Innovations in Business, Communication and Technology 2004

INNOVATIONS IN BUSINESS, COMMUNICATION AND TECHNOLOGY 2004 (InBCT 2004)

InBCT Raportit yms/Papers

InBCT 2002-2003

InBCT 2004

InBCT 2004: The Cognitions of the User

InBCT 2004: Industrial IT & Paper IT

InBCT 2004: Peer-to-Peer Computing

InBCT 2004: Future Business Models

Management Group

Researchers

Prof., Dr. Minna Mattila

InBCT 2004: Future Business Models

Tutkimustiimi: vastuuvetäjä: prof. Minna Mattila; tutkijat Alison Doolittle, Anja Härkönen, Hertta Matikainen, Jarkko Salo, Anssi Mattila ja Juha Munnukka

I. Digiraha

Tutkimustiimi: vastuuvetäjä: prof. Minna Mattila

Lähtökohta

Valtaosa tämän hetken tuotteistamisesta tehdään technology-push näkökulmasta. Demand-pull näkökulman mukaan ottaminen pienentää tuotteistamisen riskejä ja voi jopa säästää epäonnistuneiden tuotteiden kehittämiseen sijoitetut pääomat. Tarpeiden ennakoinnin merkitys näkyy myös tuote- ja ohjelmistokehityksessä. Virheellinen tuotemäärittely tai väärä tuotekonsepti voi maksaa sata tai tuhatkertaisesti toteutusvirheeseen verrattuna. Oikeiden tuotekonseptien löytäminen edellyttää perinteisestä teknologiapainotteisesta toimintatavasta poikkeavaa lähestymistapaa. Kuluttaja-asiakkaan mielestä tuotteen pitää sopia hänen käyttöön - pelkkä ylivertainen teknologia toteutuksessa ei riitä. Tarvitaankin syvällistä henkilökohtaisten tarpeiden tunnistamista ja käyttäytymistieteellistä analyysiä.

Kuluttajat nostavat käteistä rahaa automaateilta päivittäin erilaisiin tarpeisiin. Tämän yksinkertaiselta kuulostavan toiminnon toteuttamiseen tarvitaan useita osapuolia, jotka vastaavat yhdessä ja erikseen automaateista ja rahan huollosta, rahakuljetuksista ja jälleen rahan tallentamisesta pankkiin. Pankkitilin ylläpitäminen ja transaktioiden välittäminen ovat pankin ydintuotteita, mutta suomalaisen pankkitoimialan kustannustehokkuuden ja sitä kautta kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseksi tarvitaan lisäksi tutkimusta näitä ydintuotteita tukevien oheispalveluiden kehittämiseksi. Tässä tutkimuksessa ydintuotetta tukeva oheispalvelu on jakelukanavasta riippumaton käytettävissä oleva digiraha.

Tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on vastata alla oleviin tutkimusongelmiin. Tuloksia voidaan suoraan hyödyntää teknologiapohjaisen digirahan tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Tämä tutkimus ei ole kertaluonteinen projektitoimista vaan tähtää käyttäjäystävällisen suunnittelun kautta pitkän aikavälin tuoteliiketoiminnan synnyttämiseen.

Mikä on eri maksuvälineiden (esim. käteinen raha, pankkikortti, luottokortti jne.) tämänhetkinen käyttöaste eri tuotteiden ja jakelukanavien tapauksessa?
Mistä tekijöitä digirahan käytettävyys ja yksityisasiakkaan kokema saumaton käyttökokemus muodostuu?
Mitkä ovat digirahan käyttöönottoon vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät eri asiakassegmenttien keskuudessa ja miten yritykset voivat paremmin hyödyntää tätä tietoa strategisessa päätöksenteossaan?
Mistä toimijoiden (esim. kauppias) arvoketju muodostuu digirahan tapauksessa?
Miten mukautuvia ja kilpailukykyisiä suomalaiset sähköisen rahan ratkaisut ovat?

Liiketoiminnan kehittämisen ja tuotekehittelyn tuen lisäksi tutkimustuloksia hyödynnetään akateemisina julkaisuina.

