TIEDEKUNTIEN INNOFOORUMEISTA

 21.2. - 10.10.2007

 YHTEENVETO

ESIPUHE

 Innokehä- hankkeen tavoitteena on edistää yliopiston tutkimusten tulosten ja innovaatioiden hyödyntämistä.  Yliopistoissa on vasta viime aikoina kiinnitetty huomiota tutkimustuloksien tehokkaaseen hyödyntämiseen, jolloin vakiintuneita tukiverkostoja tutkimustulosten kaupallistamiseen ei ole ehtinyt syntyä.  Toisaalta yliopistossa tehtävä tutkimus on usein jäänyt yrityksille tuntemattomaksi, eikä yliopisto puolestaan ole ollut selvillä yrityksen tarpeista. Vuorovaikutusta näiden toimijoiden välillä tulisi siis lisätä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Innofoorumi, joka toimi yritysten ja yliopiston välisenä keskustelufoorumina. Innofoorumissa esittäytyivät Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian, taloustieteiden, yhteiskuntatieteellisen, humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen, liikunta- ja terveystieteiden ja kasvatustieteiden tiedekunnat. Tiedekunnat esittelivät foorumeissa toimintaansa ja meneillään olevia tutkimuksiaan. Ensimmäinen Innofoorumi pidettiin helmikuussa 2007, jonka jälkeen foorumeita oli kerran kuussa lukuun ottamatta heinäkuuta. Innofoorumi järjestettiin yhteensä seitsemän kertaa.

 Innofoorumien tärkeimpänä antina oli ajankohtaisen tiedon saaminen tiedekuntien toiminnasta ja tutkimuksista.  Yritysten ja yliopiston vuoropuhelun sijaan foorumien painopiste olikin laitosten esittelyssä, vaikka muutamia hedelmällisiä keskusteluja toimijoiden välillä käytiinkin. Tulevaisuudessa foorumit voisivat olla enemmän toimialakohtaisia ja yliopiston tiedekuntarajat ylittäviä. Yliopistossa tulisi olla myös yhdyshenkilö, jonka kautta saisi alakohtaista tietoa yliopiston tarjonnasta.

 Innofoorumeissa tuli monesti esille se, että tutkijat eivät ole tottuneet ajattelemaan tutkimuksiaan kaupallisessa mielessä. Tieteen tekemisen yhdistäminen voiton tavoittelemiseen tuntuikin monesta tutkijasta vieraalta, jopa vastenmieliseltä, ajatukselta. Tutkija ei siis itse aina ole paras mahdollinen tutkimuksensa markkinoija. Ehkäpä yliopistossa voisi olla kaupallisen alan asiantuntijoita, jotka hoitaisivat yhteistyössä tutkijoiden kanssa tutkimusten markkinoinnin ja kaupallistamisen.

Vastavuoroisuuden periaate takaa onnistuneen ja pitkäkestoisen yhteistyön yliopiston ja yritysten välillä. Vastavuoroisuus toteutuu, kun molemmat osapuolet kokevat yhteistyön antoisaksi ja omaa toimintaa hyödyntäväksi. Molempien osapuolten kuuleminen ja yhteiset kehittämispalaverit ovat näin ollen ensiarvoisen tärkeitä tulosten saavuttamisessa.

1. INNOFOORUMI  I: Informaatioteknologian tiedekunta

Aika: ke 21.2.2007, klo 12-14

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen Sali

1.1 Ohjelma

• Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta esittäytyy

o       Dekaani, prof. Jukka Heikkilä

• IT tiedekunnan tutkimushankkeita ja niiden tuloksien hyödyntämisiä

o       prof. Pertti Saariluoma, kognitiotieteet ja käytettävyystutkimus

o       varajohtaja Tapani Kella, TITU

o       proj.pääll. Niina Hämäläinen, TITU, AISA-projekti

• Muita yliopiston esimerkkitapauksia tutkimusten hyödyntämisestä

o       proj.pääll. Esa Kannisto, INNOKEHÄ ja OPT-LOG-hanke

§         Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

1.2 Tapahtuman kuvaus

Informaatioteknologian tiedekunnan dekaani, prof. Jukka Heikkilä toivotti tervetulleeksi osallistujat ja totesi, että tutkimustulosten kehittyminen yritysideoiksi on liian vähäistä. On kehiteltävä uusia ratkaisuja tehostaa tutkimustulosten hyödyntämistä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten tutkimustieto saadaan entistä nopeammin yritysten käyttöön. Näihin ongelmiin InnoKehä- hanke pyrkii löytämään vastauksia.  InnoKehä- hanke paneutuu myös tekijänoikeuskysymysten pohdintaan.

 Foorumissa pohdittiin syitä siihen, miksi suomalaiset nuoret ovat haluttomia ryhtymään yrittäjiksi.  Yliopiston rooli nähtiin ratkaisevaksi tekijäksi kannustettaessa nuoria yrittäjyyden maailmaan. Yliopiston on luotava ympäristö, jossa yrittäjyydelle on tilaa ja jossa yrittäjyys näyttäytyy opiskelijoille varteenotettavana vaihtoehtona.  Professori Pertti Saariluoma totesi, ettei yliopisto voi toimia pelkästään laukaisualustana yrittäjyyteen, vaan tavoitteena on nimenomaan vuorovaikutteinen toimiminen, jossa yliopisto ja yritykset tekevät yhteistyötä keskenään.

