Prof. Pertti Saariluoma	Researcher Sacha Helfenstein

InBCT 2004: The Cognitions of the User

Team Leader:

Prof., Dr. Pertti Saariluoma,
Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä,
pesaaril@cc.jyu.fi, 014-2603095, 050-3732142

Tutkimustiimi:

tutkijat Lic.Sc. Sacha Helfenstein, FT Marketta Niemelä, Antti Oulasvirta ja Pauli Salo

Lähtökohta

Nykyisille tuotteille on tunnusomaista jatkuva muutos. Tuotteista tehdään suuria tyyppimääriä ja eri sukupolvet seuraavat toisiaan hyvinkin nopeasti. Tämän prosessin psykologista edellytyksistä tärkeimpiin kuuluu ehdottomasti opitun siirtovaikutus l. transfer. Koska kuluttajan on jatkuvasti opeteltava uusien laitetyyppien käyttöä, on tärkeää, että peräkkäiset versiot liittyvät toisiinsa mielekkäällä tavalla. Mitä paremmin eri tuotesukupolvien toiminta voidaan liittää toisiinsa, sitä helpompaa on uuden tuotteen käyttöönotto. Toisaalta merkkikohtainen uskollisuuskin todennäköisesti perustuu siihen, että ei haluta opiskella uusia toimintamalleja. Kumpikin ongelma liittyy pohjimmiltaan transferin psykologiaan.

Transferin rooli on ilmeinen sekä tuotteiden saamisessa markkinoille että tuoteuskollisuuden säilyttämisessä. Ihmisten on todennäköisesti helpompi ottaa käyttöön tuotteita, joiden ominaisuudet ovat aiempien kaltaisia. Toisaalta tuotteisiin tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia, ja näiden on hyvä olla helposti omaksuttavia. Erityisen tärkeää on se, että negatiivisen transferin määrä pysyy pienenä. Näitä psykologisia ilmiöitä ei yleisperiaatteita lukuun ottamatta tunneta juurikaan. Olisi kuitenkin hyvin tärkeää ymmärtää tuotteisiin, niiden käyttöön ottoon, vaihtamiseen, merkkiuskollisuuteen jne. liittyvät transferi-ilmiöt yksityiskohtaisesti.

Esimerkiksi tuotesuunnittelijoiden pitäisi tuntea tekijät, joiden kautta aiemmin opittu vaikuttaa uudelleen opittavaan materiaaliin. Kun tunnetaan kuluttajien ko. laiteperheeseen liittyviä aiempia käsityksiä, on suunnitteluprosessin aikana mahdollista ottaa huomioon se, miten helppoa kuluttajan on omaksua uuden tuotteen aiheuttamat oppimiskynnykset. Tällä tiedolla on luonnollisesti tärkeä merkitys tuotestrategioiden suunnittelun kannalta katsoen.

Tuotesuunnittelun kannalta olisi tärkeää tehdä helposti omaksuttava kokonaismalli l. arkkitehtuuri käyttäjien toiminnasta, joka on tarkoitettu suunnittelijoita varten. Aluksi tarkastellaan havaintoa, tarkkaavaisuutta ja muistin eri rakenteita käyttötilanteissa. Sitten siirrytään ajatteluun, emootioihin sosiaalisiin prosesseihin ja motivaatioon. Tätä tietoa hyväksi käyttäen on mahdollista rakentaa olemassa olevan teoreettisen ja empiirisen tiedon pohjalta käyttäjän kuvaus. Tämä on malli, joka saatetaan antaa suunnittelijoiden tueksi, kun he miettivät, miten he voisivat käytettävyyden näkökulmasta tehokkaimmin toteuttaa suunnittelutavoitteensa.

Tällä hetkellä tärkeimmät käyttäjien mallit ovat usein simulaatio-ohjelmia. GOMS, EPIC ja ACT ovat tyypillisiä esimerkkejä tällaisista malleista. Laskennallisilla malleilla on monia etuja. Ne ovat täsmällisiä ja niiden avulla on mahdollista tehdä tarkkoja teoreettisia kuvauksia toimintojen yksityiskohdista. Niiden ongelmana on simulaatiomallien ja todellisuuden vastaavuus ja mallien tulkinta. Suurin ongelma on kuitenkin se, että on erittäin vaikea saada aikaan täsmällisiä ja uskottavia tulkintoja esimerkiksi tunteille ja motiiveille. Tästä johtuen simulointia voidaan tarvittaessa käyttää yksittäisten ongelmien tutkimukseen, mutta varsinainen käyttäjän kuvaus on tehtävä luonnollisen kielen avulla.