Toimenpiteet

Koska tämän tutkimuksen aihealue keskittyy loppukäyttäjän ja tietojärjestelmäpohjaisen maksuvälineen vuorovaikutuksen hallintaan, on tutkimusmenetelmänä yhdistetty kysely- ha haastattelututkimus. Kuluttaja-asiakkaiden keskuudesta otetaan 3000 henkilön otos stratifioituna siten, että puolella heistä on jo käyttökokemuksia sähköisestä rahasta kun taas puolella sitä ei ole. Kyselyn tuloksia todennetaan noin 30 syvähaastattelulla kuluttaja-asiakkaiden keskuudessa. Kohtien IV-V alaongelmiin vastaamiseksi tullaan soveltamaan mm. asiantuntijahaastatteluja. Toimenpiteissä pyritään pois ns. hallitussa ympäristössä testaamisesta eikä tutkimukseen sisällytetä esimerkiksi pelkästään opiskelijoita tai osallistuvien yritysten henkilökuntaa. Objektiivisuus pyritään säilyttämään tutkimustulosten suhteen riippumatta mahdollisista yhteistyökumppaneiden ennakko-odotuksista. Tutkimuskohteiksi haetaan edustava otos massamarkkinoista. Näin tietoyhteiskunta voi ottaa piiriinsä ne monet ihmisryhmät, jotka edustavat muita kuin informaatioyhteiskunnan prototyyppejä ja varmistaa digirahan kaupallinen soveltuvuus massamarkkinoiden päivittäiseen käyttöön.

Seuraavien toimenpiteiden kautta vastataan tavoitteisiin I-V.

Kohta I

kerätään tietoa asiakkaiden tavasta asemoida digiraha suhteessa muihin maksuvälineisiin
kerätään yleistä taustatietoa asiakkaiden käyttäytymisestä maksuvälineiden, tuotteiden ja kanavien käyttöfrekvenssien mukaan
kartoitetaan kuka on tyypillinen sähköisen rahan käyttäjä teknografisesti

Kohta II

tässä tutkimuksessa käyttökokemuksen katsotaan muodostuvan teknologia-ihmisen rajapinnasta sekä käytettävyydestä
miten asiakas kokee/havaitsee/määrittelee digirahan käytettävyyden
selvitetään erilaisten asiakassegmenttien erot

Kohta III

mitkä ovat digirahan käyttöönottoa estävät ja sitä edesauttavat tekijät
miten kanavariippumattomuus vaikuttaa käyttöönottoon, entä tuotekohtaisuus
mikä on hinnoittelun rooli
mikä edistää ja estää yksilön siirtymistä asiakassegmentistä toiseen

Kohta IV

miten yritysosapuolen arvoverkosto muodostuu digirahan tapauksessa
mitkä ovat digirahan vaikutukset uutena toimintamallina yritysosapuolten liiketoiminnassa
miten tuotekehitys on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti digirahan tapauksessa
onko liiketoiminnallisesti kannattavaa tarjota digirahalla ostettavia palveluita

Kohta V

mikä on sähköisen rahan (maksujärjestelmien) kehittämisen tilanne Suomessa ja maailmalla
voidaanko digirahaa yleistää kansainvälisellä tasolla käytettäväksi (standardointikysymykset, järjestelmäyhteensopivuus, lakisäännökset)
onko digirahalle ulkomaisia markkinoita

Aikataulu

Tutkimus suoritetaan vuoden 2004 aikana. Välitavoitteiden tuloksia esitellään sekä suullisesti että kirjallisten tutkimusraporttien muodossa neljännesvuosittain.

II. Mobiilipalveluiden asiakaslähtöinen tuottaminen - Havaitun hinnan muodostuminen mobiililiiketoiminnassa

Tutkija: Juha Munnukka
Vastuuhenkilö: professori Minna Mattila

Lähtökohta

Hinta ja hinnoittelu ovat eräitä tärkeimmistä elementeistä, joiden kautta voidaan vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden diffuusioon. Mobiililiiketoiminta ja erityisesti mobiilipalveluiden hinnoittelu ovat vielä suurelta osin muutostilassa, ja tutkittua tietoa on rajoitetusti. Mobiilioperaattorit sekä Suomessa että ulkomailla painivat hinnoitteluun liittyvien ongelmien kanssa. Ongelmana on erityisesti päättää, mitä ja millä tavalla pitäisi laskuttaa. Haasteena on myös ylittää kuluttajien haluttomuus maksaa mobiilista kun Internet-palvelut ovat saatavilla hyvin alhaisilla hinnoilla.