 Jyväskylän yliopiston innovaatioasiamies Antti Aarnio korosti eroa käsitteiden keksintö ja innovaatio välillä. Yliopistossa voi syntyä keksintöjä, mutta niiden kehittyminen innovaatioiksi vaatii yhteistyötä yritysten kanssa. Yritykset tuntevat markkinat ja asiakkaiden tarpeet, joiden selvittäminen on innovaatioiden synnyssä oleellista. Poikkitieteellisyyttä tulee Aarnion mukaan lisätä yliopistoissa, sillä se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi innovaatioiden syntymisessä. Aarnion mukaan oleellista yliopiston toiminnassa ei ole patenttisalkun kasvattaminen, vaan tärkeää on löytää oikeat yhteistyökumppanit yritysmaailmasta heti tutkimustyön alkuvaiheessa. Innovaatioihin liittyvänä ongelmana Aarnio mainitsi tuotekehityksen päällekkäisyyden.

 Prof. Pertti Saariluoma esitteli käyttäjäpsykologian ja käytettävyyslaboratorion keskeisiä suuntaviivoja.  Innovaatiosykliä voidaan tarkastella Saariluoman mukaan neljän eri toiminnon kautta, perustiede – soveltava tutkimus – tuotekehitys – ongelman asettelu, jotka muodostavat yhdessä kehämäisen kokonaisuuden, jossa jokaisella osalla on vaikutuksensa muiden osien toimintaan.  Agora Centerin Käytech- projekti on esimerkki ongelmalähtöisestä tutkimustyöstä. Tutkijat työskentelevät yhdessä yrityksen kanssa löytääkseen ratkaisun yrityksen olemassa olevaan ongelmaan. 

 Foorumissa todettiin, että tiedonsiirto yliopistolta ulkomaailmaan usein epäonnistuu. Tutkimustuloksien kääntäminen ”kansankielelle” nähtiin puutteelliseksi. Saariluoman mukaan koulutuksen myötä syntynyttä tietoa on mahdotonta siirtää sellaisenaan jonkin toisen tahon käyttöön. Oleellista on hänen mukaansa keskittyä ongelmien ratkaisemiseen yhdessä, jolloin kertynyt tieto voidaan valjastaa oikeassa kohdassa käytäntöön.

 Tietotekniikan tutkimusinstituutin (TITU) varajohtaja Tapani Kella esitteli instituutin toimintaa. TITUn tavoitteena on olla tieteellisen tutkimuksen ja yrityselämän innovatiivinen kohtauspaikka. TITU toimii tilausprojektien kautta, jolloin tutkimustulokset siirtyvät suoraan yritysten hyödynnettäviksi. Projektipäällikkö Niina Hämäläinen kertoi tarkemmin instituutin AISA- projektista.

 Projektipäällikkö Esa Kannisto esitteli seuraavaksi InnoKehä- hanketta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää kolmen eri case-tapauksen kautta tutkimustulosten hyödyntämispolkuja, jotka toimisivat jatkossa reittikarttoina yliopiston ja yritysten välisissä yhteistyöprojekteissa. Hankeen myötä kehitetään myös wikipedia- tyyppinen kommunikaatioympäristö tutkijoille.

 Seuraavaksi Esa Kannisto esitteli OPT-LOG- tutkimuksesta, joka on keskittynyt logistiikkaliiketoimintojen tehostamiseen. Tulokset ovat olleet lupaavia: huomattavia säästöjä on saatu aikaiseksi yritysten ja julkisten palveluiden mm. kuljetuksien optimaalisessa suunnitellussa.

 Lopuksi prof. Jukka Pellinen taloustieteiden tiedekunnasta toivotti vieraat tervetulleiksi seuraavaan Innofooruumiin, 21.3. 2007

2. INNOFOORUMI II: Taloustieteiden tiedekunta

Aika: ke 21.3.2007, klo 12-14.15

Paikka: Jyväskylän yliopisto, AGORA, Lea Pulkkisen Sali

2.1 Ohjelma

• Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunta esittäytyy

o       Taloustieteet innovaatiotoiminnan tukena, varadekaani, prof. Jukka Pellinen

• Taloustieteiden tiedekunnan hankkeita ja tutkimustuloksien hyödyntämisiä

o       Sisäinen yrittäjyys: innovatiivisuuden, laadun, tuottavuuden ja työnilon perusta, professori Matti Koiranen

o       Johtajasta tohtoriksi, professori Tuomo Takala

o       MReal-case ja Akateemisen osaamisen kaupallistaminen -opintojakso, professori Hannu Niittykangas

o       Teknologialiiketoiminta koulutus- ja tutkimusohjelma, professori Marko Seppä

o       Asiantuntijasta esimieheksi vai päinvastoin? Esimerkkinä naisten uraohjauksen kehittäminen tutkimuksen avulla, professori Anna-Maija Lämsä

o       ICT palvelujen kehittäminen tarinoiden voimalla, tri Juha Munnukka

o       Kansainvälisen liiketoiminnan ohjausjärjestelmät, professori Jukka Pellinen

• Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

2.2 Tapahtuman kuvaus

 Taloustieteiden varadekaani, prof. Jukka Pellinen toivotti taloustieteiden tiedekunnan puolesta vieraat tervetulleiksi. Pellinen esitti alkuun ajatuksen, jonka mukaan perinteinen käsitys yliopistojen merkityksestä uusien yritysten synnyssä (perustutkimus, soveltava tutkimus, teknologiakeksintöön perustuva yrittäjyys) voitaisiin korvata asiakkaiden tarpeisiin pohjautuvalla soveltavalla tutkimuksella. Näiden kahden näkemyksen risteyttäminen ja yhteensovittaminen nähtiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Pellisen mukaan taloustieteiden tiedekunta toimii innovaatiotoiminnan tukena parhaiten yrityksen perustamisvaiheessa.

 Professori Tuomo Takala esitteli johtajasta tohtoriksi - ohjelmaa, jossa pitkään työelämässä olleet valmistelevat työnsä ohessa väitöskirjaa. Oma osaaminen ja kokemus halutaan hyödyntää, väitöskirjan aiheet perustuvatkin usein henkilön omaan työhistoriaan. Ohjelmassa on mukana ihmisiä eri aloilta, joka Takalan mukaan on osoittautunut hedelmälliseksi lähtökohdaksi.

 Professori Hannu Niittykangas esitteli Akateemisen osaamisen kaupallistaminen – opintojaksoa, joka pyrkii löytämään keinoja yliopiston kolmen tehtävän (tutkimus, opetus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen) yhteensovittamiseen. Yhtenä ratkaisuna Niittykangas näkee tutkivan oppimisen, joka perustuu yhdessä oppimiseen, tekemällä oppimiseen ja oppimisen soveltamiseen.

 Professori Marko Sepän puheenvuoro koski teknologialiiketoiminnan koulutus- ja tutkimusohjelmaa. Ohjelma yhdistää teknologia- ja liiketoimintaosaamisen niin, että se tukee yliopistosta valmistuvien liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyttä.

 Professori Anna- Maija Lämsä esitelmöi tutkimuksesta, joka koskee naisten uraohjauksen kehittämistä. Oikean ihmisen löytäminen oikeaan tehtävään ja oikeaan aikaan on haaste, jossa menestyminen tuottaa hyötyä niin yksilölle kuin itse yritykselle. Seminaarissa tuli esille suomalaisen työkulttuurin epäkohta, jossa henkilökohtainen menestyminen palkitaan usein ylennyksellä esim. esimiestehtäviin. Tällöin henkilö vie oman osaamisen mukanaan, mutta työtehtävien muuttuessa ei voi osaamistaan enää hyödyntää uudessa asemassaan.

 Seminaarin lopuksi kuultiin vielä Marko Järvenpään ja tri Juha Munnukan esitelmät. Marko Järvenpää puhui kansainvälisen liiketoiminnan ohjausjärjestelmistä. Liiketoiminnan haasteena on Järvenpään mukaan siirtyminen globaalista liiketoiminnasta transnationaaliin toimintaan. Munnukan esitelmä oli aiheeltaan ICT- palvelujen kehittäminen tarinoiden voimalla. Hankkeessa yhdistyvät kolmen tieteen, markkinoinnin, johtamisen ja kognitiotieteen, osaaminen.

3. INNOFOORUMI  III: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Aika: ke 18.4.2007, klo 12-14

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen Sali

3.1 Ohjelma

• Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta esittäytyy

o       Dekaani, prof. Jarl Wahlström 

             • Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimushankkeita ja niiden tuloksien hyödyntämisiä

o       Oppiminen ja motivaatio, psykologian huippututkimusyksikkö, prof. Jari-Erik Nurmi

o       Valta ja vallan tutkiminen, prof. Risto Heiskala

o       Muuttuva työn aika ja paikka, tri Timo Anttila

o       Kulttuuripolitiikan tutkimus, YTM, FM Niina Simanainen

• Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

3.2 Tapahtuman kuvaus

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Jarl Wahlström esitteli yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan toimintaa. Puheenvuoron sai professori Jan- Erik Nurmi, joka esitteli psykologian oppiminen ja motivaatio-huippututkimusyksikön toimintaa. Nurmi totesi, että tutkimuksessa päätavoite on tehdä hyvää tiedettä ja hyvän tieteen ohessa syntyy joskus myös innovaatioita. ”Sattuman osuus on suuri innovaatioiden synnyssä”, lisäsi Nurmi. Nurmi puhui huippututkimusyksikön kehittelemistä oppimispeleistä, joiden tarkoitus ei ole tuottaa taloudellista voittoa, vaan tarjota kaikille halukkaille mahdollisuuden kehittää omaa oppimistaan. Yliopiston innovaatioasiamies Antti Aarnio totesi, että huipputuote tai –tulos ei välttämättä vielä tarkoita, että tuote/palvelu menestyisi markkinoilla. Huomiota tulisi kiinnittää tuotteistamiseen, siihen, että tuote/palvelu olisi helppo myydä ja ostaa. Nurmen mukaan huippututkimusyksikkö ei halua keskittyä kaupallistamiseen, vaan sen tarkoitus on pitäytyä pitkäjänteisessä toiminnassa.

