Muut opintojaksot

Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Lehtori Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi)

Työprojekteja ohjaa lehtori Jukka-Pekka Santanen.
Työprojekti edellyttää 200-350 tunnin työmäärää noin 3-4 kuukauden aikana, joten sille on varattava aikaa vähintään 15-20 tuntia viikossa. Työ tehdään kiinteän aikataulun mukaisesti 2-4 hengen ryhmissä. Projektiryhmiä on kunkin lukukauden aikana toiminnassa enintään kuusi.
Syyslukukaudella 2000 projektiin aikovien on ilmoittauduttava työprojektiin tietotekniikan laitoksen kansliaan 7.9.2000 mennessä. Syksyn työprojekteihin toivotaan ilmoittautumisia jo kevätlukukauden lopussa. Kevätlukukaudella 2001 projektiin aikovien on ilmoittauduttava tietotekniikan laitoksen kansliaan 11.12.2000 mennessä. Mahdollisimman varhainen ilmoittautuminen on toivottavaa.
Ilmoittautumislomakkeita on saatavilla laitoksen ilmoitustaululta, osastosihteeri Marja-Liisa Saloselta, lehtori Jukka-Pekka Santaselta tai PostScript-muotoisena tulostettavissa olevana tiedostona URL-osoitteesta http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/projilmo.ps.
Työprojektin ohjeet löytyvät WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/projohje.html ja toteutettujen työprojektien lyhyt esittely on nähtävissä WWW-sivulla http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/tyoprojektit.html.
Esitiedot: Tietotekniikan cum laude approbatur -opinnoista vähintään puolet. Tietorakenteet ja algoritmit 1 sekä Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi antavat hyvän lähtökohdan projektin menestykselliselle suorittamiselle, joten niitä suositellaan suoritetuiksi.

http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/projohje.html

http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/tyoprojektit.html

Yliassistentti Kari T. Kärkkäinen (ktkar@mit.jyu.fi)

Tietotekniikan cum laude approbaturin suorittavien sivuaineopiskelijoiden on sisällytettävä opintoihinsa vähintään kolmen opintoviikon verran tietotekniikan harjoitustöitä. Harjoitustyö voidaan toteuttaa hyvin myös ryhmätyönä, jolloin tekijät saavat samalla kokemusta hieman laajemman sovelluksen toteuttamisesta ja ryhmätyöstä.
Harjoitustyön aiheesta on aina sovittava ennakkoon ohjaajan kanssa. Aihe on voimassa korkeintaan puoli vuotta antopäivästä. Harjoitustöitä ohjaa yliassistentti Kari Kärkkäinen.
Aiheen voi harjoitustyön tekijä hankkia itse (esimerkiksi yritykseltä tai laitokseltaan) tai se voi tulla ohjaajan kautta. Tarjolla oleviin aiheisiin voi tutustua WWW-sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/opinnayte/aiheita/htaiheita.html. Harjoitustyön teko-ohjeet http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/harjohje.html ja työselosteen kirjoitusohjeet http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html löytyvät myös verkosta.
Harjoitustyön tekijällä tulee olla suoritettuna vähintään tietotekniikan approbatur sekä tietotekniikan cum laude approbatur -opintokokonaisuuden pakolliset kurssit. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä opettajan pedagogisiin opintoihin liittyvän harjoitustyön. Näitä töitä ohjaa tietotekniikan didaktiikan lehtori.

Yliassistentti Timo Männikkö (mannikko@mit.jyu.fi)

Lyhyt kirjallinen työ, joka voidaan sisällyttää laudaturin valinnaiseksi. Aiheet perustuvat yleensä cum laude approbaturin kursseihin ja niitä antavat lehtorit. Jakoa koordinoi yliassistentti Timo Männikkö. Tutkielman tarkoituksena on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. LuK-tutkielmien aiheita löytyy www-sivulta http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/opinnayte/aiheita/lukaiheita.html ja ohjeita kirjoittamisesta sivuilta http://www.mit.jyu.fi/mannikko/luk-ohje.html ja http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html.

Yliassistentti Timo Männikkö (mannikko@mit.jyu.fi)

Kaikkien tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelevien opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Kolmen kuukauden harjoittelusta saa 5 ov. Tutkintoon voi halutessaan sisällyttää vielä toisen kolmen kuukauden harjoittelujakson (5 ov). Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen yliassistentti Timo Männikön kanssa. Harjoittelu suositellaan suoritettavaksi työelämässä yliopiston ulkopuolella (yrityksissä tai tutkimuslaitoksissa tietotekniikkatehtävissä). Sopiva ajankohta on, kun tietotekniikan cum laude approbatur on lähes valmis. Opetusministeriö rahoittaa vuosittain joitain harjoittelupaikkoja. Näistä paikoista saa lisätietoa amanuenssilta ja ne tulevat hakuun tammi-helmikuussa. Harjoittelun päätyttyä siitä laaditaan raportti, johon liitetään työtodistus.

http://www.mit.jyu.fi/mannikko/harjoittelu.html

Yliassistentti Timo Männikkö (mannikko@mit.jyu.fi)
Lehtori Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi)