Mobiilipalveluiden hinnoittelu on noussut erääksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka rajoittavat mobiilipalveluiden diffuusiota. Erityisesti mobiilipalveluiden erityispiirteet ovat syynä, että perinteiset hinnoittelumallit eivät sovellu mobiilipalveluiden hinnoitteluun. Ominaisuuksia, jotka erottavat mobiilipalveluiden e-palveluista ovat niiden kyky paikallistaa ihmisiä mobiilipäätelaitteiden kautta; palveluiden saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta; palveluiden ja informaation vastaanottaminen suoraan "käteen". Langattomalla ympäristöllä on erityisominaisuuksien lisäksi myös ominaisuuksia, jotka kaipaavat erityishuomiota. Näitä ovat muun muassa langaton verkko, päätelaitteiden rajoitteet sekä käytettävyyteen liittyvät tekijät. Mobiilipalvelut tuovat siten sekä haasteita että mahdollisuuksia kaikille liiketoiminnan osapuolille.

Tässä tutkimuksessa mobiilipalveluiden hintaa on tarkasteltu palveluiden elementtinä, jota kuluttajat arvioivat subjektiivisesti. Kuluttajien hintakäsitys muodostuu kuluttajien kokemuksen, teknologiamyönteisyyden, hintaherkkyyden ja palvelutyytyväisyyden kautta. Mobiilipalveluiden hinta ei siten ole absoluuttinen määrä euroja vaan ennemminkin subjektiivisesti määräytyvä käsitys, joka vaihtelee kuluttajien ja kuluttajasegmenttien kesken.

Tavoite

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mobiilipalveluiden havaittuun hintaan vaikuttavat tekijät sekä hinnoittelun dynamiikkaa osana mobiilipalveluiden diffuusiota. Lisäksi tarkastelemme bundle-strategian mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti mobiilipalveluasiakkaiden hintakäsityksiin eri kuluttajasegmenteissä.

Tutkimus käsittää kolme pääongelmaa:

Mitkä tekijät vaikuttavat mobiilipalveluiden käyttäjien havaittuun hintaan?
Kuinka hinta ja hinnoittelu vaikuttavat mobiilipalveluiden diffuusion ja kuluttajien investointihalukkuuteen?
Voidaanko bundle-strategialla vaikuttaa positiivisesti mobiilipalveluasiakkaiden hintakäsityksiin?

Tutkimusta hyödynnetään liiketoiminnan kehittämisen lisäksi akateemisina julkaisuina. Tutkimuksesta syntyy vähintään yksi väitöskirja sekä julkaisuja kansainvälisesti tunnustetuissa journaaleissa.

Toimenpiteet

Tutkimus on rakenteeltaan kaksiosainen, jonka ensimmäinen osio käsittää teoreettisen hinnoittelumallin ja ansaintalogiikan luomisen ja jälkimmäinen osio mallin empiirisen testaamisen. Tällöin ensin on selvitetty mobiilipalveluiden liiketoiminnassa käytettäviä liiketoimintamalleja sekä tarpeita uusien innovatiivisten hinnoittelumallien luomiselle. Tämän pohjalta on luotu uusi teoreettinen hinnoittelumalli, joka testataan empiirisesti kvantitatiivisella kuluttaja-asiakastutkimuksella.

Empiirinen aineisto kerättiin TeliaSoneran asiakkaiden keskuudesta 3000 suuruisen otoksen postikyselyllä kevään ja kesän 2003 aikana. Kysely oli jaettu kolmen asiakassegmentin kesken siten, että jokaisen segmentin otoskoko oli suuruudeltaan 1000kpl.