Professori Risto Heiskala puhui vallasta ja vallan tutkimisesta. Heiskala korosti, että ihminen pystyy toimimaan kaikkialla, jos toiminnan esteet otetaan pois. Innovaatioihin liitettynä tämä tarkoittaa sitä, että innovaatioita voi syntyä kaikkialla, kaikissa ihmisryhmissä.

Tri Timo Anttila toi esille työn ja vapaa-ajan käsitteiden hämärtymisen. Aika on pirstaloitunut niin, että ihminen tekee monta asiaa yhtäaikaisesti, päällekkäin, eikä selkeää eroa työn ja vapaa-ajan välillä enää ole. Tämä kaikki on johtanut kiireen kokemukseen. Anttila totesikin, että ajan puutteesta on tulossa uusi sosiaalinen ongelma.

YTM, FM Niina Simanainen edusti kulttuuripolitiikan tutkimusta.

4. INNOFOORUMI  IV: Humanistinen tiedekunta

Aika: ke 16.5.2007, klo 12-14

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen Sali

4.1 Ohjelma

Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta esittäytyy

o       Dekaani Maarit Valo

             • Humanistisen tiedekunnan tutkimushankkeita ja niiden tuloksien hyödyntämisiä

·         

·        Taide, kulttuuri ja ihminen human(istisessa) teknologiassa, Varadekaani, professori Heikki Hanka

·        Kielen työkaluja, professori Maisa Martin

·        Hyötyä menneestä – nykyisyys, tulevaisuus ja historian tutkimus, professori Jari Ojala

·        Miten musiikki liikuttaa meitä? Katsaus musiikin soveltavaan tutkimukseen, professori Tuomas Eerola

·        Viestintätieteet ja teknologiavälitteinen viestintä, professori Pertti Hurme

·        Keskustelua tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä

§         Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

4.2 Tapahtuman kuvaus

Seminaarin aloitti humanistisen tiedekunnan dekaani Maarit Valo, joka esitteli monipuolisen tiedekunnan toimintaa. Tiedekunnassa on aloitettu yrittäjyyskoulutus, jonka uskotaan osaltaan tuovan yritysmaailmaa lähemmäksi tiedekunnan toimintaa. Varadekaani, professori Heikki Hanka puhui siitä, miten opetuksessa tulisi huomioida tulevaisuuden tarpeet sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään opettamaan niitä taitoja, joita yhteiskunnassa tällä hetkellä tarvitaan. Hanka mainitsi, että tiedekunnassa on suunniteltu klusteritoimintaa, joka yhdistäisi luovan alan toimijat ja yrittäjät paremmin toisiinsa. Hangan mukaan kulttuuristen tekijöiden huomioiminen ihmisten toiminnassa ja sitä kautta myös innovaatiotoiminnassa, erityisesti markkinoinnissa, on tärkeää onnistuneiden lopputulosten kannalta.  Humanistisen tiedekunnan hankkeista Hanka mainitsi mm. 3D- Bridge ja IDA- hankkeet.

Professori Maisa Martin toi esille kielitieteilijöiden näkökulman innovaatioihin. Martin totesi, että tiedekunnalla on kyllä tarvittava tietämys olemassa, mutta tietämyksen kaupallistaminen ja diffuusio on vaikeaa.

Professori Jari Ojala historiantutkimuksen laitokselta muistutti, miten tärkeää on oppia menneisyydestä voidakseen toimia tulevaisuudessa. Historialla on merkitystä, sillä niin ihmisten kuin yhteiskuntienkin toiminta on polkuriippuvaista (path dependency). Tällä tarkoitetaan sitä, miten menneisyyden valinnat vaikuttavat toimintaan, ei vain nykyhetkessä vaan tulevaisuudessakin. Polkuriippuvuus voi olla innovaatioiden kannalta kahlitsevaa silloin, jos toimitaan vanhojen, lukkiutuneiden toimintamallien mukaan.

Professori Tuomas Eerola esitteli musiikintutkimuslaitoksen keskeisiä tutkimuskohteita. Musiikki ja liike-tutkimus tuo työkaluja niin viihde-, terapeuttiseen- kuin taiteelliseenkin toimintaan. Musiikki ja tunteet- tutkimuksen tulokset voivat puolestaan toimia esimerkiksi musiikin hakusovelluksissa. Eerola mainitsi, että monitieteisen musiikintutkimuksen huippututkimusyksikkö aloittaa toimintansa vuonna 2008.

Professori Pertti Hurme viestintätieteiden laitokselta kertoi laitoksen tehneen tiivistä yhteistyötä teknologiapainotteisten toimijoiden kanssa.

Midinvestin sijoitusjohtaja Seppo Sneck totesi, että liiketoimintasuunnitelmien laatijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota markkinoiden selvittämiseen. Sneck ehdotti, että tutkimustulosten markkinointi jää usein tutkimusryhmissä puutteelliseksi, eikä markkinointiin välttämättä riitä edes kiinnostusta. Ratkaisuna voisi olla erilliset tiimit, joiden tehtävänä olisi markkinoinnista huolehtiminen.

