain
käyttämättä.
- Tarkista emolevysi manuaalista montako simmiä kerrallaan
voi emolevyllesi lisätä. Yleiset periaatteet ovat
seuraavat:
- 30-pinnisiä simmejä on käytössä
enää lähinnä joissakin 486-tasoisissa ja
vanhemmissa koneissa. 486 on 32-bittinen prosessori eli sen
pitää saada muistiakin 32-bitin (36-bittiä
pariteetilla) pätkissä. 30-pinniset simmit ovat
8-bittisiä (9 pariteetilla) joten niitä täytyy
lisätä 4 kpl kerrallaan jotta saadaan haluttu
32-bittiä (36) täyteen.
- 72-pinniset simmit ovat valmiiksi 32-bittisiä
(36-bittiä pariteetilla) joten niitä voi lisätä
486:iin yksi kerrallaan. Pentium on 64-bittinen prosessori joten se
vaatii kerrallaan kaksi kappaletta 32-bittisiä
72-pinnisiä simmejä (32*2 = 64).
- Dimmit ovat valmiiksi 64-bittisiä joten ne kelpaavat
Pentium/Pentium II/Pentium III/AMD K6/Athlon-prosessoreille yksi
kerrallaan. Joillakin emolevyillä on paikkoja sekä
dimmeille että simmeille. Emolevystä riippuen voit
ehkä käyttää vain jommankumman tyyppistä
muistia tai sitten molempia yhtäaikaa. Tarkista
manuaalista!
- Tarkista manuaalista käyttääkö emolevysi
EDO(Extended Data Output )-, FPM(Fast Page Mode)- vaiko
SDRAM-tyyppistä muistia. Jos muistin tyypistä ei ole
tarkempaa mainintaa niin
- Jos emolevyysi sopivat 30pin simmit, niin kyseessä on
FPM-muisti.
- Jos emolevyysi sopivat 72pin simmit, niin kyseessä on joko
FPM tai EDO muisti. Jotta saadaan hyödynnettyä
EDO-muistien tehokkuus, täytyy emolevyn tukea EDO-muisteja ja
kaikkien muistipiirien olla EDO-tyyppisiä. Jos et tiedä
em. ominaisuuksista on varmempaa ostaa FPM-muistia.
- Jos emolevyysi sopivat dimmit, niin kyseessä on joko EDO
tai SDRAM muisti. EDO-dimmejä käytettiin
lähinnä Pentium ja Pentium MMX laitteissa. Kaikissa
uudemmissa emolevyissä käytetään
SDRAM-dimmejä.
- Simmejä asentaessa älä käytä raakaa
voimaa. Simmit menevät paikalleen vain oikein päin hieman
vinosti asennettuina. Simmien toisessa reunassa on pieni loveus
joka osoittaa miten päin piiri on asennettava. Napsauta piiri
tukevasti paikalleen pidikkeiden varaan. Dimmejä ei asenneta
vinottain vaan ne painetaan pidikkeeseen suoraan.
- Kone tunnistaa automaattisesti lisätyn muistin. Joissakin
vanhemmissa koneissa (386, 486) voit joutua säätämään biosin setupista
välimuistin
ymmärtämää muistin
määrää. Voit joutua joskus
lisäämään koneeseesi (486, Pentium) myös välimuistia
jos varsinaista muistia on hyvin paljon (yli 64 Mt). Kone toimii
vähemmälläkin välimuistilla mutta ei niin
nopeasti kuin olisi mahdollista.