Projektin toisen vuoden aikana on tähän ongelmaan jouduttu kiinnittämään erityistä huomiota. Tämä johtuu siitä, että ylempänä esitettyjä ongelmia pitää käsitellä kokonaisvaltaisesti. Tämän johdosta Pertti Saariluoma on kirjoittanut 180 siv. käsikirjoituksen "Käyttäjäpsykologia" (Painossa WSOY). Kirja esittää kokonaisvaltaisen näkemyksen käyttäjän problematiikkaan. Tässä on ollut syytä poiketa normaalikäytännöstä ja kehittää uusi, vaadittaville psyykkisille toiminnoille perustuva käyttäjän malli. Tässä tutkimuksessa lähdetäänkin sikäli uusille teille, että ympäristöt jaetaan niiden psyykkisen tyypin pohjalta. Erilaiset ympäristöt asettavat ihmiselle erilaisia kognitiivisia, dynaamisia ja sosiaalisia vaatimuksia (emotionaalisia ja motiiveihin liittyviä). Kirjassa esitetyn selityskehyksiin perustuvan toimintaorientoituneen ajattelun pohjalta voidaan erilaisille ongelmille etsiä sopivia psykologisia käsittelykonteksteja.

Ympäristöt määritellään psyykkisen resurssitasonsa mukaisesti. Näin yksikertaisimman tason muodostavat puhtaasti automaattisten rutiinien varassa toimivat ympäristöt. Perustason muodostaa kognitiivinen kapasiteetti. Seuraavan tason muodostavat alkeellista ongelmanratkaisua edellyttävät ympäristöt ja korkeimman tason puhtaasti ajatteluun perustuvat ympäristöt, joita on suhteellisen paljon tutkittu ohjelmointiympäristöissä. Tämä tieto pitäisi kuitenkin yleistää koskemaan tavallista käytettävyyttä. Laitteiden suunnittelu psykologisesti eritasoisiin ympäristöihin on luonnollisesti käyttäjää koskevilta edellytyksiltään erilaista, ja on tärkeää, että suunnittelijat ymmärtävät, millaisia asioita on otettava huomioon erilaisissa ympäristötyypeissä.

Tähänastiset avaintulokset

Projekti on tuottanut käyttäjähallintaa ja käytettävyyssuunnittelua koskevan kokonaismallin kirjassa "Käyttäjäpsykologia" (WSOY, painossa). Pertti Saariluoma on myös yhtenä toimittajana kirjassa "Future interaction design", josta on tehty sopimus Springer verlagin kanssa. Kirjan kv. kirjoittajakunta tarkastelee ihmisen ja laiteympäristön vuorovaikutussuunnittelun tulevaisuuden ongelmia (3-5 v). Ratkaisevaa tieteellinen läpimurto on ollut projektin kannalta "User psychology" käsitteen keksiminen. Kun traditionaalinen vuorovaikutustutkimus on keskittynyt vuorovaikutussuunnittelun kehittämiseen laitteiden käytettävyyden testaamisen avulla, nyt kehitetty uusi ajattelutapa lähtee siitä, että psykologista tietoa käytetään suunnitteluperusteiden luomiseen. Tämä ei sulje pois testaamista, mutta se tekee mahdolliseksi suunnittelun tehokkaan ohjauksen. Käyttäjäpsykologian ja käytettävyystutkimuksen eron voi ymmärtää seuraavan esimerkin avulla: Jos ajatellaan laitesuunnittelua, niin se edellyttää yleensä aina käyttötestausta suunnitelmien varmistamiseksi. Suunnitteluprosessin aikana käytetään kuitenkin paljon ei-intuitiivista luonnontieteellistä tietämystä kuten materiaalitiedettä tai lujuuslaskentaa. Käyttäjäpsykologia luo vastaavan ihmistieteellisen perusajattelun konstruoivan suunnittelun käyttöön. Näin aiempi käytettävyys (tai suomessa esillä ollut käytettävyyden psykologia) suhtautuu käyttäjäpsykologiaan samalla tavalla kuin laitetestaus luonnontieteellisen ajattelu soveltamiseen koneensuunnittelussa. Tämä käyttäjäpsykologinen näkökulma on kansainvälisestikin uusi idea. Näitä ajatuksia on kehitetty myös Marketta Niemelän väitöskirjassa "Visual search in graphical interfaces: A user psychological approach" ja Saariluoma, Oulasvirran ja Salon tekemissä käytettävyystutkimuksissa.