5. INNOFOORUMI V:Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Aika: ke 29.8.2007 klo 12-14.20

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen Sali

5.1 Ohjelma

·        Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja NanoScience Center

o       Dekaani, prof. Matti Manninen

             • Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimushankkeita ja niiden tuloksien hyödyntämisiä

·        NanoScience Centerin yrityspalvelut, yrityspalvelupäällikkö Riikka Reitzer

·        Perustutkimus ja soveltava tutkimus, fysiikan laitoksen johtaja, prof. Jukka Maalampi

·        Kiihdytinlaboratorion resurssit ja sovellukset, erikoistutkija Ari Virtanen

·        Ympäristöteknologia, prof. Jukka Rintala

·        Soveltava kemia, prof. Raimo Álen

§         Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

5.2 Tapahtuman kuvaus

Foorumin aloitti matemaattis-luonnontieteellisen laitoksen dekaanin, professori Matti Mannisen esittely laitoksen ja erityisesti Nanoscience Centerin toiminnasta. Mannisen mukaan laitoksen haasteisiin kuuluu tulevaisuudessa yhteistyön lisääminen niin yritysten kuin eri tiedekuntien välillä, tutkimusinfrastruktuurin rahoitus sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden rekrytointi. Mannisen mielestä Tekes- rahoitusta tulisi lisätä laitoksen hankkeissa ja suunnata voimavaroja perustutkimuksen lisäksi myös entistä enemmän soveltavaan tutkimukseen. Soveltava tutkimus tulee Mannisen mukaan nostaa samalle jalustalle perustutkimuksen kanssa. Molempia tarvitaan myös yliopistomaailmassa. Nanoscience Center on tiedekunnan yksikkö, jossa yhdistyvät fysiikan, biologian ja kemian asiantuntemus korkeatasoiseksi nanotieteeksi sekä kaupallisiksi sovellutuksiksi. Nanoscience Center tarjoaa modernin tutkimus- ja kehitysympäristön yrityksille. NSC:n asiantuntemus, laitteet ja yhteistyöverkostot edistävät nanotieteen ja -teknologian siirtymistä teollisuuden käyttöön. Yritysyhteistyön kehittämisen ja ylläpitämisen tukena toimii teollinen neuvonantajaryhmä. Nanoscience Center valmistui vuonna 2004 tutkijoiden omasta toiveesta saada lisää poikkitieteellistä toimintaa konkreettisen yhteisen tilan jakamisen ja kanssakäymisen muodossa. Nanoscience Centerin menestyksestä Manninen mainitsee Hyptonite-tuotteen, hiilikuitumateriaalin, jota teollisuuden lisäksi käytetään muun muassa suksien ja jääkiekkomailojen valmistuksessa.

Nanoscience Centerin yrityspalvelupäällikkö Riikka Reitzer esitteli yksikön tarjoamia palveluja yrityksille. Analyysi – ja valmistuspalvelujen lisäksi NSC tarjoaa myös teknologiakartoituksia. Teknologiakartoituksissa keskitytään nanoteknologian hyödyntämismahdollisuuksien tunnistamiseen yrityksen rajaamassa konkreettisessa kohteessa, esimerkiksi yrityksen tuotteeseen tai prosessiin liittyen. NSC tarjoaa näin ollen vankan nanotieteen asiantuntemuksensa, monipuoliset tietolähteensä ja verkostonsa nanoteknologian sovellusmahdollisuuksien kartoittamiseen.

Fysiikan laitoksen johtaja, professori Jukka Maalampi totesi puheenvuorossaan, että vaikka perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen lähtökohdat ovat erilaiset, niitä on tarpeetonta laittaa arvojärjestykseen. Soveltava tutkimus pyrkii löytämään vastauksia tiettyihin ongelmiin, kun taas perustutkimus pohjautuu tutkijan haluun lisätä tietoa. Maalampi kuitenkin painotti, että soveltava tutkimus edellyttää aina perustutkimuksen olemassaoloa.  ”Ilman perustutkimusta ihminen vielä kehittelisi uudenlaisia keihäänteriä”, totesi Maalampi siteeraten erästä fysiikan nobelistia.

Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion resursseista ja sovelluksista kertoi erikoistutkija Ari Virtanen. Ydin – ja kiihdytinfysiikan huippuyksikön toiminta koostuu kahdeksasta tutkimusryhmästä, joista Ari Virtanen toimii kaupallisista sovelluksista vastaavan ryhmän vetäjänä.  Ryhmä huolehtii kiihdytinlaboratorion yhteistyöstä Euroopan avaruusjärjestön ESAn sekä Euroopan ilmailu- ja avaruusteollisuuden kanssa.

Ympäristöteknologian professori Jukka Rintala esitteli bio- ja ympäristötieteiden laitosta. Yhteistyötä tehdään usean laitoksen yhteisessä nanotieteiden ohjelmassa sekä usean tiedekunnan yhteisissä uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelmassa ja kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelmassa. Midinvest Managementin edustaja osallistui keskusteluun toteamalla, että tällä hetkellä rahoituksen löytäminen ympäristöteknologiahankkeisiin on erityisen helppoa, sillä kiinnostus alaa kohtaan on valtaisa. Keskustelua käytiin myös siitä, miten poliittinen kilpailu sävyttää energia-asioiden, esim. biopolttoaineiden, käyttöönottoa. Rintalan mukaa tiede onkin vasta nyt tulossa mukaan energia-asioihin.