Alustavien tutkimustulosten perusteella on nähtävissä, että eri asiakassegmenttien välillä on huomattavia eroja hintakäsityksiä mitattaessa. Myös havaittuun hintaan vaikuttavat tekijät vaihtelevat merkittävästi segmenttien välillä. Erityisesti asiakkaiden hintaherkkyys, innovatiivisuus ja tyytyväisyys operaattorin palveluihin vaikuttavat voimakkaasti hintakäsityksiin. Taustamuuttujien osuus hintakäsityksen muodostumisessa on todettu omaavan vain vähän merkitystä. Myös bundle-strategialla todettiin olevan merkittävä vaikutus eniten ja vähiten mobiilipalveluita käyttävien kuluttajien hintakäsityksiin. Se vaikutti myös merkittävästi kuluttajien hintaherkkyyden ja palvelutyytyväisyyden muodostumisessa. Bundle-strategian todettiin sopivan erityisesti mobiilipalveluiden käyttäjille, joilla on tarve monipuolisille palveluille ja joiden hintajousto on vähäistä.

Aikataulu

Tutkimuksen ensimmäinen osio on suoritettu talven 2002/2003 aikana. Tutkimuksen toinen osio suoritetaan loppuun syksyn 2003 aikana. Lisensiaatin tutkinto tarkastetaan lokakuussa 2003. Tämän jälkeen tutkimusprosessi jatkuu siten, että tulosten raportointia ja analysointia seuraa väittelytilaisuus vuonna 2004.

III. Saumaton käyttökokemus elektronisessa liiketoimintaympäristössä

Vastuuhenkilö: professori Minna Mattila

Lähtökohta

Normaalien webbi-sivujen ja -palveluiden suunnittelusta ja käytettävyydestä on paljon aineistoa. Tavallisesti niitä selataan PC:n ruudulta QWERTY-näppäimistöä ja hiirtä apuna käyttäen. Siirryttäessä mobiilimaailmaan käyttämään vastaavia sivuja ja palveluita joudutaan uusien haasteiden eteen. Joudutaanko samasta palvelusta toteuttamaan eri versiot sekä mobiilia, että normaalia PC/kannettava käyttöä varten? Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten asiakkaat määrittelevät käytettävyyden ja mitä se heille merkitsee. Tätä varten tarvitaan palveluita ja välineitä, joiden avulla suunnitellaan paremmin kunkin asiakassegmentin käyttövalmiuksia vastaavia massatuotteita. Teknologian toimivuus ei tee mobiilipalveluista käyttämisen arvoisia, vaan tarvitaan syvällisempää tietämystä siitä mitä asiakkaat palveluilta odottavat ja miten palvelut voisivat paremmin täydentää asiakkaiden jokapäiväisiä tarpeita ja helpottaa niiden täyttymistä. Esitutkimuksemme näyttää, että kiinteän Internetin kautta palveluja käyttävät asiakkaat ovat suhteessa tyytyväisempiä palveluiden toimivuuteen kuin mitä mobiiliasiakkaat ovat käyttämiinsä mobiilipalveluihin. Mobiiliteknologia toimii, mutta miten saada mobiilipalveluista sellaisia, että ne ottavat asiakkaan tarpeet kokonaisuudessaan huomioon.

Tavoite

Päätutkimusongelma on:

"Mitkä tekijät määrittävät saumattoman käyttökokemuksen mobiilissa liiketoimintaympäristössä?"

Tavoitteena on löytää indikaattoreita asiakkaan saumattomaksi kokemasta palvelun tuottamisesta. Tässä tutkimuksessa käyttökokemuksen katsotaan muodostuvan teknologia-ihminen rajapinnasta sekä käytettävyydestä. Punaisena lankana on selvittää mitä käytettävyys asiakkaiden mielestä on ja mistä se muodostuu. Käytettävyys voi muodostua monesta asiasta, joita asiakassegmentit priorisoivat eri tavalla. Erilaiset asiakasaryhmät havaitsevat yhteyden/palvelun ruuhkaisuuden, hitaan yhteyden, puhelinmallin, pienen näytön, navigoinnin, sovitetut webbi-sivut, jne. eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä teknologiaan myönteisesti suhtautuva kokenut käyttäjä vai juuri elämän ensimmäisen matkapuhelimensa ostanut henkilö. Löydettäessä tekijät, jotka haittaavat tai estävät asiakkaan tarpeen täyttymisen, jota he siis palvelua käyttämällä yrittävät toteuttaa, voidaan alkaa suunnitella palveluita siten, että asiakkaiden tarpeet otetaan oikein huomioon. Lisäksi tiedettäessä asiakkaita miellyttävät mobiilipalveluiden ominaisuudet, on helpompaa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa panostaa asioihin, joilla on merkitystä. Tutkimuksessa on myös selvitettävänä Internetpalveluiden siirrettävyys mobiiliympäristöön. Ilmiselvää on käyttöliittymän erilaisuus, mutta onko silti mahdollista toteuttaa samanlaisia palveluita mobiiliympäristössä. Miten asiakkaiden odotuksen eroavat mobiili- ja nettikäyttäjien keskuudessa?