Sisällöllisen transferin analyysin on yksi lisä tähän keskusteluun. Tutkimuksen edellyttämä transferin laaja tarkastelu on suoritettu, ja sitä jatketaan kokeellisesti. On todettu, että käyttäjien kognitiot rakentuvat usein piileville piirteille, so. sellaisille piirteille joita ei esitetä manuaaleissa, tai joita ei ole lainkaan tarkoitettu käytettävyyspiirteiksi. Tämän lisäksi on todettu esimerkiksi, että kuvallisuus ei automaattisesti johda parempaan prosessointiin.

Tavoite/Tuotokset

Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjäpsykologista ajattelua edelleen soveltamalla sitä seuraaviin käytännön ongelmiin:

1. tuotesukupolvesta toiseen siirtymisen problematiikka
   • millaisia transferin avulla ratkeavia ongelmia on liittynyt aiemmin uusien tuotesukupolvien tuottamiseen
   • mitkä ovat riskit ja mitkä onnistumisen edellytykset
2. Miten ihmisten kognitiiviset mallit vaikeuttavat uusien tuotteiden käyttöönottoa: Tapaustutkimuksena alikäyttö, so. miksi tarjolla palveluja ei käytetä
3. Verrataan empiirisesti eksperttikäyttäjiä ja noviisikäyttäjiä
4. Kehitetään ja syvennetään käyttäjäpsykologista ajattelutapaa sekä käytännön työvälineenä että tieteellisenä ajattelutapana

Toimenpiteet

Tutkimus käyttää laboratoriokokeita ja dokumenttianalyysiä. Laboratoriokokeiden avulla analysoidaan piileviä käytettävyyspiirteitä sekä siirtovaikutuksen problematiikkaa. Dokumenttianalyysi koskettelee epäonnistuneiden siirtymien piirteitä. Kokeellisen menetelmän avulla tarkastellaan sekä sisällönpsykologisen transferin käsitettä ja käytäntöä että tuotteiden transferiin vaikuttavia piileviä piirteitä.

Lisätietoja yms.:
More Information etc.:

Helfenstein, Sacha & Saariluoma, Pertti. Reconstructing Cognitive Transfer (PDF, 401.5 KB).

Maarttola, Isto & Saariluoma, Pertti. Error risks and contradictory decision desires in urban planning (PDF, 67.1 KB). Design Studies, 2001, 23, 455-472.

Saariluoma, Pertti & Maarttola, Isto. Errors and functional reasons in architectural design (PDF, 127.5 KB).

Saariluoma, Pertti & Maarttola, Isto. Stumbling blocks in novice building design (PDF, 57.6 KB). Architectural planning research.

Salo, Pauli. Conceptual and Computational Intractability: Assessing the Relevance of Kolmogorov Complexity to Human Psychology (HTML, 248.6 KB).

Salo, Pauli. Information Processing and Algorithmic Complexity (HTML, 121.2 KB).

Niemelä, Marketta & Saariluoma, Pertti. Layout attributes and recall (PDF, 997.7 KB).

Saariluoma, Pertti. Käyttäjien kognitiot (PPT, 136 KB).

Brief project report for the year 2003 (PDF, 110.8 KB).

Saariluoma, Pertti & Helfenstein Sacha. Mental Content-based Analysis of Transfer (PDF, 307.8 KB).

Oulasvirta Antti & Saariluoma, Pertti. Long-term working memory and interrupting messages in human-computer interaction (PDF, 295 KB).

Saariluoma Pertti. Explanatory frameworks for interaction design (PDF, 89.5 KB).

InBCT 2004 RAPORTOINTI 1. jakso (DOC, 21.5 KB).

Saariluoma, Pertti & Helfenstein Sacha. Mental Contents In Transfer (PDF, 175.4 KB).