Professori Raimo Álen soveltavan kemian laitokselta kertoi, että laitoksen painopistealueita mietittäessä 1990-luvun alussa huomioitiin Jyväskylän seudun yrittäjien toiveet mahdollisista tutkimusalueista. Yritysyhteistyöllään laitos pyrkii Álenin mukaan takaamaan tutkimushankkeidensa relevanttiuden. Soveltavan kemian laitoksen toiminta on näin ollen keskittynyt paperiteollisuuden ympärille.

Seuraavassa Innofoorumissa esitellään liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan toimintaa. Päivämäärä on vielä avoin ja se ilmoitetaan myöhemmin.

6. INNOFOORUMI  VI: Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Aika: ke 12.9..2007 klo 12.00- 14.00

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen Sali

6.1 Ohjelma

·        Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta esittäytyy

o       Dekaani, professori Lasse Kannas

             • Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tutkimushankkeita ja niiden tuloksien hyödyntämisiä

·        Vanhuuden toimintakyvyn edistämiseen tähtäävä tutkimus, professori Taina Rantanen

·        Liikunta- ja hyvinvointiteknologian koulutus liikuntabiologian laitoksella, professori Janne Avela

·        Health and wellness technology, assessments of physical activity, professor Sulin Cheng

·        Liikunnanopetus – motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden tutkimus, opetus ja tuotekehitys, professori Jarmo Liukkonen

§         Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

6.2 Tapahtuman kuvaus

Liikunta- ja terveystieteiden dekaani, professori Lasse Kannas toivotti vieraat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti laitoksen toimintaa. Innofoorumin puheenjohtajana toimi varadekaani, professori Keijo Häkkinen.

Laitoksen tehtävänä on Kannaksen mukaan edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Laitoksen vahvuutena Kannas pitää sen monialaisuutta ja poikkitieteellistä tutkimustoimintaa, joka on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuista. Kannas toi esille vuonna 2003 valmistuneen hyvinvointiteknologiakeskus Vivecan, joka kokoaa hyvinvoinnin tutkijat ja yritystoiminnan. Viveca toimii monitieteisenä kohtauspaikkana alan ammattilaisille ja pyrkii edistämään hyvinvointiteknologian kehitystä luoden työpaikkoja ja uusia innovaatioita. Tavoitteena on muodostaa toimintaympäristö, jossa hyvinvointiteknologian liiketoiminta saa välittömän yhteyden alan parhaaseen tutkimukseen ja toisaalta suoran asiakaskontaktin ja testauspaikan. Jyväskylän seudulla on Kannaksen mukaan paljon potentiaalisia yhteistyötoimijoita, mutta näiden toimijoiden tehokas yhteen saattaminen on vielä puutteellista. Yhteen kokoamisessa paikallisen tason merkitys korostuu. Kannas tuokin esille sen, miten tärkeää olisi saada myös seudullinen tuki mukaan hankkeisiin.

Gerontologian ja kansanterveyden professori, dosentti Taina Rantanen Suomen gerentologian tutkimuslaitokselta on keskittynyt työssään vanhuuden toimintakyvyn edistämiseen. Tutkimuslaitos saa rahoitusta toiminnalleen lähinnä Suomen Akatemialta ja opetusministeriöstä, Tekes-rahoituksen osuus on puolestaan vähäinen. Rantanen myöntää, että toimintakyvyn edistämisen tuotteistaminen ei ole saanut paljoakaan sijaa hänen omassa työssään, mutta toteaa kuitenkin sen tärkeyden. Terveyden edistäminen ennaltaehkäisevällä toiminnalla ei vahvoista näytöstä huolimatta kuitenkaan ole samalla tasolla kuin esimerkiksi lääketeollisuuden toiminta. Rantasen mukaan tähän on syynä muun muassa se, että lääketeollisuudella on tukena terveyspoliittiset päätökset, kuten esimerkiksi tiettyjen lääkkeiden Kela-korvattavuus.

Liikuntabiologian laitos tarjoaa opetusta biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa ja valmennus- ja testausopissa. Laitoksen professori Janne Avela kertoi, että laitoksella on paljon kansainvälistä yhteistyötä, esimerkiksi vuonna 2006 laitos julkaisi 74 kansainvälistä artikkelia. Opinnäytetyöt tehdään myös pitkälti yhteistyössä yritysten kanssa, 75 prosenttia graduista onkin Avelan mukaan tällaisia yhteistyöhankkeita.

Terveysteknologian professori Sulin Cheng esitelmöi teknologian mahdollisuuksista ylläpitää fyysistä aktiviteettia terveysongelmista kärsivillä ihmisillä. Laitos tekee yhteistyötä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa, jolloin huomiota kiinnitetään laitteiden testauksen ja prototyypin valmistuksen lisäksi myös niiden käyttäjäystävällisyyteen ja markkinointiin.