Toimenpiteet

On huomattu, että kliinisessä toimistoympäristössä tapahtuva käytettävyystutkimus ei voi ottaa huomioon kaikkia mobiililaitteiden ominaisuuksia. Miten mobiilipalvelun käyttö sujuu asiakkaalta ajettaessa pyörällä sateessa ja tuiskussa sairaalanmäkeä ylös? Emme pyri pelkästään käyttöliittymän käytettävyyden testaamiseen, mitä voidaan suorittaa käytettävyyslaboratorioissa, vaan näemme mobiilipalveluiden käytettävyyden laajempana kokonaisuutena. Käytettävyys-ulottuvuuden lisäksi otamme huomioon käyttökontekstin ja käyttötarkoituksen. Tämän mallin pohjalta on suunniteltu kyselylomake, joka lähetettiin 3000 asiakkaalle stratifioituna siten, että asiakassegmentit ovat mobiilikäyttäjät, nettikäyttäjät ja yhdistetty ryhmä, johon kuuluvat käyttävät molempia.

Seuraavien toimenpiteiden kautta pyrimme vastaamaan aiemmin esitettyihin (tavoitteet kappale) tutkimusongelmiin. Toimenpiteen kohdistuvat molempiin ryhmiin - mobiili- ja nettikäyttäjiin.
Käytettävyyden attribuuttien painoarvojen selvittäminen datasta.
Painoarvojen "painottumisen" selvittäminen suhteessa eri demografisiin muuttujiin.
Selvittää palveluiden käytössä tapahtuvien virheiden suhde käyttötarkoitukseen ja käyttökontekstiin.
Selvittää asiakkaiden kokema tyytyväisyys suhteessa käyttötarkoitukseen ja käyttökontekstiin.
Vertailu mobiilin ja kiinteän Internetin palveluiden välillä. Tämän kautta voidaan selvittää palveluiden siirrettävyys eri kanavien välillä.

Aikataulu

Tutkimus suoritetaan ja sen tulokset raportoidaan vuoden 2004 aikana.

IV. Ikääntyvät kuluttajat mobiilipalveluiden käyttäjinä

Vastuuhenkilö: professori Minna Mattila

Lähtökohta

Aihe on ajankohtainen jo nyt, ja tulevaisuudessa ikääntyvät kuluttajat muodostavat erittäin suuren kuluttajaryhmän, sillä vuosien 1945 - 1951 välillä syntyvyys oli Suomessa lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, ja kansa kasvoi lähes puolella miljoonalla uudella suomalaisella. Tuleville ikääntyville kuluttajille kuluttaminen ei ole enää "synti", niin kuin vanhemmalle polvelle, vaan heidän mielestään kuluttaminen on jokaisen oikeus. Mutta kuten edelliselle "sodan ja pulan sukupolvelle", taloudellinen turvallisuus ja kotikeskeisyys ovat suurille ikäluokille tärkeitä. Tosin nuoremmalla sukupolvella on paremmat, itse luodut koulutukselliset ja taloudelliset resurssit, minkä vuoksi heidän kulutuskäyttäytymisensä on erilaista kuin aiemmilla sukupolvilla.

Maanosista ikääntynein väestö on Euroopassa, etenkin läntisen ja pohjoisen Euroopan maissa väestön ikääntyminen on erittäin merkittävää. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2010 ennustetaan olevan jo 17,3 % koko maan väestöstä.