Tietotekniikan erikoistöitä ohjaavat professorit, lehtorit ja yliassistentit, joista jonkun tulee hyväksyä aihe-ehdotus jo ennen työn aloittamista. Erikoistyöt käsittävät yleensä tarkkaan rajatun ohjelmiston suunnittelun ja toteuttamisen. Erikoistyö tehdään joko pro gradu -tutkielman aihepiiristä tai se voi olla erillinen ''laudaturin ohjelmointityö''. Erikoistöiden aihe-ehdotuksen voi hankkia itse, mutta aihe-ehdotuksia on nähtävillä myös WWW-sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/opinnayte/aiheita/etaiheita.html. Erikoistyöhön liittyvän dokumentoinnin vaatimukset ovat tapaus- ja ohjaajakohtaiset. Dokumenttien kirjoittamiseen löytyy kuitenkin yleisohje WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html.

http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/opinnayte/aiheita/etaiheita.html

Pro gradu -tutkielmien ohjausta koordinoivat lukuvuonna 2000-2001 tieteellisen laskennan linjalla professori Raino A. E. Mäkinen, ohjelmistotekniikan linjalla professori Pasi Koikkalainen, tietoliikenteen linjalla professori Jyrki Joutsensalo, sulautettujen järjestelmien ja liikkuvan tietojenkäsittelyn linjoilla professori Jarkko Vuori ja opettajalinjalla professori Tommi Kärkkäinen. Tutkielman tekemistä voi anoa tutkielmien ohjausta koordinoivilta professoreilta, kun noin puolet laudatur-kursseista on suoritettu. Tutkielmat tehdään opintolinjan aihepiiriin liittyvistä aiheista, usein myös yritysten tarjoamien aiheiden pohjalta. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä tutkielman myös ainedidaktiikasta. Opiskelija voi tehdä itse esityksen tutkielman aiheesta, mutta tutkielman tekemisen voi aloittaa vasta, kun koordinoiva professori on hyväksynyt aiheen. Yliopiston ulkopuolisella henkilöllä ei ole oikeutta kiinnittää tutkielman aihetta tai antaa lupaa tutkielman tekemisen aloittamiseen. Tutkielma tehdään yliopiston opettajan ohjauksessa. Työllä voi olla myös toinen, koordinoivan professorin hyväksymä yliopiston ulkopuolinen tekninen ohjaaja. Työn tarkastaa kaksi laitoksen hyväksymää tarkastajaa, joista vähintään toinen on yliopiston opettaja. Tutkielma laaditaan pääsääntöisesti suomen kielellä. Perustelluista syistä ja vain ohjaajan suostumuksella voidaan käyttää muuta kieltä. Tutkielma voidaan perustelluissa tapauksissa laatia myös kahden opiskelijan yhteistyönä.

Sivuaineopiskelijoiden laudatur-opintoihin liittyvä tutkielma.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu- tai LuK-tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ohjeita löytyy WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/mannikko/maturiteetti.html.

Lehtori Seppo Karjalainen (skarjala@mit.jyu.fi)

Laboratoriotöitä 112 h. Kahden hengen ryhmätyönä suoritetut laboratoriotyöt sisältäen perusmittaukset ohjattujen tehtävien mukaisesti, ATM-työn, PTOLEMY-työn sekä DSP-työn. Laboratoriotöiden henkilökohtainen raportointi.

Lehtori Seppo Karjalainen (skarjala@mit.jyu.fi)

Laboratoriotöitä voi tehdä milloin vain varaamalla ajan lehtori Seppo Karjalaiselta. Sisältö: Elektroniikan ja tietoliikenteen perusteiden töitä.
1. Vastus, kondensaattori ja induktanssi aikatasossa ja s-tasossa. Perehdytään mittauksin.
2. Passiivinen 1. kertaluvun LP-suodatin. Mitoitus ja itseisarvo- ja vaihevasteen määritys mittauksin oskilloskoopilla ja funktiogeneraattorilla.
3. Diodit. Kokoaaltotasasuuntaus. RGB-ledin ohjaus mikroprosessorilla.
4. Transistorit. BJT kytkimenä. BJT:n ominaiskäyrän määritys mittauksin. Vakavoitu BJT-vahvistin. MOS:in kynnysjännitteen määritys. Ominaiskäyrä. MOS:in hilaohjaus ja suojausmenetelmät. Hakkurin periaate.
5. Operaatiovahvistin. Invertoiva ja ei-invertoiva vahvistin. Integraattori ja derivaattori. Aktiivisen 2. kertaluvun suodattimen mitoitus ja simulointi SPICE-ohjelmalla.
6. Digitaalitekniikan peruspiirien toiminnan testaus kytkentäalustalla.
7. Digitaalipiirien simulointityö SPICE-ohjelmalla.
8. PAL-piirien suunnittelu PALASM-ohjelmalla.
9. Sarjaliikennemenetelmien perusteet. RS232, RS485, virtasilmukka PC:n COM-portti, sarjaliikenne mikroprosessorilla.
10. Yksinkertaisen digitaalisen suodattimen toteutus mikroprosessorilla.