Professori Jarmo Liukkonen liikuntakasvatuksen yksiköstä kertoi yksikön päätehtävien olevan liikuntapedagoginen ja liikuntapsykologinen koulutus ja tutkimus. Liukkonen totesi, että tuotteistamisen sijaan huomiota kiinnitetään yliopistolla tohtoritutkintojen määrään, jolloin on luonnollista, ettei yritystoimijuuteen ole juurikaan panostettu. Tutkimuksen ja tuotteistamisen välillä on näin ollen kuilu, joka tulisi Liukkosen mukaan täyttää toimintaa yhdistävällä siteellä.  Foorumissa mainittiin esimerkkinä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan käyttämä yritysasiamies, joka hoitaa yhteydenpidon yritysten suuntaan.

7. INNOFOORUMI  VII: Kasvatustieteiden tiedekunta

Aika: ke 10.10.2007 klo 12.00- 14.00

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen Sali

7.1 Ohjelma

·        Kasvatustieteiden tiedekunta esittäytyy

o       Dekaani Helena Rasku-Puttonen

             • Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimushankkeita ja niiden tuloksien hyödyntämisiä

·        Monitieteiseen tutkimusosaamiseen ja innovatiivisiin avauksiin: Lanka –osaamiskeskittymä, professori Leena Alanen

·        Tytöistäkin teknologian taitajia, lehtori, tri Aki Rasinen

·        Työssä oppiminen ja ammatillinen identiteetti, professori Anneli Eteläpelto

·        Aikuista pedagogiikkaa oppimassa – APO-koulutuskonseptin esittely, lehtori, tri Anita Malinen

·        Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus, professori Päivi Häkkinen ja projektitutkija Jaana Kettunen

·        Opetuksen käytänteitä tutkimassa, tutkijatohtori Tanja Vehkakoski

 §         Keskustelua tutkimuksesta ja innovaatioista

7.2 Tapahtuman kuvaus

Dekaani Helena Rasku-Puttonen toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi Innofoorumin aiheiden antavan välähdyksen laitoksen monipuolisesta ja laajasta tutkimuskentästä.  Rasku-Puttonen mainitsi myös tiedekunnan sisäisestä muutoksesta, jossa erityispedagogiikan, kasvatustieteen ja varhaiskasvatuksen laitokset sekä rehtori- instituutti ovat yhdistyneet kasvatustieteiden laitokseksi. Muutos astui voimaan tänä syksynä.

Kasvatustieteiden laitos pyrkii toimimaan vuorovaikutuksessa kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän välillä, jolloin poikkitieteellinen asiantuntemus ja käytännön sovellukset nousevat tutkimustoiminnassa oleelliseksi voimavaraksi.

Professori Leena Alanen esitteli Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt (LaNKa) – osaamiskeskittymää, joka on yksi viidestä keskeisestä monitieteisestä osaamisalueesta. Osaamisalueen haasteina on yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuvat muutokset, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu sekä lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö. Kehittämistyön tuloksista Alanen mainitsee esimerkkinä lapsiasiavaltuutetun viran perustamisen Jyväskylään. LaNKan tavoitteena on tuottaa tutkimusta, joka sitoutuu monitasoiseen muutoksen analyysiin, monitieteisyyteen ja verkostoitumiseen. Tieteenalojen vuoropuhelu on keskeisellä sijalla. LaNKAn tehtävänä on koota alueen tutkijoita yhteen, jäsentää ja välittää tutkimustietoa eri toimijoille, sekä tehdä tutkimusalueen osaaminen näkyväksi yliopiston sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lehtori, tri Aki Rasinen aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että teknologiaa on kaikki vuorovaikutus ihmisen ja luonnon välillä. Rasinen on mukana teknologiakasvatuksen UPDATE- hankkeessa, joka on keskittynyt siihen, miten tytöt saataisiin kiinnostuneiksi teknologiasta. Rasisen mukaan asenteet teknologiaa kohtaan syntyvät jo varhaiskasvatusvaiheessa, jolloin oleellista olisi saada tytöt teknologiakasvatuksen piiriin mahdollisimman nuorina. UPDATE- hankkeen saavutuksena Rasinen mainitsee opetussuunnitelmaan tulleen opetusohjelman, ihminen ja teknologia. 

Professori Anneli Eteläpelto puhui työssä oppimisesta ja ammatillisen identiteetin rakentumisen haasteista. Työelämän sirpaleisuus, kuten pätkätöiden yleisyys ja työtehtävien monimuotoisuus ovat johtaneet siihen, että ammatillinen identiteetti on jatkuvasti muutoksen alla, eikä pysyvää ammatillista identiteettiä välttämättä pääse syntymään. Eteläpelto myös mainitsi, että palkkatyö on saanut entistä enemmän piirteitä yrittäjyydestä. Työntekijän on osattava markkinoida itseään ja tuoda itseään esille. Enää ei riitä, että osaa työnsä, vaan on oltava myös ns. hyvä tyyppi. Seppo Laube-Pohto Midinvest Managementista kysyi, miten arvokkaiden tutkimustulosten siirtyminen kentälle on varmistettu. ”Hyvätkään tutkimustulokset eivät riitä, jos ne jäävät pelkiksi tutkimustuloksiksi, eikä niitä käytännössä hyödynnetä”, totesi Laube-Pohto. Eteläpelto korosti, että tutkijan tehtävänä on ennen kaikkea tuoda esille asioita, synnyttää keskustelua ja tehdä yhteistyötä kentän toimijoiden kanssa.