Ikääntyvien kuluttajien ostovoima on suuri, eikä yrityksien kannata jättää sitä huomioimatta. Yritysten on tunnettava ikääntyvien kuluttajien ominaisuudet, jotta ne osaisivat toimia ikääntyviä kuluttajia tyydyttävällä tavalla. Tyytyväisyyden takaaminen on asiakkuussuhteen kummankin osapuolen kannalta tavoiteltavaa.

Tutkimushankkeen menestystekijöitä ovat :

Vuoteen 2020 mennessä ikääntyvät asiakkaat ovat suurin asiakasryhmä.
Ikääntyvät asiakkaat muodostavat heterogeenisimman ja kuitenkin vähiten tutkitun segmentin.
Suomessa n. 70 % ikääntyvistä asiakkaista omistaa matkapuhelimen ja heistä n. 70% käyttää sitä tekstiviestien lähettämiseen.
Tutkimustulokset tarjoavat käytännön työkaluja tuotekehityksen tueksi

Tavoite

Tutkimuksen ytimenä on ikääntyvien kuluttajien teknologiasuhtautumisen ja matkapuhelinpalveluiden käyttötarpeiden selvittäminen. Mistä käyttöönottokynnys koostuu, Minkä tyyppiset asiat madaltavat / pitävät yllä matkapuhelinpalveluiden käyttöönottokynnystä ikääntyvien asiakkaiden keskuudessa, Mitä eri käyttöprofiileita samalla asiakkaalla voi olla eri tilanteissa.

Tähänastisten tehtyjen haastatteluiden, havainnoinnin ja teoriakirjallisuuteen tuloksena on muodostettu tutkimuksen viitekehys: ikääntyvien kuluttajien keskuudessa palkitseva matkapuhelimen käyttökokemus johtaa matkapuhelinpalveluiden käyttöön. Palkitseva matkapuhelimen käyttökokemus koostuu viidestä pääteemasta: 1) ikääntyvän omasta minäkuvasta, jossa ratkaisevina tekijöinä ovat kognitiivisen ja kronologisen iän suhde sekä opittu avuttomuuden taso, 2) kulutuksen avainarvoista 3) teknologiasuhtautumisesta; innokkuus ja halu teknologian käyttöön ratkaisevaa 4)matkapuhelimen käyttömotiiveista sekä 5)demografisista tekijöistä.

Liiketoiminnan kehittämisen ja tuotekehittelyn tuen lisäksi tutkimustuloksia hyödynnetään akateemisina julkaisuina. Tutkimuksesta syntyy vähintään yksi väitöskirjatyö sekä muita opinnäytetöitä ja kansainvälisesti referoituja artikkeleja. Lisäksi hanke kehittää ikääntyville kuluttajille suunnatun koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on saada mobiilipalveluiden käyttäminen osaksi ikääntyvien asiakkaiden päivittäisiä rutiineja.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mobiilipalveluiden kehittämisessä, niiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa ikääntyville kuluttajille. Tutkimuksen tarjoaman tiedon avulla yritys osaa valmistautua toimimaan tulevaisuuden markkinoilla, joilla ikääntyvät kuluttajat ovat erittäin merkittävässä asemassa.

Tutkimuksen sivutuotteena kerätään yleistä tietoa ikääntyvistä kuluttajista, heidän arvoistaan, teknologianäkemyksistään ja elämänkuvastaan. Tämän tiedon hallitseminen on myös tärkeätä, jotta markkinointi osataan kohdistaa oikein, ja voidaan kumota pinttyneistä stereotypioista,

Toimenpiteet

Koska tämän tutkimuksen aihealue keskittyy loppukäyttäjään, tutkimusmenetelmänä käytetään yhdistettyä haastattelu - ja kyselytutkimusta. Kuluttajien keskuudesta otetaan 3000 henkilöä kattava otos, jolle suunnataan postikysely. Otos stratifioidaan siten, että puolet otoksesta (1500) koostuu nuorista ikääntyvistä kuluttajista, iältään 50-64 vuotta ja puolet (1500) puolestaan 65-75 vuotiaita kuluttajia. Kuitenkin tätä ennen toteutetaan haastatteluita, joiden perusteella muotoillaan lopullinen kysymyslomake.

Tutkimuskohteiksi haetaan edustava otos massamarkkinoista. Objektiivisuus pyritään säilyttämään tutkimustulosten suhteen riippumatta mahdollisista yhteistyökumppaneiden ennakko-odotuksista. Mahdollisimman hyvän yleistettävyyden mahdollistamiseksi, otoskoko on määrätty olemaan suuri. . Tällä tavoin tietoyhteiskunta voi ottaa piiriinsä myös ikääntyvien ikäryhmän, joka edustaa muuta kuin informaatioyhteiskunnan prototyyppejä ja varmistaa mobiilipalveluiden menekki myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa kartoitetaan millaisia mobiilipalveluja ikääntyvät kuluttajat käyttävät nyt, ja millaisia he haluaisivat käyttää tulevaisuudessa. Kartoitetaan mahdolliset käyttöä estävät tekijät, ja selvitetään niiden takana olevia käyttäytymiseen ja demografisiin tekijöihin liittyviä syitä. Profiloidaan käyttäjät ja ei-käyttäjät eri ikäryhmissä.

V. WMIS - World Mobile Internet Survey

Vastuuhenkilö: professori Minna Mattila

Lähtökohta

World Mobile Internet Survey toteutettiin vuonna 2003 kolmatta kertaa. Edellisenä kahtena vuotena tutkimus on toteutettu Japanin, Korean ja Hong Kongin välisenä yhteistyönä. Vuonna 2003 osanottajajoukko on kasvanut seitsemään maahan ja määrää pyritään lisäämään edelleen. Tällä hetkellä alkuperäisten osallistujamaiden lisäksi mukana ovat Taiwan, USA, Kreikka ja Suomi. Tutkimuksen koordinaattorimaana toimii Japani ja vuoden 2004 WMIS tutkimuksen koordinaattoriksi on valittu Suomi ja puheenjohtajaksi professori Minna Mattila. WMIS tutkimus tutkii eri maiden välillä vallitsevia eroja mobiilin internetin käyttöönotossa ja hyödyntämisessä sekä käyttäjien välisiä eroavaisuuksia eri kulttuureissa. Tutkimuksessa mobiili internet määritellään seuraavasti "Langaton yhteys erilaisiin data palveluihin matkapuhelinta käyttäen " (esim., SMS, MMS, sähköposti, videon ja äänen lataukset, pelit, soittoäänien lataus, uutiset, säätiedot, lippujen varaus, osakkeiden välitys, finanssitiedot, jne, joita tarjoavat matkapuhelin operaattorit kuten Sonera, Radiolinja, Telia jne.) Tämä määritelmä poissulkee kannettavien tietokoneiden, pienten pöytäkoneiden ja PDA laitteiden käytön langattomien paikallisverkkojen (WLAN, 802.11) tai Bluetooth-yhteyden välityksellä.

Mobiiliteknologiat ovat kehittyneet ja yleistyneet eri maissa hyvin eri tahtia, osin teknologisista- ja osin muista seikoista johtuen. Tutkimus antaa jäsenmaille arvokasta tietoa mobiili internetin käyttöön ja leviämiseen liittyen sekä omien rajojen sisäpuolella että myös kansainvälisesti katsoen. Tutkimuksen erityisteemana on tänä vuonna palvelujen adoptio sekä post-adoptio. Erityisteeman tavoitteena on lisäksi luoda teoreettinen käyttäytymismalli mobiilin internetin post-adoptioon ottaen huomioon mobiiliin internetin erityisominaisuudet.

Tutkimuksesta on tarkoitus tehdä jokavuotinen osallistujamaiden kesken sekä ottaa uusia maita mukaan sitä mukaa kun mobiiliteknologiat yleistyvät. Tutkimuksen peruskysymykset pyritään kysymään ainoastaan kerran jokaisessa maassa, jonka jälkeen niitä voidaan päivittää muutamien vuosien välein. Vuosittain vaihteleva erityisteema sekä vaihtuvat kysymykset sovitaan yhteisesti joka vuonna osallistujamaiden kanssa.