Professori Päivi Häkkinen ja projektitutkija Jaana Kettunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta tutkivat tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä oppimis- ja työympäristöissä. Tutkimuslaitoksen tehtävänä on koulutuksen kehittäminen tutkimuksen avulla. Laitoksen toiminta on alusta alkaen ollut monitieteistä. Esimerkkinä tutkimuslaitoksen hankkeista mainittiin Peda.net- kouluverkko, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkkotyövälineitä niin perusopetuksen, toisen asteen kuin aikuisopetuksenkin tueksi.

Jaana Kettunen esitteli verkkopalvelua (TET- tori), jossa yritykset ja työpaikat voivat esitellä toimintaansa peruskoulun 7-9-luokkalaisille. TET-toria on toistaiseksi hyödynnetty perusopetuksessa, mutta jatkossa yhteistyötä on tarkoitus laajentaa toisen asteen oppilaitoksiin. Hanke käynnistyi Jyväskylän seudulla tammikuussa 2005. Nyt mukana on noin 150 yritystä ja työpaikkaa. Työelämään tutustumisjakson (TET) tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. Jakson aikana nuoret näkevät käytännössä, millaista työskentely eri ammateissa on. Verkkopalvelusta löytyy tietoa myös jatko-opiskelupaikoista. Kettusen mukaan toimintamalli on helposti monistettavissa myös valtakunnalliseksi palveluksi.

Laube-Pohto kysyi, onko kaupallistamista mietitty TET-torin yhteydessä. Häkkinen ja Kettunen totesivat, että kaupallistamista oli kyllä mietitty laitoksen sisällä, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.  Foorumissa todettiin yleisesti, että tuotteistaminen ja kaupallistaminen ovat vasta nyt nousseet teemoiksi, joihin on alettu kiinnittää huomiota.

Tutkijatohtori Tanja Vehkakoski esitteli tapoja opetuksen käytänteiden tutkimisessa. Vuorovaikutus niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin välillä on koettu ensiarvoisen tärkeäksi. 

Foorumissa syntyi keskustelua erityis- ja perusopetuksen välisestä rajanvedosta. Sivistystoimenedustaja Pirkko Rissanen esitti huolensa siitä, että tällä hetkellä opetuksen jakaminen perus- ja erityisopetukseen luokittelee oppilaita eriarvoiseen asemaan. Rissanen totesikin, että perus- ja erityisopetuksen yhdistämiselle olisi selvä tarve Suomen kouluissa. Tutkimukset ja kokeilu tukevat Rissasen väitettä.

Dekaani Rasku- Puttonen muistutti vielä lopuksi, että yhteistyöhankkeista ja muista tutkimukseen liittyvistä aiheista voi ottaa yhteyttä tutkimuskoordinaattori Satu Perälä-Littuseen.

8. INNOFOORUMIN KÄVIJÄPROFIILIT

 Innofoorumin tavoitteena oli koota yritysten, organisaatioiden ja yliopistojen toimijoita yhteen. Seuraavassa on taulukoitu osallistujien toimiala, toimialan osallistumiskerrat ja osallistujien yhteenlaskettu lukumäärä.

LIITE: KUTSU INNOFOORUMIIN (esimerkkinä Kasvatustieteiden tiedekunta 10.10.2007)

KUTSU

Keskustelu- ja kehittämisseminaari  yliopiston tutkimusten ja innovaatioiden hyödyntämisestä  yrityksissä ja muissa organisaatioissa

INNOFOORUMI

10.10.2007 klo 12-14, JY, Agora Lea Pulkkisen Sali

OHJELMA

·         Kasvatustieteiden tiedekunta esittäytyy

o        Dekaani Helena Rasku-Puttonen

·         Monitieteiseen tutkimusosaamiseen ja innovatiivisiin avauksiin: Lanka –osaamiskeskittymä

o        Professori Leena Alanen

·         Tytöistäkin teknologian taitajia

o        Lehtori, tri Aki Rasinen

·         Työssä oppiminen ja ammatillinen identiteetti

o        Professori Anneli Eteläpelto

·         Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus

o        Professori Päivi Häkkinen ja projektitutkija Jaana Kettunen

·         Opetuksen käytänteitä tutkimassa

o        Tutkijatohtori Tanja Vehkakoski

TERVETULOA!

Dekaani, prof. Helena Rasku-Puttonen et. al

Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta ja Agora Human Technology Center

INNOFOORUMIT 2007:

ke 21.2.: Informaatioteknologian tiedekunta

ke 21.3.: Taloustieteiden tiedekunta

ke 18.4.: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

ke 16.5.: Humanistinen tiedekunta

ke 29.8.: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

ke 12.9.: Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

ke 10.10.: Kasvatustieteiden tiedekunta

INNOFOORUMI-tapahtumat kuuluvat INNOKEHÄ 2007-hankkeeseen, lisätietoa hankeesta:

prof. Jukka Heikkilä, prof. Pertti Saariluoma, koordinaattori, leht., KTL Petri Maaranen,

proj.pääll. Esa Kannisto (yhteyshenkilö) esa.kannisto@jyu.fi puh. 014 260 4641

Projektiryhmä