Tavoite

Tutkimuksen tavoitteina on selvittää miten kuluttajat kokevat ja omaksuvat mobiili internetin ja mitkä seikat vaikuttavat käytön aloittamiseen ja lopettamiseen sekä selvittää mobiilin internet tila ja kehitysnäkymät eri maissa. Tärkeänä antina on nimenomaan eri maiden välillä mahdollistuva vertailu. Tutkimus ei siten anna kuvaa ainoastaan mobiili internetin tilasta Suomessa vaan osoittaa eri maiden välillä olevat eroavaisuudet sekä syitä niiden taustalla.

Tutkimuksessa vastaajat jaotellaan neljään vastaajajoukkoon; potentiaaliset käyttäjät, käyttäjät, käytön lopettaneet ja ei-potentiaaliset käyttäjät. Tutkimus selvittää varsin laaja-alaisesti kuluttajien näkökulmia mobiili internetin käyttöön liittyen. Mobiilit data palvelut tutkimuksessa on jaettu neljään kategoriaan; kaupalliset palvelut, kommunikaatiopalvelut, informatiiviset sisältöpalvelut sekä huvi- ja viihdepalvelut. Tutkimus selvittää kuluttajien tyytyväisyyttä ja omaksumista eri palveluihin ja palvelusisältöihin. Tavoitteena on löytää vastauksia mm. seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

Määrittää tämänhetkisten ja potentiaalisten käyttäjien tarpeita keräämällä ja analysoimalla tietoa mobiili internetin käytöstä
Mitkä ovat mobiili internetin käyttöönoton syyt ja esteet eri asiakassegmenttien keskuudessa ja miten yritykset voivat paremmin hyödyntää tätä tietoa strategisessa päätöksenteossaan?
Kansallisuuksien vertailua
Miten eri teknologiat vaikuttavat mobiilipalveluiden diffuusioon

Liiketoiminnan kehittämisen ja tuotekehityksen tuen lisäksi tutkimustuloksia hyödynnetään akateemisina julkaisuina.

Toimenpiteet

Tutkimusmenetelmänä on informoitu internet kyselytutkimus. Kuluttaja-asiakkaiden keskuudesta otetaan vähintään 1000 henkilön otos siten, että kuhunkin vastaajajoukkoon löytyy vastaajia. Tutkimus toteutetaan yhtä aikaa kaikissa jäsenmaissa ja jokaisen maan kysely on muiden nähtävissä internetissä. Kysely toteutetaan kunkin osallistujamaan kielellä. Kyselyn päätyttyä jäsenmaat organisoivat saadun datan ennen sen toimittamista koordinaattorimaalle, joka koostaa lopullisen raportin jäsenmaiden lähettämästä datasta. Tämän jälkeen lopullinen raportti on kaikkien osallistujamaiden käytössä.

Seuraavien toimenpiteiden kautta vastataan tavoitteisiin 1.-4.

Kohta I

kerätään yleistä taustatietoa asiakkaiden käyttäytymisestä, esim. käyttöfrekvenssit
kartoitetaan kuka on tyypillinen mobiili internetin käyttäjä teknografisesti

Kohta II

selvitetään mitkä ovet mobiilin internetin käyttöönottamiseen vaikuttavat tekijät ja miten niitä voisi kehittää
miten asiakkaat mieltävät eri mobiilin internetin kautta tarjottavat tuotteet ja palvelut
millaista tuotekehitystä tarvitaan, ja miten asiakkaiden

Kohta III

mikä on mobiili internetin tilanne Suomessa ja maailmalla

Aikataulu

Worldwire Mobile Internet Survey 3 on toteutettu vuoden 2003 aikana alkaen maaliskuussa eri osanottajamaiden järjestäytymisestä ja suuntaviivojen luomisesta ja päättyen marraskuussa lopullisen tutkimusraportin julkistamiseen. Vuoden 2004 aikana projektin on tarkoitus edetä vastaavasti ja Jyväskylän yliopisto tulee olemaan keskeisessä roolissa eri osallistujamaisen yhteisten tapaamisten järjestävänä osapuolena. Välitavoitteiden tuloksia esitellään sekä suullisesti että kirjallisesti tutkimusraporttien muodossa.